Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Laitoin parin proton kuvat näkyville. Jos ei urakoimaan ala, niin tuon kahden puhaltimen pohjalta tehty viritys olisi ihan passeli satunnaiseen omaan käyttöön ja kohtuullisella investoinnilla.. Säkillinen raetuhkaa tai salpietaria kyytiin ja levittämäänn. Lannoitesäiliö suppilomalliseksi ja liukkaalla sisäpinnalla, säätölevy pohjan reikiin jotta annostusta voisi säätää varsinkin salpietarille/NPlle. Tuhkaa levitetään niin paljon jotta se voi valua ihan omalla vauhdillaan, ja se tukkii putkistonkin herkemmin.
Tuhkaa levittää lapiollakin päivässä huomattavan määrän. Huono puoli siinä on tuhkapöly, josta pääsee eroon tuollaisella puhallinvirityksellä.
Lehtipuhallinvirityksessä käytetään polttomoottoripuhallinta. Puhaltimeen kiinnittetään 70mm viemäriputki ja siihen haara. Haaraan saadaan aikaiseksi imua, kun sen halkaisija on pienenpi kuin ulospuhaltavan putken, 50mm käy hyvin. Tämä putki liitetään isoon laastisaaviin, joka on täynnä rakeistettua tuhkaa…tai kaikka metsän salpietaria. Loput rakeista on mönkijän vaunussa. Jos käytössä kaksi puhallinta, yksi molemmille puolille.
Saavi täytetään lannokkeella, puhalllin käyntiin ja sulkuläppä auki, jotta lannoke pääsee valumaan alaspäin – putken imu auttaa tässä hyvin.
Kun saavi tyhjenee, se täytetään lavalla olevalla lannoitteella.
Tämä on siis viritys, mutta ”halpa”. Puhaltimet viskoo rakeet hyvinkin 10 m päähän. 1-2 ha per päivä tällä levittää hyvinkin, jos siirtomatkat eivät ole kovin pitkiä.
Köppäkynsi. Tuhka oli Silva Horus, levitysmäärä 3000-4000kg/ha – tuotteessa on mukana boori. Traktorin keskipakolevittimeen mahtui 2-3 700kf säkkiä. Tuollainenn levitin viskoo rakeita lähes 20m säteelle, joten jokunen rae joutuu myös sarkaojiin. Levitysvaiheessa tuhkassa oleva hienoaines pölyää, mutta istutusvaiheessa ei ollenkaan.
Jos käytössä on mönkijä, niin sillä voi levittää nestemäistä booria sekä torjunta-ainetta. Tällaisen mönkijän perään sijoittuvan sumutinlaitteiston voi tehdä itsekin ja levitys sujuu ripeästi. Mönkijän ja perävaunun avulla voi lapiolla viskoa tuhkaakin sellaisiin paikkoihin jonne traktorilevitys ei oikein onnistu. Vuosien saatossa on näin tullut levitettyä tonnitolkulla, kun vain aikaa on. Myös omia lehtipuhallinvirityksiä on tullut kokeiltua – toimii hyvin. Haasteena lähinnä on saada suursäkki ilmaan ja tuhkarakeet kyytiin sekä kuinka syöttää tuhkaa puhaltimen ilmavirtaan. Suoalueen taimikot ovat n. 25ha joten lentolevitys voi tulla kyseeseen jossain vaiheessa
Tässä metsitystukihankkeessa käytettiin argiini-rakeita koko alueelle. Tavoite on saada taimet ripeään kasvuun jolloin tulevat hoitotoimet tuottaisivat parhaan tuloksen ja taimien hävikki olisi pienenpi. Mänty on aika herkkä heinien alle jäädessään.
Tänään on joutoalueiden metsitystukien ensimmäinen maksupäivä. Keväällä toteutetun hankkeen tuki tuli ajallaan maksatukseen.
Toinen hanke odotaa vielä päätöstä, jospa sitä pääsee toteuttamaan ensi keväänä.
Oli tarkoitus tehdä vertailuala. Päädyin kuitenkin arvioimaan yleisen kasvun pohjalta, referenssinä aijemmin istutetut alueet. Varsinkin männyntaimet oli jo istuttaessa pakastetaimia suurempia joten lähtökohdatkin ovat erilaiset.
