Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Niin myyvät joilla on kuten ruotsinkielisten keulahahmon säätiö joka silloin aikoinaan möi hyvään hintaan saaria kansallispuiton aineksiksi lounaissuomessa että prää on että rikkaat myy ja köyhät kituuttaa
Sillon kun metsäteollisuutta synty, puu oli lähesilmaista mutta puu oli kustannuksineen tehtaalla hapaa verrattuna Norjaan tai keski eurooppaan. Esimerkiksi parhaimpaan aikaan esimerkiksi Ruovedellä toimi noin kymmenen sahaa jotka harjoitti ulkomaan kauppaa ja Runeberg toimi vuoden verran vai oliko se puolitoista vuotta kotiopettajana joten kannattavaa ainakin joillekkin se puunjalostus on ollut. Ja maata sai ostaa edulliseen hintaan hyvillä kaupoilla, lähes vapailla markkinoilla, yhteiskunta ei tarjonnut rajoituksia toisaalta ei myöskään taloudellista tukea vai tarjosiko?
Yhteiskunta maksoi Lievesjärven sotkuista ison hinnan. Sehän se on ja paljon pahempaa vapaa markkinatalous. Jos puhdistuslaitteita vaatii niin on mitä on mutta vähintään viherpiipertäjä tai mitä nimityksiä niitä lieneekään. Jämsänkoskella tekivät ison investoinnin aikoinaan vedenpuhdistukseen kun tehtaalle tuleva vesi ei ollut enää riittävän puhdasta. Oliko vesi likaantunut vai oliko joku myy syy se ei jutussa selvinnyt. JNE
Kuinka moni on käynyt järvellä, järvillä, pienillä, jotka ovat valtaosaltaan soiden ympäröimiä, joissa on näkösyvyys useita metrejä vesi kirkasta kuin saimaan vedet -80 luvulla? Minä olen. Näkösyvyys useita metriä ja ahvenia sai ihailla pohjalla uimassa.
Jos alueella kasvaa tukkimetsä ja hyvä sellainen, onko sellaisen alueen ojitus tarpeellista, jos metsä on ojitta syntynyt kuten lähes kaikki suomen tukkimetsät vielä 1950 luvulla …. jne. Jokin organisaatio tutki suomen pienvesistöjä, suurin ongelma oli löytää vesistöjä joihin ei olisi ojitus vaikuttanut. Järviä oli nimetty joita oli valittu. Kävin yhden järven rantamailla kävelemässä, vanhoja ojia epäonnistuneill ojituksilla puuttomilla suolla metsäisten soitten ojituksia jne… se tutkimuksen tasosta Suomessa. Järvi sijaitsee edelleen Varpaisjärvellä.
Noh jos se toteutettas ns Venäjän malliin niin ois yksi metsänomistaja ja Suomessa otettaisiin metsäflosofiassa ja metsien käytössä Saksan mallin sijaan Venäjän malliin. Metsänomistajia olisi yksi tai korkeintaan 2000. Harva suomalainen sitä kannattaisi. Loppuisi myös vouhotus jokaisen kansalaisen oikeuksista. Mitähän Waalruussi tuumais, luulen että kannattaisi mutta tuskin muuttaisia Suomeen….
Myönnän kyllä että tuo ois pitänyt olla omansa keskustelunavaus. Molemmat maat Venäjä ja Kanada ovat maanomistusolosuhteiltaan erilaisia maita kuin Suomi. Natinoita ei kuulunut kun Suomalaiset yritykset saivat vapaat kädet toimia sopimusten puitteissa Neuvostoliitossa ja Venäjällä, noudattivat ko maanmetsälaikia ja hakkuuukuviot ovat siellä suoria neliöitä eikä piiperöimistä tunneta. Kanadassa toimivat metsätyöntekijät ja urakoitsijat eivät ole valittaneet Suomeen olosuhteistaan. Suomessa kaikki itkee kaikki. Metsänhoitoyhdistykset laajenevat syömällä toisiaan ja varmaan se toiminta ei lopu ennenkuin suomesssa on jäljellä vain yksi MHY. En ymmärrä mikä kirjoituksessani oli Putlerismia tai kaahailua punaisessa haavekuvassa? Siinä ei ollut mitään omaa mielipidettä vaan pelkkää faktaa. Tosin tunsin yhden yrittäjän joka neuvostoliiton jälkeisessä tilanteessa joutu kusetetuksi mutta sopijapuolena olikin pikkuinen venäläinen oligarkki eikä Putiini ollut vielä vallankahvassa.
Kyllä se toimi hyvin Neuvostoliitossa ja varsinkin Venäjällä viime vuosiin saakka, mikäli uskomme Suomalaisia puutavara yhtiöitä ja niiden urakoitsijoita ja miksemme uskoisi, leimikot olivat riittävän suuria ja suomalaiset rakensivat (oliko tosiaan näin) ja ratkaisivat logistiset ongelmat rakentamalla metsäautoteitä Kanadan mallin mukaisesti ja jopa toteuttivat metsänuudistamistöitä. Alkoivatko myös soitten ojitukset siitä minulla ei ole täyttä varmuutta. Viimeksi kun käytin Google mapsia niin hyvin näkyi nämä hakkuukuviot ilmakuvissa.
<p>Suomen metsätalouden, kuten tässäkin keskusteluketjussa ilmenee, suurin ongelma on metsätilojen liian pieni pinta-ala. Jos pinta-alaa on hyvin niin siroteltuna pitkin poikin maata. Miten toimisi Neuvostoliiton malli Suomen metsätaloudessa? Siellähän kuvion koko on kilometri vai onko se kymmenen kilometriä kanttiinsa, se voisi toimia hyvin Suomen metsätilojen keskikokona varsin hyvin.</p>
<p>Montako vuotta kestää se että metsän runkopuun arvo on suurempi kuin metsän uudistamisen kustannukset? Kait sitä voisi käyttää 3 prosentin korkokantaa?</p>