Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Eräs metsäasiantuntija sanoi muutama vuosi sitten tulleen ohjeen että ikä on mikä ratkaisee uudistamisajankohdan eikä mikään muu.
Kartalta katsotaan ja ei siinä tutkita maalajia uudistamisen menetelmään vaikuttavia tekijöitä kasvusta puhumattakaan ja muokkaa ja tekkee mitä tekkee pääasia että on mullin mallin paitsi että kääntömätästystä ei tee, en tiedä mikä organisaatio tekee jonlin verran on sellaista että otetaan maata kauhaan ja lyödään se syntyneeseen monttuu toisin päin takasin kja kääntyyhän siinä maa vaan ei se ole kääntömtästystä ja sitten se että ojituds kuoppa mätäsrtys näyttää olevan arsin yleinen tapa… Mutta tämä on tosi ”Nämä on näitä noviisien höpötyksiä. Ammattimies ei sotkeudu lillukan varsiin.” Niin pitää toimia eikä siin’ä kummosta asiantuntevuutta vaadita.
Jännä miten propaganda Suomalaisiin uppoaa ettei edes kyseenalaista sitä että viidenkymmenen vuoden välein keinotekoinen metsän uudistus on paras menetelmä. Ajatelkaa kun parhaat tuottoluvut ovat vasta sen iän jälkeen tulossa niin kuusikoissa kuin männiköissä, kasvuprosentit vuositasolla 6 .. 8 prosenttia ja vähintään kasvusta tukkipuuta …80 prosenttia
Olen tutustunut Saksalaiseen metsätalouteen ja mielestäni se on järkevää toimintaa ja kaukana puuhastelusta. Toiminta on varsin erilaista ns pyökkialueella verrattuna alueisiin itisimmissä osissa. Puutavaralaji menetelmää ei käytetä kaikkialla, ostajaty ostavat arvopuut pitkänä tavarana tienvarresta. Suomessa kuusen kiertoaika 50 vuotta siellä jopa 200 vuotta. Sama kuusilaji kuin suomessa, jalokuusi on sitten aivan oma lukunsa, pyökistä puhumattakaan.
