Käyttäjän uudehko metsänomistaja kirjoittamat vastaukset
-
Pyydän anteeksi nimimerkiltä Puun takaa.
Syntynyt kinastelu hänen ilmoittamastaan 80 %.n tukkiosuudesta selkeni minulle juuri (klo 5.15). Olin väärässä. En ymmärtänyt sanaa tilitys. On selvää, että Puun takaa kertoi tukkiosudesta puun myynnistä saatuna rahamääränä. Toisin sanoen suuriko osuus myyntituloista on saatu tukista. Vielä kerran anteeksi. En missään nimessä halua ruveta kinastelemaan kinastelun vuoksi.
Tukkiosuus on niin keskeinen osa vertailtaessa tasaikäista metsäsänhoitoa ja jk-metsän hoitoa, että avaan asialle oman viestiketjun, johon toivon asiaa koskevat viestit ohjattavan,
uudehko metsänomistaja 13.1.2015 at 23:20Puun takaa kirjoitti seuraavaa:”Käytettävissä olevien, yli 60 vuoden aikaisten mittaustodistusten mukaan tiloiltamme korjatun puun tukkiosuus on ollut 80% tietämissä, vaikka koko kyseisen ajan on harjoitettu jaksollista kasvatusta.”
Minä en osaa tulkita sitä kuin yhdellä tavoin. Jaksollisessa kasvatuksessa ”Puun takainen” pääsee noin 80 % tukkisaantoon korjatusta puutavarasta.
Olin kuvitellut tukkiosuuden jaksollisessa kasvatuksessa olevan merkittävästi pienempi, ja siksi olin ja olen edelleen hämmästynyt. Ajatus on minulle uusi ja sen seurauksena saatan joutua muuttamaan käsityksiäni jk-metsän tulevaisuudesta.
Kirjallisuudessa on esitetty jk-kasvatukselle eduksi sitä, että suurempi osa puuston kasvusta saadaan korjattua kalliimpana tukkina ja halvemman kuitupuun osuus on vastaavasti pienempi. Prosenttiluku, josta nyt puhutaan, sisältää mielestäni väitteen, että kirjallisuuden edellämainitut perusteet ovat virheellisiä.
Asiaa lienee tutkittu paljonkin ja lisäksi jokaisella ainakin yhden kasvukierron metsää omistaneella lienee asiasta oma kokemusperäinen arvionsa. Olisi hyvä saada vertailupohjaksi useampia lukemia.
uudehko metsänomistaja 13.1.2015 at 20:21Puun takaa esitti väitteen joka yllätti minut täysin. Hän väittää, että jatkuva kasvatuksen saannosta yli 80 % on tukkia. Ja lisäksi, että asia voidaan tilastollisesti todentaa.
Omassa tiheyslaskelmassani oletin, että jk-metsässä jokaista kahta täysikasvuista runkoa kohti joudutaan poistamaan yksi runko tukiksi kelpaamattomana eli kuituna. Puun kuutiosaantoa en kykene arvioimaan, mutta oletan jo tällä kuitumäärällä jäätävän noin 80 %:n tukkisaantoon.
Jos puun takaisen luvut pitävät paikkansa, joudun uudelleen ajattelemaan koko jk-metsän tiheyden. Toivon myös muilta metsänomistajilta tietoja tasaikäismetsän tukkipuuosuuden suuruudesta.
uudehko metsänomistaja 13.1.2015 at 11:31En ehkä kertonut ajatustani riittävän selkeästi.
Tarkoitin sitä, että tasaikäisen metsän uudistamisessa istutetaan 10 -25 cm taimet noin 2 – 2,5 metrin ruudukkoon. Taimien ympärille jää pääosa maan pinnasta, jossa ei kasva ainakaan haluttuja taimia. Istutut taimet kasvavat ja ”täyttävät” maan pinnan 5 – 10 vuodessa. Kyseinen aika on n. 10 % metsän kiertoajasta.
Aurinko paistaa istutetuille taimille kasvattaen niitä. Aurinko paistaa myös taimien väleihin, joissa se ei kasvata ainakaan haluttuja taimia. Tätä ”hukkaan paistamista” pidin kasvutavasta johtuvana auringon valon tuhlauksena. Ihmettelin, eikö moinen tuhlaus todellakaan näy puuston kasvamisessa.
Mitä tulee väitteeseen, että tiheään muotoon uudistamalla vältettäisiin tämä ”tuhlaus”, pidän väitettä asiattomana. Ei kukaan istuta, eikä edes kylvä siemeniä niin tiheästi, että koko maanpinta peittyisi. Tällöinhän vain lisääntyisi myöhempi raivaustarve.
uudehko metsänomistaja 13.1.2015 at 10:45Puun kasvussa on eräs seikka, joka on jäänyt mieltäni kaivertamaan. Kyselempä kokeneemmilta ja teoreetikoilta.
Ymmärtääkseni kasvu määräytyy puun perimän ja kasvutekijöiden yhtyeisvaikutuksen tuloksena. Kasvutekijöihin lasketaan ainakin alueen lämpösumma, kasvuopaikan valon määrä ja maaperän kosteus sekä muut kasvun vaatimat seikat.
Jos vertaillaan jk-metsän ja tasaikäisen metsän puun kasvua, tulee lähteä siitä, että lämpösumma, maaperä ja puun perimä ovat yhtäläiset riippumatta siitä kasvatetaanko jk-metsää vai tasaikäistä metsää. Kasvatustapa vaikuttaa tietysti paikan valoisuuteen. Siitä ilmeisesti johtuu jk-metsän taimien jurominen liian varjoisassa paikassa.
