Hyvä vertailukohta pystypuukauppaan on metsätilakauppa. Tilakaupassa tavallaan ostetaan sika säkissä. Jos puukauppaa käytäisiin leimikkokohtaisilla huutokaupoilla, riski olisi jotain samaa tasoa kuin tilakaupassa. Nythän puu ainakin osittain hinnoitellaan, kun se on sahattu irti kannostaan.

Mielestäni pystypuukauppa on ostajalle eräs vähäriskisin osio nykyisillä malleilla yritystoiminnassa.

Ei Virossakaan varmaan monta prosenttia myydä leimikkokohtaisilla huutokaupoilla. Nämä prosentit antavat kuitenkin asiaa seuraaville kuvan todellisesta hintatasosta. Tiedetään tarkka sijainti, maapohja ja tiestö. Puumäärä on arvio, mutta nykyisellä tekniikalla arviot näyttävät olevan kohtuullisen tarkkoja.

Metsäteollisuutta täytyy kiittää viikkohintojen nopeasta toimittamisesta. Samoin Metsälehteä niiden nopeasta julkaisemisesta.

Viikkotilastoissa on nousevassa markkinassa sumentava tekijä, että ne ovat neljän viikon keskiarvoja eli ne keskimäärin kuvaavat tilannetta noin 2,5 viikkoa sitten.

Kerron tähän yhden aukon tuottomenetelmän.

Tammikuussa 2005 ostin Haapsalun läheltä Virosta pienen alle 10 ha metsäpalstan. Virossa toimiva suomalainen välittäjä kuljetti minut Tallinnasta notaarille Haapsaluun ja takaisin. Kevennyksenä: Ajoimme Haapsalussa jopa yksisuuntaista katua poliisiautoa vastaa!

Bruttona noin kolmessa tunnissa kerkeää jutella kaikenlaista. Ykkösenä jäi mieleen, että paluumatkalla kävimme katsomassa Laitse Lossin eli 1900-luvun alussa Keski-Eurooppalaisen linnan jäljitelmäksi rakennetun ”linnan” noin 40 km Tallinnasta. Kakkosena oli varmaankin se, että Seppo mainitsi kuin ohimennen, että hänestä tuntuu, että fiksuimmat kaverit ostavat täysin hakattua metsää 1000 kroonia hehtaari ja myyvät sitä 2000 kroonia hehtaari. Nämä olivat silloin aukkojen hinnat Virossa ja tuo voi olla hyvinkin myös osto- ja myyntikurssin ero. 1000 kroonia on noin 65 euroa.

Haapsalun ostopalstani oli voimakkaasti harvennettua männikköä, puustoa noin 500 kuutiota (hinta kyllä paljon yli em. aukkojen hinta). Puut myin pois muistaakseni 2014. Jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut säästää vuoteen 2022… Alueelle ei ole tehty mitään, mutta näillä alueilla leppä, haapa ja osin koivu tulee itsestään. Nyt viime keväänä minulle tarjottiin tästä täysin hakatusta metsämaasta noin 3000 euroa/ha. Ehkä siitä giljotiinilla voisi saada energiapuuta vähäsen.

Eli ne kaverit, jotka 2005 ostivat aukkoja sanotaan 100 euroa/ha saisivat nyt niistä jonkun 4000-5000 euroa/ha (siellä olisi 10-12 metristä haapaa, leppää, koivua). Kahdessakymmenessä vuodessa aukon tuotto olisi ollut noin 20 % vuodessa, kun vaan olisi malttanut olla myymättä.

Olosuhteet ovat tietysti Virossa toiset ja aika oli 20 vuotta sitten (siellä) hyvin erilainen.

Visakallon ja Timpan esittämät kasvutoteumat ovat kyllä erittäin mielenkiintoista luettavaa. Tällaisiahan ei löydy mistään muualta, jos ei itse ole toiminut alalla.

Yksi asia jäi häiritsemään, kun ketjua tavasin: Oletko Visakallo pystynyt noin 1985 ostamaan metsää kuutiohintaan 5 euroa/kuutio? Siis 4500 mk/ha ja 150 m3/ha.

A.J. tai joku muu, oletteko perehtyneet tähän MTK:n ajamaan 90 % metsävähennykseen?

Ajavatko he tätä vain uusille ostoille vai jollain systeemillä myös vanhoille ostoille?

Jos koko tilamassasta on kysymys, mitkä ovat kaupalla vaihtaneet omistajaa 1993 ja jälkeen, vielä moni useampaan kertaan, niin voi tulla melkoista reknausta.

Tietysti 90 %:n metsävähennys tuntuisi oikeudenmukaiselta.

Kiitos selkeästä vastauksesta!

Saa tosiaan nähdä tuleeko uudelta hallitukselta mitä järisyttävää, millä olisi merkitystä sijoitusten hoidon kannalta.

Yhteismetsää pyörittelin päässäni ja paperilla seuraavasta syystä. Ostin pohjoisesta (Suomesta) vajaa 10 vuotta sitten metsää. Niiden metsävähennys on käytetty etelämpänä olevien tilojen hakkuisiin. Pohjoisen tiloilla on tehty vähäisesti hakkuita ja niiden hinnat ovat nousseet kohtalaisesti. Tuli mieleen, että sopivalla hinnalla voisi myydäkin ne. No, tällöin käytetty metsävähennys lisätään myyntihintaan.

Jos tiloista muodostaa yhteismetsän, niin metsävähennys ei realisoidu tuloksi ja yhteismetsän voi myydä tai ilmeisesti myös tiloja yhteismetsästä.

Aika puljausta tietysti tämäkin!

Tuo on hieno yhteenveto Visakallolta ”hehtaarin” tapahtumista viimeisenä 65 vuotena.

Katselin vähän tuolla datalla sijoitetun pääoman tuottoa. Aloitusinvestointi nykyisin on luokassa 2000 euroa/ha lähinnä sisältäen istutuksen taimineen ja maanmuokkauksineen. Tuohon rahaan voinee saada vielä hieman taimikon hoitoakin. No, yhtä kaikki nykyrahassa 2000 eurolla saa taimikon. Jos katsotaan elinkustannusindeksillä tai kuluttajahintaindeksillä vuoden 1957 tilannetta hinnat olivat noin kahdeskymmenesosa tästä eli taimikon sai 100 eurolla. Visakallolla voi olla tarkkakin kustannus, mutta 100 euroa on uskoakseni hyvä arvio.

Käyttäen Visakallon dataa ja tilastoituja puunhintoja muuten paitsi päätehakkutulona vuonna 2022 50000 euroa/ha sain ”laskurilla” sijoitetun pääoman tuotoksi 12,70 %/a. Tämä on hyvä vertailukohta mille tahansa hajautetulle osakesijoitukselle tai jopa Coca-Colalle!

Saako kysyä, sijoittaako Visakallo hakkuiden tuloja edelleen metsään?

Olen vähillä rahoillani ostellut jossain määrin itse metsää. Ensin Virosta ja nyt 2010-luvulta alkaen Suomesta. Vähän alkaa hirvittämään, että onko metsäriskiä liikaa. Tosin parhaimmillaan sijoituksilla on päässyt noihin tuottoihin, mitä tuossa edellä esitin. Joku Viron kauppa on lyhyellä pitoajalla voinut tuottaa jopa huomattavasti enemmänkin vuosituottona, mutta tuossa edellä se satanen on jauhanut 65 vuotta tasaista 12,70%:n vuosituottoa!

Tappioita ei nyt muistu millään mieleen…