Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa A.J. oli kirjoittanut kirjoittaessani käytännössä samaa asiaa.
Tuo on hieno yhteenveto Visakallolta ”hehtaarin” tapahtumista viimeisenä 65 vuotena.
Katselin vähän tuolla datalla sijoitetun pääoman tuottoa. Aloitusinvestointi nykyisin on luokassa 2000 euroa/ha lähinnä sisältäen istutuksen taimineen ja maanmuokkauksineen. Tuohon rahaan voinee saada vielä hieman taimikon hoitoakin. No, yhtä kaikki nykyrahassa 2000 eurolla saa taimikon. Jos katsotaan elinkustannusindeksillä tai kuluttajahintaindeksillä vuoden 1957 tilannetta hinnat olivat noin kahdeskymmenesosa tästä eli taimikon sai 100 eurolla. Visakallolla voi olla tarkkakin kustannus, mutta 100 euroa on uskoakseni hyvä arvio.
Käyttäen Visakallon dataa ja tilastoituja puunhintoja muuten paitsi päätehakkutulona vuonna 2022 50000 euroa/ha sain ”laskurilla” sijoitetun pääoman tuotoksi 12,70 %/a. Tämä on hyvä vertailukohta mille tahansa hajautetulle osakesijoitukselle tai jopa Coca-Colalle!
Saako kysyä, sijoittaako Visakallo hakkuiden tuloja edelleen metsään?
Olen vähillä rahoillani ostellut jossain määrin itse metsää. Ensin Virosta ja nyt 2010-luvulta alkaen Suomesta. Vähän alkaa hirvittämään, että onko metsäriskiä liikaa. Tosin parhaimmillaan sijoituksilla on päässyt noihin tuottoihin, mitä tuossa edellä esitin. Joku Viron kauppa on lyhyellä pitoajalla voinut tuottaa jopa huomattavasti enemmänkin vuosituottona, mutta tuossa edellä se satanen on jauhanut 65 vuotta tasaista 12,70%:n vuosituottoa!
Tappioita ei nyt muistu millään mieleen…
Terminologiaani voisi tosiaan täsmentää. Se tuli suoraan ”tajunnanvirtana” kirjoitettua!
Näytti puuttuvan hehtaarit yhtälöstäni…
100000 = 20*100*40/(1+x)^20 + 20*330*70/(1+x)^40
Nyt puuttuu varmaan jotain muuta…
Ainakin itse yritän ajatella esim metsää ostaessani hyvin yksinkertaisesti. Yritän arvioida tuottoprosenttia sijoitetulle pääomalle (ostohinta) tulevaisuuden arvioitujen tuottojen avulla. Tulevaisuuden tuotothan ovat epävarmoja, mutta jollakin toleranssilla hahmotettavissa.
Yksinkertaisin tilannehan on tietysti, että käyttää tilan ostoon 100 rahaa (kehitysluokkaa 03 koko tila) ja päätehakkaa sen 10 vuoden kuluttua saaden 250 rahaa. Tällöin sijoitetun pääoman (100) vuosituotto on 9,60%. Hakkuuaukolla on jokin positiivinen hinta, mutta pieni. Verotus on sitten asia erikseen.
Jos tuloja tulee useammassa otteessa mm harvennuksista laskenta tietysti mutkistuu tätä ns sisäistä korkoa laskettaessa, mutta esim excelistä löytyy tulevaisuuden tulovirran sisäisen koron laskentaan funktio. Toisaalta, jos saa kirjoitettua yhtälön, niin hakukoneilla löytyy ilmaisia ohjelmia, mitkä numeerisesti ratkaisevat tämän yhtälön. Ratkaisu on siis sijoituksen sisäinen korko eli tuotto.
Kun sen tilan ostaa 100000 eurolla: 20 ha ja kasvu nyt aluksi vakio 7 kuutiota hehtaarille vuodessa sekä alkupuusto 150 kuutiota/ha, niin tulevaisuudessa voisi kuvitella tulevan harvennustuloa (20 vuoden kuluttua 100 kuutiota/ha) ja päätehakkuutuloa (40 vuoden kuluttua 330 kuutiota/ha). Suurin epävarmuus mielestäni sijoittuu puun tulevaisuuden hintoihin. Yleensä teen kaksi laskelmaa: 1) nimellishinta pysyy nykyisenä, varovainen ja 2) nimellishinta nousee keskimäärin 3%/vuosi, realistinen. Näistä sitten voi aikansa kuluksi arvioida mikä se sijoituksen (100 rahaa) vuosituotto (x) on:
100000 = 100*40/((1+x)^20) + 330*70/((1+x)^40)
Tuossa harvennuksen kuutiohinta 40 euroa ja päätehakkuun 70 euroa eli nykyiset hinnat.
