Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Jos talouteni ei kestäisi ajoa vakionopeussäädin päällä, möisin auton ja metsät pois.
Jos metsänomistajan ainut työ metsänsä hyväksi on kirjoittaa nimiä erilaisiin sopimuksiin ja teettää kaikki työt ulkopuolisilla, ei tuollaisesta toiminnasta tarvitse kovin paljon jäädäkään viivan alle. Muutaman prosentin tuotto pääomalle on silloin hyväksuttävää tänä nollakorkojen aikana.
Jos harsinta olisi paljon kannatavampaa kuin nykyinen tuotantotapa, olisi se laajassa käytössä ja kaikki tuottaisivat tukkia. Noo, mihin ne markkinoidaan, kun kysyntä on vain 10mill m3, ja siitäkin puolet taitaa mennä sellutehtaille hakkeena ja sahanpuruina polttoon. Nämä rahastojeen mainospuheet eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Jesse ei ole huomannut, että automaattivaihteisissa autoissa ei ole kytkintä, joka kuluisi. No kun ei ole omassa käytössä ja jutut on kuulopuheita, erhtyyhän sitä. Ei taida vaihteisto kulua yhtään enempää, vaikka vaihteita vaihtaakin välillä. Automaattiloorat menee yleensä vaihtoon alle 200000 km
Tuollaisilla raskaskoppaisilla korkeilla autoilla on syytä olla varovainen talviliikenteessä, kun lähtevät luisuun niitä on vaikeampi hallita kuin henkilöautoja.
Ei ole kuutiometri, mutta jos hakataan vain kuutio päivässä, taloudellinen tulos on huono eli taustalla on kuutiot ja tulos lasketaan euroissa, mutta määrä on kaikessa tuotannossa aivan oleellinen, jos tehdään tulosta. Tietenkin joku taiteilija voi saada tuotteen hinnasta suurimman osan nimen mukaan, vaikka tuotteen käyttöarvo olisi huono.
Metsäteollisuus tekee bulkkia eikä tulosta synny kuin isoilla volyymeilla, sellupuun tuottaja on osa tätä kokonaisuutta eikä sille paljon makseta. Raaka-aineesta on ylitarjontaa Suomessa ja trobiikissa voidaan tuottaa Suomen kokoisella pinta-alalla periaatteessa koko puumäärä, jonka maailman sellutehtaat tarvitsevat, lukuunottamatta pitkäkuituista sellua. Eli metsäteollisuuden paras paikka ei ole enää pitkään aikaan ollut havumetsävyöhyke, jos ajatellaan taloudellista tulosta. Suomenkin metsäteollisuus tekee tuloksestaan suurimman osan ulkomailla ja ulkomaisesta puusta se nyt vain on totuus ja valitettavasti se on näin kaikessa teollisuudessa ja näkyy taloudellisen kasvun puutteena. Yhteisvaluutassa ja yhteismarkkinoilla reuna-alueilla pitää olla tehokas, jos aikoo pärjätä. Eikä vapaalippuja jaeta, vaikka siirryttäisiin markkaan takaisin. Globalisaatio ja tekninenkehitys eivät pakita, menneisyyttä on turha haikailla.
