Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Sellaisia koneita ei voi tulla, joilla ensiharvennus hakkuu ja korjuu kuusikoissa voidaan tehdä ilman vairioita maan ollessa sula ja lumeton. Kun nykyaikaisilla koneilla tehdään harvennushakkuita vaurioita tulee aina, mutta paljonko ja mikä on lopputulos, se on täysin kuljettajien ammattitaidon varassa. Lisäksi metsänomistajan viitseliäisyydessä, onko käynyt tekemässä ennakkoraivauksen, silloin voisi jo suunnitella tielinjat ja kaadella ohuemmat räipät valmiiksi pois. Taitaa olla harhaa tuo, että omistajaa ei tarvita tekemään töitä raivaussahan kanssa metsässä. Jos teettää ennakkoraivauksen metsurilla ei ensiharvennuksen puiden myynnistä saatava tulo riittä työpalkkaan. Taas tule vastaan kannattavaisuus, eli jos aikoo myyntituloa saada, joutuu käyttämään omaa työpanosta. Toisaalta plus tuloksesta joutuu antamaan kolmanneksen valtiolle, kun puunjalostusarvosta muutenkin suurin osa menee muille elinkeinoille, tässä tulee motivaatio-ongelmia omistajalle.
Eli tullaan siihen, että miksi kuusia istutetaan niin paljon, että osa niistä joudutaan korjaamaan keskenkasvuisina ilman taloudellista tulosta, parempi olisi istuttaa vähemmän ja hoitaa tarvittavat harvennukset raivaussahalla ja päätehakkuu koneilla. Jos ajatellaan, että metsän omistaminen on taloudellisesti kannattavaa omistajalle, eikä tavoittena ole halvan kuitupuun tuottaminen metsäfirmalle, nykyiset toimintatavat vaativat uudelleen arviointia. Huono taloudellinen tulos pilalle ajettu metsämaa, ei pahemmin innosta, niitä ajauria saa katsella lopunikänsä ja vielä omassa metsässä.
TVO:lla oli ydinvoimalupa neljännelle reaktorille, mutta se luopui siitä. Fennovoimaan ei löytynyt riittävästi kotimaisia omistajia, hankkeesta olisi ilmeisesti useampikin lähtenyt pois, mutta poisjäänti oli tehty mahdottomaksi. Halutessaan Forttumi olisi päässyt tuon hankkeen pääomistajaksi, jos kiinnostusta olisi ollut. Eivät he kuitenkaaan hölmöjä ole, pakosta joutuivat pienellä osuudella lähtemään mukaan.
Hesarissa suuryhtiöiden toimitusjohtajat visioivat millainen Suomi on sadan vuoden kuluttua. Forttumin toimitusjohtajan visio oli, että silloin kaikki käytettävä energia on uusiutuvaa. Ei sanaakaan ydinvoimasta. Miksi Forttumi ei ole hakenut ydinvoimalle rakennuslupaa, vaikka laitokset ovat vanhenemassa ja poistuvat tuotannosta ennenkuin yhtiö ehtisi uusia rakentaa. Vaikuttaa siltä, että Fortum tulee luopumaan ydinvoimasta, se on vaihtamassa strategiansa vanhanaikaiseta yhtiöstä modernimmaksi pörssiyhtiöksi, jonka panostaa uusiutuvaan energiaan ja häivyttää ydinvoiman yhtiön toimialana. Muutos on osin pakon sanelema, koska ydinvoima on menettänyt kilpailukykynsä, eikä ole enää olemassakaan länsimaissaa sille luotettavaa toimittajaa, jolta voimalan saisi kohtuulliseen hintaan. Saksassa ydinenergian ongelmat on tajuttu paljon ennen muita Euroopassa, mutta Saksan tie on kaikkien muidenkin tie harharetkien jälkeen.
Aika komeat lukemat, uusiutuvilla tehdään sähköä nyt 3000Mw, eipä olisi pari vuotta sitten uskonut, että Suomessa päästään näin nopeasti mukaan eurooppalaiseen energiapolitiikkaan pois hiilivoiman pimeydestä. Käytetään auringosta rajattomasti tulevaa uusiutuvaa energiaa. Suhteellisen edullisilla investoinneilla saadaan tuulikin valjastettua tuottamaan monikäyttöistä energiaa.
Jos nyt puhuttaisiin vain vuosittaisista menoista, minäkään en tiedä menojani kymmenen vuoden päähän. Ja saattaa olla, että joutuu viemään kilvet pois koska tahansa. Eläkevarat on tarkoitettu käytettäväksi, vaikka sellaiseen ei tunnu halukkuutta olevan, koska olisi sopiva aika aloittaa rahastojen purku. Odotettiin suurten ikäluokkien eläköitymistä, mutta mitään ei tapahtunut, kauanko rahaa pitää vielä kerätä lisää.
Mistä keksit tuon kolme miljardia, sehän on summa, jonka kunnat maksavat joka vuosi lasten päivähoidosta, opetuksesta maksavat 4,9mrd€ jne. nämä ovat vuosittaisia todellisia menoja. Sinun kolme miljardia on ehkä kymmenen vuoden tuet, jona-aikana yhteiskunnan keräämät verot ja maksut ovat 1300 miljardia €. Miksi puutut pikkuasioihin.
Sovittiin kunnanjohtajan kanssa, että nostavat kiinteistöveroprosenttia senverran että kertymäksi tulee 5,75k€ eli nelännes lisää kunnan verotuloihin, vielä jää korotusvaraakin. Niitä lehmiä on kuitenkin liikaa ja tuottavat ihmisille epäterveellistä toisen lajin ravintoa, että pysytään uusiutuvissa energioissa.
Katsoin erään kunnan talousarviota, budjetti n.7milj, verotulot 2,3 milj valtionavut n.3 milj€. Kuntaan on tulossa vajaa 40 tuulivoimalaa. Jos voimalan hinta on noin 3milj€, verotusarvo 1,2mil€. Siitä prosentin kiinteistövero 12k€ vuodessa eli kunta saisi yksistään kiinteistöveroja n. 400k€ , verotulot kasvaisivat neljänneksen.
