Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Turpeen ominaisuudet on mielenkiintoinen aihe. Pari reunasarkaa on metsittynyt luontaisesti ja on nyt n. 5 metristä, varhaisperattu vuosia sitten.
Reunassa on reilunkokoinen eristysoja jonka penkasta näkee kuinka pohjamaa tulee aikoitellen lähemmäksi nykyistä maanpintaa. Vaikka pohjamaa olisi metrin syvyydessä, erottuu kasvavassa puustossa selvästi ravinteikkaampi kasvupaikka. Olen tätä miettinyt siten, että aikanaan kun turve on kehittynyt, pohjamaan kivennäisaineita on noussut (kasvien nostamana?) myös ylempiin kerroksiin. Tämä käsitys poikkeaa näkemyksestä, jossa pohjamaa pidetään omana kerroksena ja turve omanaan. Oletan siis, jotta siinä välissä olevassa turvekerroksessa on myös kivennäisiä mukana – vähentyen toki mitä kauemmaksi kivennäismaasta mennään.
Ympäröivä metsä kertoo myös omaa tarinaansa. Samoin vanhemmat ilmakuvat alueelta, niitähän on paikkatietoikkunassa katsottavissa.
AJ, monenlaista on tullut kokeiltua.
Valtaosa on ollut istutettua mäntyä ilman muokkausta. Paikoitellen toiminut ihan hyvin ja taimet lähteneet kasvuun. Haasteita on tullut paikottaisesta märkyydestä. Sarka on n. 20 metriä leveä ja osa siitä voi olla märkä, vaikka ojat toimivat todella hyvin. Johtuneen pohjamaasta taikka vaikka kallion läheisyydestä jonka päällä turpeen koostumus on erilainen. Tällaiseen kohtaa levitetty tuhkakin häviää kuin kankkulan kaivoon ja olen toistanyt lannoituksen. Taimien kasvu on aluksi heikkoa ja rouste nostaa taimia herkästi. Ajan kanssa pinta sulkeutuu ja taimien kasvu paranee.
Männyn siemenien osalta on myös suuria eroja. Paikoitellen itävät hyvin ja kasvu jatkuu seuraavina vuosina. Paikoitellen ei meinaa itää niin millään. Muokkauksena olen käyttänyt mönkijässä olevaa 6-lautasen muokkaria. Sillä saa kapean muokatun käytävän johon siemen on kylvetty, muuta osaa sarasta ei muokata. Samoin tuhkan voi aluksi valuttaa vain tälle muokatulle osalle ja sitten myöhemmin koko alalle. Kylvö on siis lopulta vain täydentämässä istutettujen taimien tiheyttä. Männyn sirkkataimi voi itää hyvin, mutta palaa kesän kuumuudessa ja kuivuu. Kun pintakasvillisuutta alkaa nousemaan, sirkka voi selviyä paremmin, jos ei sitten jää pimentoon.
Sitten on on kokeilua kuusella. Tällaisia paikkoja on monesti sarkojen reunasat, jossa ojan penkalla ja pakalla kasvaa reilusti suurempaa koivua ja mäntyö ja jokunen kuusikin. Varjoisammassa osassa ne on lähteneet paikoitellen hyvin asvuun ja paikoitellen ei ollenkaan. Lannokkeena tuhka jossa boori mukana.
Kokeiluja myös lehtikuusella. Näitä istutettu paikoittellen jotta maisemaan tulisi monimuotoisuutta sitten aikanaan. Kasvu heikompaa kuin kivennäismaalla, mutta kasvua kuitenkin. Lannokkeena samat kuin muuallakin.
Luontainen hies- ja rauduskoivu täydentää sarkoja mikäli siihen tarvetta. Paikoitellen kuusia istutettu koivin sekaan jolloin koivu toimii verhopuustona kuusen suojana hallaa vastaan.
Metsitystuetulle alueelle valitsin männyn istutuksen. Se on varmin, kun se pääpuulajin taimikko tulee sinne saada aikaiseksi. Tämän vuoden taimet olivat isoja ja kasvoivat kesällä reilusti.
Hain tukea turvetuottanosta poistuneelle alueelle hetikun mahdollista eli turvapostilla scannuttu hakemus. Elyn päätösoli tullut ihan ripeästi eli jo kolmen viikon päästä. Metsäkeskus käsitteli asiaa sitten n kuukauden. Tässä vaiheessa käsittelytahti näytti ihan sujuvalta. Toukokuussa meni männyntaimet maahan tuhkalannoitus tehtiin ennen istutusta. Käytin istutukseen argiini-rakeita jolla tarkoitus varmistaa taimien ripeä nousu. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa. Sapa nähdä kuinka sitten tuen maksaminen tulee onnistumaan, sekin on jo haettu.
Toinen kohde jumitti prosessiin ja peruin sen kokonaan. Peruin koko hakemuksen ja tein uuden, koska osa alueesta istutettiin tänä vuonna.
Muutoinhan tämä tukimuoto on mielestäni ihan kannustava, mutta prosessin eteneminen on ala-arvoista. Olihan organisaatioilla reilusti aikaa tähän valmistautua.
Sarkoja on tullut istuteltua jo vuosien ajan. Nyt on menossa varhaisperkauksia ja komealtahan ne taimikot sen jälkeen näyttävät! Iloa silmälle ja tekijälle!
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/verotus-2017/
Verovuoden 2017 alusta otetaan käyttöön uusi yrittäjävähennys, joka keventää yrittäjien tuloverotusta 128 miljoonalla eurolla.
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden veronalaisesta tuloksesta vähennettään verotuksessa viisi prosenttia yrittäjävähennyksenä, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona.
Metsätietä voi olla syytä katselmoida kokonaisuutena. ei vain yhtä painumaa. Raviojat ja rummut sekä tien rungon kunto sekä pintakerros. Tien kun laittaa kerralla kuntoon niin siitä on apua pitkäksi aikaa eteenpäin.
Itse tein 10 v. sitten kuoppa kerallaan. Sitten laitoin kaikki kuntoon kerralla. Jokunen rummun vaihto ja raviojat auki. Lanaus ja suodatinkangas. 0-60 ja 0-32 kalliomurske kantavaksi pintakerrokseksi. reilu kilometri tietä, joka valtaosin pehmeällä pohjalla. Nyt kestää kelin kuin kelin ajon ja investointi näkyy myös positiivisesti puukaupoissa.