Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 211)
  • TTL

    Vielä vastauksena Panulle, että mainitsemassani huutokaupassa em. Vara Saeveski oli ostanut tehdastoimituksena kuusitukkia 122-125 euroa kuutio, latva 18,00-24,99 cm.

    TTL

    Lähtökohtainen ajatus oli, että se on paljon.

    En hetkessä löytänyt, että onko hinnat tehdastoimituksena. Paljon tämä RMK on myynyt myös tienvarsihinnoilla. Kuidut olivat pääosin satamahintoja.

    No 20 euroa korjuu ja 10 euroa kaukokuljetus ovat kyllä yläkanttiin, mutta kuten Panu sanoit, niin kyllä nuo tavallaan jossain linjassa ovat Suomen  hintojen kanssa.

    Sen verran lisään vettä myllyyn, että Vara Saeveski  näyttää ostavan latva 8,0 – 12,99 cm ”tukkia” ku 85 euroa kuutio ja mä 80 euroa kuutio. Pakko kilpailla kuitupuun kanssa. Nämä hinnat tehtaalla.

    TTL

    Vaikka Viron suhdannepuun hintahuippu näyttää taittuneen, niin huhtikuun huutokaupoissa havukuitu ylitti parhaimmillaan taas 70 euron kuutiohinnan. Nämä ovat periaatteessa satamahintoja, mutta yksityiskohtana pisti silmään, että suomalainen metsäyhtiö oli ostanut ”männipaberia” Mallaan. Paikasta on Kundan satamaan matkaa.

    Jos peilataan siihen, mitä julkisuudessa puhutaan suhdanteista, niin eniten minua noissa huutokauppahinnoissa ihmetyttää tukkien hinnat. Koivutukki on tietysti oma lukunsa, mutta havutukkien kuutiohinnat pyörivät luokassa 115-120 euroa kuutio. Paikalliset sahurit ostavat siis tuohon hintaan tukkia.

    Hintoja voi ihmetellä RMK:n sivuilta:  http://www.rmk.ee

     

    TTL

    Hienoja kommentteja A.J. ja Timppa! Kannattaa tilata Hesari jo näitä lukeakseen!

    TTL

    Näytti olevan Hesarin kommentointi suljettu ruuhkaan vedoten. Kun on riittävän aikaisin liikkeellä (A.J.), niin pääsee läpi.

    Tuo päästövähennysten uudelleenneuvottelupointti on kannatettava (myös). Oliko niin, että vertailutaso on noin vuoden 2009 ”alueelta”, jolloin hakkuut olivat Suomessa poikkeuksellisen alhaiset?

    1970-luvulle asti hakkuut ylittivät metsän kasvun Suomessa. Tämän jälkeen erotus hakkuiden ja kasvun välillä on ollut 30 000 000 kuutiota (?) vuosikeskiarvona johtuen järjellisestä metsänhoidosta. Tavallaan tuo reilun miljardin tonnin hiilivarasto jää nyt kuin ”ilmaiseksi” EU:n käyttöön.

    Näistä Hesarin jutuista voi olla metsänomistajalle se hyöty, että hallitukset hätäpäissään tuovat eduskuntaan säädettäväksi hiilensidontakorvauksen hakkuiden viivästyttämiseksi. Sitten, kun kalenteri näyttää esim. vuotta 2035 ja kaikki on hyvin, on nämä väliaikaista hiilensidontakorvausta nauttineet metsäalueet mahdollista hakata.

    TTL

    Korjaan edellistä hienoa laskuani: Siis 47,5 euroa kuutio.

    TTL

    Kiinnostaisi erittäin paljon, paljonko tuolla tilavuudella nykyinen hinta on….

    Männyt ovat juuri hauskan kokoisia. Teoriassa tukkiprosentti voisi olla jopa 60% ja todellisuudessakin lähellä 50%.

    Minulla oli tarjous järeyshinnoittelusta ja muutama kuukausi sitten juuri tuolle 230 litran havupuulle karvan yli 30 euroa kiinto.

    Jos nyt laskisi 70 euron tukin hinnalla ja 25 euron kuidun hinnalla ja tukkiprosentilla 50%, niin hinta olisi 42,5 euroa kuutio. Jotenkin tuntuu, että hyötyjä ei tässäkään ole puun myyjä.

    TTL

    Kävin tuossa lounaalla ( joutui tyytymään ABC:n tarjontaan) ja tutkailin tätä keskusteluketjua. Tuli mieleen pitää pyhäpäivän laskuharjoitukset.

    Siis tällaiset. Ihmiset päästävät ilmakehään nettona vuositasolla hiilidioksidia noin 40 gigatonnia eli tonneina 40 ja tämän perään vielä 9 nollaa. Suomen osuus tästä on reilu promille.

    Ilmakehän massa on helpoin (?) laskea ilmanpaineesta muuttamalla pascalit kilogrammoiksi ja kertomalla maapallon pinta-alalla. Näin laskien ilmakehän massa on noin 5 ja perään 18 nollaa (5,1*10^18) kilogrammoina. Jos tästä laskee hiilidioksidin massaosuuden suurenemisen vuositasolla, niin saa noin 8 ppm eli hiilidioksidin massaosuus ihmisten vuosipäästöillä suurenee ilmakehässä (jos kaikki ko hiilidioksidi menee ilmakehään) tämä 8 miljoonasosaa (siis massaprosentteina).

    Ymmärtääkseni mitattu trendi on kuitenkin pitemmältä ajalta ilmakehän vuosittaiselle hiilidioksidiosuuden suurenemiselle noin 2 ppm. 1900-luvun alussa oltiin noin 300 ppm:ssä ja nyt noin 420 ppm:ssä. Hiilidioksidi minulle kerrotun mukaan viipyy ilmakehässä myös niin pitkään, että tämä ei juurikaan vuositasolla vaikuta eroon.

    Jossakin on siis virhettä. Tuota asiaa on kyllä treenattu maailmalla niin pitkään, että epäilen virheen todennäköisimmin olevan omassa ajattelussani.

     

     

    TTL

    Sananmuunnoksena otsikosta voi vielä tulla alalle lentävä lause!

    Markkinat hinnoittelevat tietysti puunkin jotenkin. Hirvittävän hankalalta vääntelyltä tuntuu tämä jako tukkiin ja kuituun sekä mahdollisesti energiapuuhun. Nimenomaan katkonnan kautta. Hinta putoaa keskimäärin noin 30 prosenttiin, kun halkaisija alittaa 16 tai 15 cm. Nykyisillä välineillä jatkuvampi hinnoittelu olisi täysin mahdollista.

    Metsänomistajaa se ei nyt hirveästi kiinnosta meneekö tukkina myyty puu sahaukseen vai selluun, mutta tämänkin otsikon alle hämärtyy se huomattavasti suurempi asia, että katoaako tukkia jo mittauksessa ja katkonnassa selluun.

    TTL

    Kiitos linkistä A.J.!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 211)