Liian mutkikkaaksi asiaa ei kuitenkaan kannata vetää sillä muuten jää ne investoinnit tekemättä. Tosin tuossakin yllä on paljon yksinkertaistuksia. Lähinnä tuo laskeminen avittaa ymmärtämään, mikä vaikuttaa ja miten paljon. Tässä kuten eläkesäästämisessäkin aika on kova! Eli jos prosessia pystyy nopeuttamaan (eläkesäästämisessä pidentämään), niin tuotto paranee nopeasti.
Vielä sen verran, että jollekin voi tulla mieleen, että en minä jaksa 40 vuotta odotella! Ei tarvitsekaan! Tuon esimerkin tilan voi myydä 10 vuoden päästä pois (40 % hankintahintaolettama verotuksessa). Markkinahinta seuraa ”käyrää”. Tosin metsätilamarkkinat eivät ole täysin tehokkaat jo huomioiden tilojen erilaisuus.
Tuo voi olla monelle hyvin yllättävää, että ympärysmitaltaan 59 cm männystä saadaan tukkiprosentiksi 60.
Harvennuksillahan tuo pääsääntöisesti tulee vastaan. Eli harvennettavan puun runkotilavuuden ylittäessä 230 litraa ja tukkiprosentin alittaessa selvästi 60 kannattaisi alkaa etsiä syytä tähän.
Ajatukseni on, että tuohon voidaan päästä. Jos ei päästä, niin jossain on syy.
Edelleen vaikka kuitupuun hinta on noussut, niin yli 15 senttinen puu on noin 150 % arvokkaampaa kuin alle 15 senttinen. Hurja pykälä!
Nyt, jos tukkimitat täyttävää rungon osaa on vaikka 4,2 metriä ja tyveltä kauppasopimuksen (ostajan tekemä sopimus, minkä myyjä on allekirjoittanut) mukaan saa ottaa vain 4,3 metristä tukkia, niin koko runkohan menee kuituun. Myös ns. laatuvaatimukset esim. lenkous ja oksien koko on aikalailla on tai off siis kuituun tai tukkiin.
Jos on juuri tukkimitat täyttävä mäntyrunko, saadaan tukkiprosentiksi noin 60%. Kun männyn d1,3 halkaisija on 19 cm (rullamitalla mitaten ympärysmitta 59 senttiä), niin siitä saadaan tyvestä pituudesta juuri riippumatta yksi tukki. Puuhan näyttää metsässä lähes riu’ulta! Ajatellaan metsä, mikä koostuu siis pelkästään 19 cm halkaisijaisista männyistä, niin siinä tukkimitat täyttävää tilavuutta on 60 % runkotilavuudesta. Jos halkaisijaa lisätään 4 senttiä vastaava tukkiprosentti nousee jo 80:een.
Tavaralajihinnoittelussa voisi toimia myös niin päin, että jos teoreettiset tukkiprosentit runkotilavuudesta laskettuna poikkeavat yli 2 %-yksikköä, annetaan ”meriselitys” hakkaajan toimesta. Tämänhän voi vaatia sopimukseen. Eri asia tietysti on, että onko tällöin allekirjoittajia yli yksi.
Kävin syömässä.
Katselin siinä ihan silmieni edessä ollutta kakkosneloskasaa puolisen tuntia. Kiinnitti huomiota, että latvapäät (toivottavasti!) olivat lähes puoliympyröitä. Siis niin vajaakanttista. Jos arvioisi, niin sahapuun latvaläpimitta täytyy olla jotain 11 senttistä, mistä nämä ovat sahattu.
Sitä en tiedä kenen voitoksi ja kenen tappioksi tämä prosessi on kääntynyt, mutta jossain näyttää olevan markkinoita sahapuun tarkalle talteenotolle Suomessakin.
Timpalla hieno tulos.
Jäin noin 22500 euroon hehtaarilta. Kuusikkoa, mutta joukkoon oli jäänyt hieman haapaa ja koivua ja ei mitään supermetsää.
Kun oli pieni ostopalsta, niin oli pakko laskea sijoitetun pääoman tuotto: 13,0%/a. Hieman voitti pitoajalla Omxh25-indeksirahaston bruttotuotolla. Ilmeisesti nettotuottoero olisi ollut suurempi. Omistusaika oli kuitenkin huomattavan pitkä eli ei puhuta parista vuodesta ja siihen osuneesta suhdanteesta.
2012 oli pieni suhdannehuippu keväällä vielä. Havutukista tuli silloin 62 euroa ja havukuidusta 24 euroa kuutio. Tukkimitat eivät olleet aivan priimaa, mutta silloisella hintatasolla kuidun hinta vähän kompensoi sitä.