Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Siinähän siten taas kikkaillaan lasketaanko se viimeisin ja vanhin turvekerros suoilmapäästöihin vai kivennäismaan hiilivarastoksi…. jos turve kasvaa nin millin vuodessa niin montako milliä se otollisissa olosuhteissa lahoaa, siirtyy hiilidioksina ilmaan…
Siirtohinnoissa jatkossa sama meininki jatkuu, saa hinnoitella miten lystäävät, kapitalistseen yhteiskuntajärjestelmään eivät kuulu tuollaiset rajoitteet. Joku päivä sitten siitä oli uutinen. Mikä muu maa toimii samoin kuin Suomi? Kaikki tärkeimmät toiminnot myydään ulkomaalaiseen omistukseen.
Ne loppuvat kun turve loppuu. Tai mille tasolle ”liikakosteus” asettuu hidastaen hajoamista. Hidasta se on järvien ja lampien syvänteissä, näin olen käsittänyt sen olevan. Noh sitten jos ojitetaan uudelleen ja perataan ojia niin prosessi jatkuu, itse olen mitannut kolmesataa kuutioisessa turvekangas kuusikossa turpeen paksuuudeksi kolme metriä. Paljonko sitä turvetta pitikään olla että kivennäismaa muuttuu turvemaaksi, siinä se raja on, sitten sturvesuo ei suo antejaan.
Valuntamäärään ojituksilla ei ole mitään vaikutusta mutta vedet purkautuvat paljon lyhyemmässä ajassa. Näkihän sen viimekesänäkin, pellot joissa oli huonosti ojitettuja kohtia eivät kantaneet maatalouskoneita.
Kevättulvissa niin on mutta kesäaikaisissa sateissa pöljäkin pohjanmaalla ymmärtää mistä johtuu ilmiö pohjanmaa tulvii… ojitusten vaikutuksesta monet rapupurot ja ojat kuivuneet, muistan puron jossa vesi virtasi läpi kesän ja sammakonpojat kasvoi mutta ojitusten vaikutuksesta kesällä kuiva nykyään aina.
Pakko sanoa kun vuodessa polttopuuta poltan käsintehtyjä kirveellä pilkottuja noin 30 heittomottia ja lähes kaikki olleet lähes pelkkää koivua että olin päätymässä Kalle Kehvelin väitteeseen. Ihmettelin ja aloin seurata vuolukiviuunin sisäosien rapautumista ja aina ihmetellyt esimerkiksi saunan kiukaan arinoiden lyhytikäisyyttä. Saunan kiuas on kestänyt ja sitä ovat monet ihmetelleet mutta se kiuas on tehdastekonen ja yli 30 vuotta vanha että se on sitä mallia jossa ei säästetty raudan laadussa ja paksuudessa. Joka kerta myös huolehdittu että kiuas on kuiva kivien alta saunan lopettamisen jälkeen, se on semmonen jälkipolttotekniikka, saunasta poistuttaessa huolehditaan että tulta tai hiillosta jää kiukaaseen jos ei muuten niin nakataan kirveellä pilkottuja kalikoita sopiva määrä…
Asiaa kannattaisi tarkastella euroina eikä ylhäältä ylhäältä annettuina oppeina. Onko ojitus välttämätön sellaisella alueella joka kosteuden takia on herkkä luontaisesti uudistumaan? Koivupöheikköä syntyy ettei kahteenkaan kertaan saada sitä raivaamalla hävitettyä tai lepikkoa ? Koivukuidun hinta jo samalla tasolla kuin havupuulla ja luontaisesti sikiää kuusta jota raivaussahalla perataan harvennetaan jne istututettujen taimien tieltä. Ojittamatta tai oojituksen jälkeen …. enkä ojitusmätästys savipellolle joka on rinnepelto, mättäät kohomättäitä korkeita…. tämäntyyppisiä kohteita on pilvinpimein mutta se voi olla tietysti paikkakuntakohtaista. Kumma että ei kouluteta näitä kenttätyötä tekeviä valtakunnan metsien tilan mittaajia huomioimaan näitä kohteita maastotyössän… niin ja kun männynkasvumaalle kuoppamätästetään ja istutetaan kuusi, ja mänty kasvaa nopeammin kuin istutetut kuuset, onko se järkevää ja kustannustehokasta? Kustannustehokasta on kun kustannukset mitataan aliurakoitsijan kustannuksina ja joka ulkomaalaisella työvoimalla teettää työt…. Erinomaista sanon kustannustehokkuudesta.
Eikö se ole propagandaa kun virallisena totuutena esitetään puolitotuuksia tai virheellisiä tietoja. Sitä tarkoitin. Esimerkiksi metsänhoitaja kiiistii että metsäojituksilla olisi vaikutusta kesätulviin kun pohjanmaa tulvi kesällä, sen että lentorusikutuksista luopumisen piti tuhota koko puutuotanto, että metsäteollisuuden päästöillä ois tuhovaikutuksia luontoon mutta kappas vaan suodattimet tulivat ja puhistussysteemit savupiippuihin, ja onhan noista hakkuusäästöistä jankattu jatkuvasti että hakataan vähemmän kun kasvaa jne… lintukantoihin ja riistakantoihin ei metsätaloudella ole merkittäviä vaikutuksia…. mie erehyin kerran ilmottamaan että huonost istutettu ku puolet kuollut taimista het istutuksen jälkeen, en erehy toista kertaa ja jos se kaikki on niin hyvin niin miks … että se metsäosaaminen on maailman huippua, vielä niitä lentokenttiä on jotka perustettiin Kätkäläisten harmiksi… ja tämä hiilikeskustelu kun ei edes totuutta tiedetä vielä…. lajikadon kiistäminen
yksi totuus ja vain totuus on se että liuennut tummuutta aiheuttava aines ei vedestä edes hevillä poistu. Tehkää koe joja pitäisi jo peruskoulussa tehdä. Laitetaan lasipulloon teetä, teehän on veteen liennutta tummaa ainesta kuten suovedet joissa on liuenneita aineita jotka ovat kasveista peräisin. Toiseen pulloon oikein hinoa ainesta kuten savi, kipsi yms oikein hienoa liukenemista karttavaa ainetta, miten käy, kaikkihan sen tietää paitsi patriootit jotka ovat uskollisia metsasiantuntijoiden suoltamaan propagandaan. Tehkää ihmeessä tuo testi vaikka suovedellä, näette mikä vaikutus on ajalla ja stabiileilla olosuhteilla… käyhään siihen testiin pilkkireissulla talteen otettu lammen tai järven tummavesi….