Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Suomi on sähköntuotannossa jo vihreässä sarjassa, kun suurinosa hiilidioksidi päästöistä tulee muualta kuin sähkön tuotannosta, ei sieltä tule kuin kymmenen prosenttia kokonaispäästöistä, eikä mitään merkittävää vähenemistä siltä sektorilta ole enää saavutettavissa. Suomessa suurin CO2 päästölähde on Raahen terästehdas ja toiseksi suurin Neste Oy:n jalostamo porvoossa, nuo jos ajetaan alas lopuilla päästöillä ei ole enää suurtakaan merkitystä. Liikenne jää silloin suurimmaksi saastuttajaksi.
Aika turha laki, sellaisella lailla ei ole mitään merkitystä, jonka noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään. Mitä järkeä tuota olisi valvoa. En haluaisi, että verovarojani haaskattaisiin, johonkin joutaviin taimien laskemisiin. Metsänhoitoon pitäisi olla vain suosituksia.
Aiempina vuosina valtion lisämetsiä todella valvottiin ja katselmuksia pidettiin, epäonnistuneista uudistamisista. Usein syynä oli onnettomat olosuhteet, kun taimikot jäivät liian harvoiksi, mitään muokkauskoneita ei ollut. Sinänsä mielenkiintoista luettavaa tuollainen katselmuspöytäkirja, kun sodasta tulleita veteraaneja viranomaiset kormuuttivat ja rauhoittivat metsät hakkuilta. Metsät valtio oli pienelle tilalle edullisella kaupalla myynyt pikäaikaisella lainalla, jotka Kekkosen toimesta sitten myöhemmin kuitattiin maksetuiksi kesken laina-ajan. Jotkut kyllästyivät byrokratiaan ja maksoivat metsänsä pois etuajassa ja kärsivät rahallista tappiota.
Metsä on yksityisomaisuutta, jota omistaja voi hoitaa kuten parhaaksi katsoo, eikä virkamiehillä ole siihen mitään sanomista. Tilanne muuttuu, jos käytetään valtion varoja. Metsänkäyttöilmoitukset ovat täysin turhia, miksi metsäkeskuksen pitäisi tietää, jos hakkaan metsästäni kymmenen kiintoa tuulenkaatoja, kyllä jotain rajaa pitäisi olla. Tosin ei nuo ilmoitukset enää rasita, jos osaa käyttää metsään.fi palvelua, ne hoituu sähköisesti. Taitaa lukijakin olla optinen, jos tietoja johonkin kerätään.
Loppuu Virosta tuo polttorangan tuonti rannikon lämpölaitoksille. On tuokin aika erikoista, että lähes tuhannen kilometrin päähän tuodaan polttopuuta laivoilla, kun sitä ei lähiseuduilta saa riittävästi. Sitä kyllä olisi mutta ei kukaan viitsi ilmaiseksi korjata ja tarvittavat polttopuumäärät ovat isoja tuhansia kuutioita viikossa kovilla pakkasilla. Aika työlästä olisi ostaa muutaman kymmenen kuution nökkösiä sieltä täältä.
Parille voimalalle, jos saisi tontin vuokrattua, vosikin muuttaa Portugaliin viettämään eläkepäiviä. Ei ne valot sinne asti vilkkuisi eikä humina kuuluisi. Mutta ei se onnistu niin vahvasti on sisäpiiri ajanut etunsa , että määrätylle taholle menevät kaikki voimalat. Ja yksi halavattu on vääntänyt mökkipahasen keskelle sydänmaata, eihän sinne saa siipi vilahtaa mistään ikkunasta. Tiedä vaikka tulisi stressi ja ihottumaa moisesta, vaikka ei siellä ketään koskaan ole sääskien ja hirvikärpästen keskellä kukaan ala lomaansa pilaamaan.
