Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset

Minkä konsernin autoilla sitä oikein kuvitellaan ajeltavan, laatu noissa on aivan sama, olipa niitä pyttyjä peräkkäin miten paljon tahansa. Ei vanhaa autoa muuten kannata viedä merkkiliikkeeseen huoltoon, siellä huollatetaan takuuautot. On aivan sama minkä merkkisellä autolla ajaa jos se on liisattu, kuten noilla kaupparatsuilla. Volkkarikin menettelee silloin, mutta jos joutuu itse maksamaan kalliit remontit ja päästöhuijauksista johtuvan autojen arvon alennukset kalliiksi tulee. Lisäksi vielä täysin vastuuta pakoileva toiminta vie asiakkailta loputkin luottamuksesta.

Minä otin käyttöön naftaliinista vm83 238 Huskin. Alkoi ihmekyllä toimiakin, tehoja näyttäisi ohjekirjan mukaan olevan 2,5kw, eli ei huono. Ketjussakin on puolet enemmän puruhampaita kuin nykysahoissa, pitää olla varovainen , että ei mene puut liian nopeasti poikki.

Taitaa olla väärä seos ja saa jostain ilmaa. Polttoaineletku saattaa olla rikki läpiviennin kohdasta tankin yläosassa. Pääsuttimen sulkeminen taitaa laihentaa entisestään seosta, en ole sahojen asiantuntija mutta näin maalaisjärjellä.

Nämä kaikki rahatot ovat siitä huonoja, että niihin vain menee rahaa. Haluan tehdä sellaisia sijoituksia, joista tulee rahaa tililleni eikä tarvitse joka kuukausi olla sinne laittamassa. Kertokaapas kohde niin katsotaan. Mitään hallinnointi ja nostopalkkioita en ala myöskään maksamaan.

Suomen hirvikantaa verrataan usein Ruotsiin, kun siellä niitä on paljon enemmän eikä ongelmia ole. Tilanne on hiukan eri, kun siellä tilalla voi olla metsää useita kymmeniä tuhansia hehtaareja, eli saman verran kuin täällä koko pitäjässä. Nuo tilat harjoittavat metsästysmatkailua ja saavat siitä huomattavia tuloja, jolloin muutaman kymmenen hehtaarin taimituhoilla ei ole mitään merkitystä. Se on vain yksi kulu harjoitetulle elinkeinolle. Siellä metsien kasvu on muutenkin parempaa kuin täällä. Asutus on Etelä-Ruotsissa ja hirvet pohjoisessa, liikenteessä ei tule niin paljon ongelmia kuin täällä. Eli ei kannata verrata Suomen ja Ruotsin hirvimääriä. Täällä metsänomistajan pitäisi kuulua hirviporukkaan, että saisi jonkinlaisen korvauksen hirvituhoista ja ymmärrystä harjoitettuun hirvipolitiikkaan, jota tehdään metsästäjien ehdoilla kuten petopolitikkaakin.