Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 91)
  • TTL

    Voisi yrittää avata miten merkittävästä hintamuutoksesta on kyse. Jokainenhan tässä yrittää pitää puoliaan!

    Varmaan ns kannattavuusraja sahaukselle liiketoimintana voisi olla sahatavaran hinta 180 euroa/sahatavarakuutio. Riippuu tietysti kustannuksista, mutta noin. Tällöin kannattaa tukista maksaa kannolle 65 euroa/tukkikuutio. Tukkikuutio voisi maksaa sahalla 80 euroa. Tukkikuutiosta tulee sahatavarana 90 euroa sisään ja hakkeena, puruna sekä kuorena 20-25 euroa sisään. Yhteensä vaikkapa 110 euroa. Tällä 30-35 euron (tukkikuutiota kohden) marginaalilla hoidetaan sahauksen kustannukset (sahaus, kuivaus, palkat, kuoletukset, korot).

    Yrityksen (omistajien) voitto on sitten todellista hienosäätöä ja liikkeenjohdon ammattilaisuutta eli onko se 1 vai 5 euroa tukkikuutiolle. 180 euroa hinnalla kuitenkin vähän. Tosin esim. Keitele ja Versowood näyttävät osaavan tämänkin.

    No, nyt sahatavaran markkinahinta onkin 400 euroa/sahatavarakuutio. Tämä on toteutunutta hintaa. Tietysti kustannukset nousee, konteista on pulaa ja työntekijät vaativat palkankorotuksia. Jos hinta 400 euroa pysyy kuten futuurit ennustavat, niin tästä on myös ”jaettavaa”. Tukkikuution tulovirta 110 euroa (hengissäpysymistaso) onkin muuttunut 220 euroon (200 sahatavarana ja 20 euroa hakkeena). Olisi varmasti vähintäänkin ”reilua”, että tästä 20-30 euroa siirtyisi tukinkin hintaan. Olikarkin tarjoukset alkavat olla linjassa! Vai mitä? Tosin minulle riittää vähempikin.

    Jaettavaa jäisi sahayrittäjällekin reilusti. Jos sahatavaran markkinahinta alkaa alenemaan, niin tukin hinta joustaa myös alaspäin. Palkkakustannuksilla on kyllä tapana vain nousta ja tämä on vaarallista, koska ne eivät ainakaan täysimääräisesti määräydy markkinoilla. Voi olla tietysti vaarallista sanoakin näin!

    Laskelma on tietysti karkea.

    TTL

    Päivitän tähän vähän Viron tilannetta taas.

    Tukin hinta näyttää pysyvän. Uudessa valtion metsien huutokaupassa mäntytukkien (latva 28+) lähtöhinta on 115 euroa/kuutio ja tämä on tien laidassa. Ei siis sahalla. Määrät ovat suhteellisen pieniä, mutta hinta suomalaisittain käsittämätön.

    Toinen seikka on leppäleimikoiden kantohinta. Osa puukaupasta käydään siellä siten, että leimikko myydään huutokaupalla pystyyn. Nyt käytännössä puhtaiden leppäleimikoiden kantohinnat ovat nousseet noin 20 euroon/kuutio. Ymmärtääkseni Virossa puuenergian käyttö on lisääntynyt ja tämä heijastuu myös kantohintoihin. En tiedä mikä osuus hinnannousuun on Suomen hake- ja turvesekoilulla. Pääosa tuontihakkeestamme tulee kuitenkin ilmeisesti Venäjältä.

    TTL

    Nyt tuntuu, että korkeat sahatavaran hinnat eivät ole aivan väliaikainen tilanne. Jos katsoo esimerkiksi tammikuun 2022 toimitusten hintoja futuurimarkkinoilla, niin nekin hinnat ovat kaikkien aikojen huipussa ja nousua kuukaudessa luokkaa 30 %. Muutamassa kuukaudessa ovat tuplautuneet. Kysymys ei siis näytä olevan pelkästään kesästä. Aika näyttää!

    Tämä tuntuvin nousu on tullut viime viikkoina, jolloin tämä ei tietenkään ole vielä kerennyt realisoitua pyöreän puun kauppaan.

    Mitä tulee USA:n puumarkkinoihin niin hinnat ”vaihtelevat”. Eiköhän parhaat kuutiot maksa tuhansia euroja ja jostain etelän suoalueilta ei kannata hakata, koska helikopterikuljetus laaniin ja tuhansien kilometrien rekkakuljetus syö kuitupuun hinnan.

    TTL

    Aikaisemmin ketjussa oli heitto katkonnasta lineaarisen ohjelmoinnin (optimoinnin) ongelmana.

    Jottei asian strateginen merkitys unohtuisi, niin monelle puunostajalle kyse on todella optimoinnista: Maksimoi kuitupuusaanto leimikosta ehdolla, että et joudu oikeudelliseen vastuuseen.

    Suurelle osalle myyjistä tällä ei ole suurtakaan merkitystä: ”Leimikosta tuli vain tällaista…..”.

    Runkohinnoittelu varmasti selkeyttää asiaa. Sovitaanko runkohinnoittelussa hinta (runkohinta) rungon osalle mikä halkaisijaltaan ylittää 6 cm? Tietysti sopia voi mitä tahansa, mutta onko tuo em yleinen runkohinnoittelun käytäntö?

    TTL

    On erikoista, että tämä on jatkunut jo puolisen vuotta eli ei ole mistään yksittäisestä piikistä ja pulasta kyse.

    TTL

    Jännittääkö?

    Mihin puunhintatietoihin minä pohjoisessa pääsen käsiksi, on Metsälehden viikkotilasto parhaasta päästä. Siinä on yksi ongelma eli se, että ostaja toimittaa datan –  haluamallaan tavalla ja haluamallaan aikataululla. Lisäksi tilasto ei edusta kaikkia Suomessa tehtäviä puukauppoja.