Sellaisia koneita ei voi tulla, joilla ensiharvennus hakkuu ja korjuu kuusikoissa voidaan tehdä ilman vairioita maan ollessa sula ja lumeton. Kun nykyaikaisilla koneilla tehdään harvennushakkuita vaurioita tulee aina, mutta paljonko ja mikä on lopputulos, se on täysin kuljettajien ammattitaidon varassa. Lisäksi metsänomistajan viitseliäisyydessä, onko käynyt tekemässä ennakkoraivauksen, silloin voisi jo suunnitella tielinjat ja kaadella ohuemmat räipät valmiiksi pois. Taitaa olla harhaa tuo, että omistajaa ei tarvita tekemään töitä raivaussahan kanssa metsässä. Jos teettää ennakkoraivauksen metsurilla ei ensiharvennuksen puiden myynnistä saatava tulo riittä työpalkkaan. Taas tule vastaan kannattavaisuus, eli jos aikoo myyntituloa saada, joutuu käyttämään omaa työpanosta. Toisaalta plus tuloksesta joutuu antamaan kolmanneksen valtiolle, kun puunjalostusarvosta muutenkin suurin osa menee muille elinkeinoille, tässä tulee motivaatio-ongelmia omistajalle.
Eli tullaan siihen, että miksi kuusia istutetaan niin paljon, että osa niistä joudutaan korjaamaan keskenkasvuisina ilman taloudellista tulosta, parempi olisi istuttaa vähemmän ja hoitaa tarvittavat harvennukset raivaussahalla ja päätehakkuu koneilla. Jos ajatellaan, että metsän omistaminen on taloudellisesti kannattavaa omistajalle, eikä tavoittena ole halvan kuitupuun tuottaminen metsäfirmalle, nykyiset toimintatavat vaativat uudelleen arviointia. Huono taloudellinen tulos pilalle ajettu metsämaa, ei pahemmin innosta, niitä ajauria saa katsella lopunikänsä ja vielä omassa metsässä.
TVO:lla oli ydinvoimalupa neljännelle reaktorille, mutta se luopui siitä. Fennovoimaan ei löytynyt riittävästi kotimaisia omistajia, hankkeesta olisi ilmeisesti useampikin lähtenyt pois, mutta poisjäänti oli tehty mahdottomaksi. Halutessaan Forttumi olisi päässyt tuon hankkeen pääomistajaksi, jos kiinnostusta olisi ollut. Eivät he kuitenkaaan hölmöjä ole, pakosta joutuivat pienellä osuudella lähtemään mukaan.
Hesarissa suuryhtiöiden toimitusjohtajat visioivat millainen Suomi on sadan vuoden kuluttua. Forttumin toimitusjohtajan visio oli, että silloin kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa. Ei sanaakaan ydinvoimasta. Miksi Forttumi ei ole hakenut ydinvoimalle rakennuslupaa, vaikka laitokset ovat vanhenemassa ja poistuvat tuotannosta ennenkuin yhtiö ehtisi uusia rakentaa. Vaikuttaa siltä, että Fortum tulee luopumaan ydinvoimasta, se on vaihtamassa strategiansa vanhanaikaiseta yhtiöstä modernimmaksi pörssiyhtiöksi, jonka panostaa uusiutuvaan energiaan ja häivyttää ydinvoiman yhtiön toimialana. Muutos on osin pakon sanelema, koska ydinvoima on menettänyt kilpailukykynsä, eikä ole enää olemassakaan länsimaissaa sille luotettavaa toimittajaa, jolta voimalan saisi kohtuulliseen hintaan. Saksassa ydinenergian ongelmat on tajuttu paljon ennen muita Euroopassa, mutta Saksan tie on kaikkien muidenkin tie harharetkien jälkeen.
Aika komeat lukemat, uusiutuvilla tehdään sähköä nyt 3000Mw, eipä olisi pari vuotta sitten uskonut, että Suomessa päästään näin nopeasti mukaan eurooppalaiseen energiapolitiikkaan pois hiilivoiman pimeydestä. Käytetään auringosta rajattomasti tulevaa uusiutuvaa energiaa. Suhteellisen edullisilla investoinneilla saadaan tuulikin valjastettua tuottamaan monikäyttöistä energiaa.
