Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Vaikuttaa, että käyttäjän taidoissa on hiukan puutteita. Ei tuollainen laippa ihan pienellä väännöllä katkea, mutta jos käyttää rautakankena ehkä silloin.
Eli omistaja ei voi päättää miten metsiään lain puitteissa hoidetaan. Urakoitsijan pitää saada ottaa kaikki mahdolliset puut, sekö on hakkuuehto nykyisin, muuten pitäisi maksaa korvauksia, mistä kun tili on jo nolla monilla ensiharvennuksilla. Ainut tulo tulee metsäyhtiölle menevästä Kemerasta ja siitäkin osaa jää yhtiölle. Eikö se ole silloin kannattavampaa, pistää raivaussahalla harvemmaksi ja ottaa Kemerat itselle.
Metsät on juurilla maassa kiinni ei omistajat niitä ulkomaille voi viedä kuin valmiina tuotteina, jalostusketju on jo ulkomaisessa omistuksessa pääosin. Heikoin lenkki on enää suomalaisilla. Omistamisella ei ole niin surta merkitystä, jos omistaja haluaa kehittää ja panostaa tuotantoon. Olen ollut ulkomaisen omistajan firmassa töissä, eikä siinä ole mitään pelättävää. Hoitavat kaikki asiat vähintään yhtä hyvin joitakin asioita paremmin kuin suomalaiset esim. markkinointia ja työturvallisuutta.
Miten olisi edes mahdollista onnistua koneellisessa ensiharvennuksessa. Suuri osa työstä tehdään pimeässä, ja kuski istuu kopissa kymmenen metrin päässä, ei voi tehdä laatuharvennusta. Jos sitä ei metsänomistaja ole tehnyt jo taimikonhoitovaiheessa en usko, että koneellisessa korjuussa metsikön laatu paranee, se vain harvennetaan. Jos puusto on ollut hyväkuntoista ennen harvennusta se näyttää hyvältä harvennuksen jälkeen.
Onneksi tuli nuo harvennukset pääosin hoidettua jo 10v sitten, kun puustakin sai vielä jotakin eikä Kemerakaan ollut niin pilkulleen. Metsäkoneisiin ei ole tarkoitus investoida, kun ei ole työhaluja, yksi etelänmatkan rahoitusprojekti vuodessa riittää ja raivauksia eli pienimutoista mutta toistuvaa.
Nyt kun on jo näin pitkään täälä hakattu, pitäisi siirtyä markkinointipuolelle, se puun korjuu kyllä onnistuu. Mutta tulos määräytyy siitä millä hinnalla saa puut myytyä. Eikä siinä auta mitään, vaikka myy 100ha ensiharvennusta, jos hinta on nolla, tulos on yhtä huono kuin myisi hehtaarin, Kemeroita vain saa enemmän ja ne uhkaavat kadota kuvioista. Jos puulle ei kysyntä lisäänny ojitusalueiden talvileimikoille ei ole ostajia lainkaan, eikä niiden tuottamaa puuta edes tarvita. Kun metsän kasvun ja tarvittavan puutavaran välinen ero on useita kymmeniä miljoonia kuutioita joka vuosi ja ollut sitä jo kymmeniä vuosia. Ostajat voivat valita leimikkonsa ja tietenkin ostavat parhaat päältä eli kesäkohteet, joissa on heidän puuvarastonsa aivan korvauksetta.
Yhtiöille ei käy myöskään se, että omistajat itse korjaisivat puuta tai hakkuuttaisivat, koska he haluavat ostaa puuta varastoon ja hakata silloin kun tehtaille tarvitaan uutta raakapuuta ei silloin, kun myyjät sitä tarjoavat.