16 000 mäntyä ja jokunen sata kuusta keväällä istutettu näiden ruotsalaisten ihmerakeiden kanssa. Vaikutuksen näkenee ensivuonna paremmin.
Hankin pari käsiannostelijaa ja pari putkea. Putken hankintahinta on korkea, koska putki on perusputki johon annostelijan mekanismi on lisätty. Yksi raepullo riitti n. 400 taimelle.
Rakeilla on tarkoitus saada taimet nousemaan heinien yms. seasta mahdollisimman ripeästi. Jos toimii silminnähden näin, niin korkea putken hinta onsilloin sivuseikka.
Kun kiinteän maan hiilinielut on saatu rakennettua valmiiksi, niin sitten voidaankin aloittaa samanlaiset talkoot humuksen sitomiseksi, tarkastella vesistöjen hiilitaseita ja humuksen roolia vesistöissä.
Tuollainen petihiekkalaitos voisi olla, jos ei nyt jokaisessa metsäojassa, niin jonkinlainen valumaalueellinen laitos. Sen kautta kulkisi suuremman alueen vesiä ja puhdistuisivat ennen vesistöön menoa. Monestihan ojien vedet yhdistyvät puroiksi tms. ennenkuin päätyvät järviin ja jokiin. Siinä sellaisen huoltaminen voisi olla mahdollistakin.
Tällainen tutkimus on aiheeseesta meneillään.
Tuloksia odotellessa: https://www.metsaforest.com/fi/Yritys/Tiedotteet/Pages/Tiedote.aspx?EncryptedId=7F4241BEAB62CAA6&Title=Biovoimalaitostenpetihiekkakirkastaatummatsuovedet
Vaikka isompikokoinen kiintoaines jäisikin matkan varrelle, vesistöisin kulkeutuu tummunutta vettä. Tällaisessa vedessä on humusta, joka värjää veden kellertäväksi. Hyvin hienojakoinen humus käyttää vedessä olevaa happea ja siten vesi on hyvin matalahappista. Kaivoveden vesianalyyseissä tätä ilmaistaan COD arvolla, mikä kuvaa organisen aineksen määrää vedessä.
Kaivukatkot ja saostusaltaat poistavat karkeaa ainesta. Jos metsäoja kulkee rinteessä, niin voisihan siihen rakentaa hiukan pengerrystäkin, jossa vesi padolta pudotssaan hapettuisi aktiivisesti ilman hapesta.
Jokin aikaa sitten oli juttua lehdessä, jossa ojaan laitettiin kuitupuukokoista rankaa. Puiden pinta reagoi vedessä olevien partikkelien kanssa ja sai aikaa veden puhdistusta. Onkohan tämä tapa tullut laajemmin käyttöön?
Itse ELYn lausumaa ei näy, ellei se sitten lyhykäisyydessä ole ”ELYllä ei ole huomautettavaa” kommentti.
Omin silmin katsottuna kohde oli selkeä ja ojitukselle ei ollut tarv tehdä mitään. Ojitukset oli jo aikanaan tehty toimiviksi, kun VAPO poistui alueelta. Alue oli heillä 35 vuotta vuokralla ja lopuksi se palautui metsitykseen kelpaavana. KAivatin silloin vetoojat kuntoon ja niiden varsille penkkatiet. Alueen läpi kun virtaa metsäpuolen vedet, niin näin sain varmistettua veden poistumisen sekä metsäojituksilta että myös turvesuolta. Turpeen nosto jäi alueella hiukan kesken, kun Vapo päätti lopettaa kaikki tuotantoalueet jonne olisi pitänyt uusia vedenpuhdistusjärjestelyt.
Jos parannusksia tähän metsitystuki-toteutukseen hakee ilmastotalkoiden näkökulmasta niin olisi ollut paikallaan ottaa nämä turvetuotantoalueet erilleen muista metsityskohteista. Ne kun olisi ensin katsottu läpi ja tehty nopeita päätöksiä niin toteutuksia olisi saatu alulle ihan eri malliin ja olisimme jo pidemmällä kohti sitä lopullista tavoitetta eli hiilen sitomista.