    Nyt hintoihin on taas vedetty esirippu eteen. Myös kesällä 2018 oli markkinakäänne ja hinnat nousivat voimakkaasti. Skeptikko voisi kysyä, että miksi datan toimittajat ”lähtivät kesälomille” ja tilastorintamalla  oli kuukauden hiljaisuus. Skeptikko vastaa, että näin hintatieto saatiin sumutettua ja nousutrendi katkaistua. En tiedä onko skeptikon vastaus täydellinen.

    Kun myyjä ei tiedä muiden kauppojen hintatasoja, niin tehdään kauppaa vanhentuneilla hinnoilla. Nythän uutta hintatietoa ei myöskään ole päivitetty, kun kysyntä on kovaa ja hinnat voimakkaassa nousussa. Sattumaako?

    Tuossa ketjun avauksessa kerroin Viron valtionmetsien huutokaupoissa tukin hinnan ylittäneen 100 euroa kuutiolta sahalla syksyllä.

    Hurja meno jatkuu! 4.1. 2021 pidetyssä huutokaupassa korkein mäntytukin hinta oli 115 euroa kuutiolta ja paljon kauppaa käytiin hintaan 112 euroa. Veikkaan, että ostajana ei ole myöskään ollut mikään hyväntekeväisyysjärjestö mikä olisi halunnut tukea metsäsektoria eli tuollakin hinnalla voi tehdä bisnestä. 115 euroa sahalla alkaa lähennellä satasta kannolla sahan lähellä!

    Tätä jännitetään. Miten käy!

    TTL

    Mannerheim on varmasti paikallaan.

    Mielestäni Vassarit ja Vihreät olivat herättelemässä keskustelua patsaan siirtämisestä.

    Mutta : Voisiko se päätehakkuuikä olla jopa 60 v tai 55 v? Muuttuisiko tilanne?

    TTL

    Palaan vielä alkuperäiseen aiheeseen. Arvostan erittäin paljon täällä mm. ”Timpan” ja ”Puukin” mielipiteitä.   Ja varmasti, jos”edistykselliset” (ei käsittääkseni nimimerkki Metsälehdessä) poistattavat marsalkka Mannerheimin patsaan  Kiasman vierestä, teen kaikkeni (se ei ole kyllä paljon), että herroille (?) nousee patsas tälle historialliselle paikalle.

    Se alkuperäinen ongelma oli, että kannattaako 30 v kuusikkoa harventaa, jos puusto on luokkaa 200 kuutioata/ha . Harventamista perustellaan suuremmalla tukkisaannolla (tukkiprosentilla!?) myöhemmin. Jos kaikki menee hyvin näin varmasti onkin. Kuitenkin se harventaminen sisältää em riskit: tuulituhot, korjuuvauriot, puunostajan velkasaneerauksen…

    Jos jätetään harventamatta korjuuvauriot ainakin poistuvat ja tuulituhot vähenevät merkittävästi. Puun kasvu ei myöskään harventamattomassa metsässä keskity samalla tavalla kaikille rungoille, että meillä olisi vajaa 400 kuutiota aikanaan hehtaarilla ”melkein” tukkipuunmitat täyttävää puustoa. Kasvu jakautuu rungoille epätasaisesti ja runkotilavuudesta tietysti pienille rungoille jää ”vähän”. Näin tukkiprosentti (tilavuusprosentti) voi olla yllättävänkin korkea myös harventamattomassa metsässä.

    Ajatus on tässä täysin taloudellinen: Nykyisellä korkotasolla mahdollisimman korkea nykyarvo sijoitukselle verojen jälkeen pienellä riskillä.

    Varmasti tähän löytyy oikeaa tutkimustietoa, mutta pitäisikö mennä jopa Ruotsiin asti.

    TTL

    Kävin läpi vähän tuota linkkaamani huutokaupan valikoimaa tarkemmin. Pikkutukki latvaläpimitaltaan 8-12,9 cm oli loppuhinnaltaan 48-50,1 euroa kuutio. Pikkutukki latvaltaan 13-17,9 cm oli huutokaupassa loppuhinnaltaan 78-88 euroa kuutio. 18 cm ja yli tukkia sai sitten satasella ja joitain eriä jopa 95 eurolla.

    Huutokaupassa myytiin jonkin verran enemmän kuutioita kuin alkuperäisen protokollan mukaan oli tarjolla.

    Noilla hinnoillakin sahaaminen siis kannattaa (ilmeisesti).  Vai onko sitten maailmanmarkkinoilla tapahtunut jokin kysyntäräjähdys syksyllä mihin pienet puumarkkinat (Viro) reagoivat nopeasti ja suomalainen puukasvattaja jää pimentoon.

    TTL

    Nykyisin lisää pähkäiltävää hakkuisiin tuo alhainen korkotaso.

    Suomen valtion 10 vuoden velkakirjoissa sijoittajat tyytyvät -0,3 %:n tuottoon eli sijoittavat kassaansa valtion säilytettäväksi 0,3%:n vuotuista palkkiota vastaan. Toinen spekulatiivinen malli on tietysti se, että korot laskevat entisestään, velkakirjojen arvot nousevat ja sijoittajat nettoavat tätä kautta.

    Metsässä puu tuottaa yleensä paremmin.

    Hakkuun jälkeisissä rahansiirroissa tapahtuu myös lainsäädäntöön perustuva kassan laimentuminen. Verottaja vie ”kelpoista sijoitettavaa rahaa” yleensä noin 30 % eli tuotot tulee hakea tällä pienentyneellä (70 %) kassalla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 91)