Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset

Turpeen nostoalueelle levitetty tuhka liukenee hitaasti. N. 3 kesää menee, ennenkuin sen vaikutus alkaa näkyä, sen jälkeen tulee ne hiekoivut sun muu. Kannattaa harsita edullista kalkinlevitysvaunua ja traktoria, urakoitsija ottaa luokkaa 10 eur tonni, joten eipä kannata paljoa omaa aikaa siihen vaiheeseen käyttää.

Jos PK lannokeetta on käytössä, se vaikuttaa hyvin nopeasti eli jo levitysvuonna. Itse käytin sitä kun oli vielä saatavana. Vedin istutusriville PK-viivan niin lannotteen kulutus on aika maltillinen. Sillä ne taimet pärjää alun ja tuhka vaikuttaa sitten myöhemmin.

Kun kyse noin suuresta alasta niin tosiaan ne hoitotyöt ovat sitten huomattavat. Siksi syytä miettiä jo istutuksesta lähtien kuinka jatkohommat sujuvat näppärästi. Tasaisilla saroilla kun voi hyödyntää koneita, toisin kun tavallisella muokatulla aukolla.

Menestystä urakallesi. Itsellä vajaa 5ha suota jäljellä ja sitten on se 30 ha metsityksen alla. Kun homma loppuu niin ne toimivimmat keinotkin on juuri oppinut.

Kokemukseni Metsäkeskuksen toiminnasta on ollut hyvin myönteinen. Elyn toiminta tässä tukikäsittelyssä on hiukan outoa lähinnä tuon resurssipulan vuoksi. Projekti ollut valmisteilla vuosia, sitten se hyväksyttiin. Ja kirsikkana kakussa eli hakemuksessa oli kysymys, milloin metsitys aloitetaan. Siis, Ely tasan tietää, että käsittelevät hakemuskia kuukausia, vaikka niitä olisi tullut vain yksittäisiä.

Jatkanpa vuodatusta. Projektia siis valmistelltu vuosia, ja sitten hämmästellään sen saamaa suurta kiinnostusta ja hakemustulvaa. Tuskin paljoa vaatisi, jotta aktiivisuus olisi ollut tiedossa jo alkumetreillä.

Lueskelin #Followthemoney juttua EU tukipaketeista, siellä kyse miljardeista Suomenkin osalta. Ei löydy virkamiehiltä kokousten pöytäkirjoja. No mikäs siinä, metsitystuessa kirjanpito säilytetään 10 vuotta! Tukipaketissa ympäripyöreät rajaehdot, jos sellaisia edes on, kun Saksa laittaa tuet vanhojen tukipakettien uudelleen maksatukseen ja autoteollisuuden tukemiseen. No mikäs siinä, metsitytuessa kiistellään kuinka monta luontaista hieskoivun varpua tukihakemusalueella on?

Missäpäin kohde on, kivennäismaita vaiko turvetta?

Tämän kannustimilla maustetun metsitystuen päätösprosessi on kivikaudelta.  Tekivät hakemusperusteista liian vaikeita ja hitaita tarkistaa. esim turvetuotantoalat olisi ollut hyvä erotella jo alkuunsa, siellä kun ei ELYn tarkastamia maisemaarvoja pitäisi olla. Näin olisi saatua hiilensidonta nopeasti alkuun ja olisivat sitten paneutuneet pmuihin hakemusalueisiin.

On välillä tehtävä valintoja kuinka jatkaa. Jos ei päätöstä kuulu, niin laittaa metsän kasvamaan ja peruu hakemuksen.

Käytännössä toimivat ratkaisut ovat aina tervetulleita. Verotushan on se lopullinen alttari, jossa vuosittain se tulos tehdään. Useitakin asioita voi tehdä monella tavalla ja ajat muuttuvat myös.

Olikohan v. 2006 jolloin verottajan kanssa kävimme mönkijä ja metsätalouskeskustelua. Ajat ovat siitä muuttuneet paljonkin ja verottajan näkemys on saanut selkeämmän linjan. Samoin verottajan asenne on muuttunut enenmän auttavaksi ja ohjaavaan suuntaa. Verottajan päätöksiä sitoo pykälät, lait ja yhtenäistämisohjeet. Heidän kanssa voi niistä keskustella ja siten löytää suunnitelmilleen sopivan tavan myös verotus huomioiden.

Yhtälailla tärkeitä, kuin metsänhoitotoimepiteiden näkökulmien jakaminen, ovat verotukselliset kysymykset. Juuri tulleessa Taloustaitolehdessä on kirjoitusta metsäverotuksesta. Siinä ohimennen käsitellään myös yrittäjävähennystä ja sen hyväksikäyttöä. Kyseinen vähennys on 5% ja lasketaan positiivisesta metsätalouden tuloksesta ja se vähennetään tuloksesta. Näin verotettava tulos pienenee. Kun kyse on vähennyksestä, on hyvä koittaa hyödyntää sitä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi menovarauksilla tehdä tulos positiiviseksi, jos se jokatapauksessa lähivuosina menee positiiviseksi. Tätä en ollut itse tullut ajatelleeksi.