Toisaalta tasaikäisen metsän kasvatuksessa on uudistualuen ensimmäiset 5 – 10 vuotta (n. 10% kiertoajasta) niin harvaa, että iso osa, aluksi ylivoimainen pääosa, valosta tuhlaantuu muuhun kuin haluttuun puun kasvattamiseen. Maahan päässyt valo kasvattaa kyllä ruohoa ja pensaita, sekä tietysti haluttuja taimia, jos niitä sattuu kohdalle.
Jk-kasvatuksessa liki kaikki auringosta tuleva valo lankeaa puille ja hyödyttää täysimääräisesti haluttua puun kasvatusta.
Mielestäni kyseinen ajatteluketju ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että tasaikäisen metsän kasvaminen olisi nopeampaa tai edes yhtä nopeaa kuin jk-metsän kasvu.
uudehko metsänomistaja 11.1.2015 at 21:23Kiitoksia monista vastauksista. Kolme viimeisintä osoittaa, että ehkä on syytä tarkentaa laskutapaa, jolla pääsin jatkuvan metsän tiheydessä arvoon n 900 runkoa/ha.
Jk-metsän on tuotettava vähintään sama arvokasvu kuin tasa-ikäinen metsä. Lähdin siitä, että tasaikäisellä metsällä saavutetaan 600 täysikokoisen rungon tuotto 75 vuoden kiertoajassa.
Jk-metsässä poistetaan puuta 15 vuoden välein, eli sen on tuotettava 120 täysikokoista runkoa/15 vuotta (5*120=600) eli 8 täysikokoista runkoa vuodessa. Lisäksi jk-metsän on kasvatettava ne puut, jotka joudutaan poistamaan huonolaatuisina tai muuten viallisina kuituna. Ilman perusteluja oletin määräksi puolet täysikokoiseksi kasvavista puista, siis 60 runkoa/ 15 vuotta(4 runkoa/vuosi) Eli yhteensä jk-metsässä on kasvatusjakson lopussa 900 runkoa, joka laskee hakkuissa 720 runkoon.
En tiedä mikä ero on pienaukolla ja harvalla metsällä. minua kiinnostaisi tietää, voiko metsä, jossa on 720 -900 kaikenkokoista runkoa taimettua? Auttaisiko taimettimista nerkittävästi maan pinnan rikkominen? Entä taimien istutus miesvoimin?
uudehko metsänomistaja 6.1.2015 at 09:00loppu
Kasvuun lähtevien taimien tarve on siis noin 120+60=180 kpl/ 15 vuotta eli 12 kasvuun lähtemistä/vuosi. Tietysti taimien pitäisi sijaita oikeissa kohdissa toisiinsa ja puustoon nähden. Ainakin suuruusluokka on täysin toinen, kuin nykyisen metsän uudistamisessa. Lisäksi taimettumista voi tarvittaessa auttaa siirtoistutuksilla.
Metsä, jossa taimettumisen (taimien kasvuun lähdön) tulisi tapahtua, on täysin toinen toinen kuin nykymetsissä. Puusto on erikokoista, keskimääräinen koko vastaa 45-vuotiasta ja 900 runkoa hehtaarilla. Metsä on ollellisesti valoisampi kuin nykyiset uudistusta osottelevat metsät.
Laskelman mukaisen jk-metsän kuva ja taimien tarve huomioiden en saata uskoa taimettumista mahdottomaksi, en edes epätodennäköiseksi.
uudehko metsänomistaja 6.1.2015 at 08:59!5 vuoden kuluessa on siis synnyttävä ainakin 120 puuta, joista kehittyy täysikokoinen tukkipuu. En ole pätevä arvioimaan paljonko runkoja vaurioituu kasvuvaiheessa tai moniko rungoista joudutaan poistamaan etuajassa siksi, ettei laatu kelpaa tukiksi. Oletan seuraavassa luvuksi 60 runkoa eli 50 % hyvistä rungoista.
Vielä vaikeampaa on arvioida, montako tainta tarvitaan, jotta niistä syntyisi vaadittavat puut oikeille paikoilla metsässä. Lisää ongelmiaa tuottaa varjossa kasvavan taimen hidas kasvu. Tälläisen pienen taimen haittavaikutus muuhun puuston kasvuun on kuitenkin niin pieni, ettei sen vaikutusta ole välttämätöntä edes huomioida.
Näin laskien JK-metsässä tulee olla puuta ainakin seuraavasti. 120 isoa runkoa odottaen seuraavaa hakkuuta. 480 runkoa, joista kasvaa ajastaan myyntikelpoinen täysikokoinen tukki. 300 runkoa poistovaraksi huonolaatuisten puiden korvaamiseksi.Yhteensä siis 900 runkoa puuta. Rungot ovat jaksutuneet kaikkiin kokoluokkiin kuitenkin hieman enmmän pieniä kuin suuria.
Lisäksi metsässä on hitaasti kasvaneita ja kasvavia taimia. Jk-metsälle yksi oleellinen kysymys onkin se, syntyykö näitä taimia riittävästi ja lähteekö riittävän moni niistä normaaliin kasvuun varsinaisen metsän varjostaessa kasvupaikkaa.
uudehko metsänomistaja 6.1.2015 at 08:55Alkuosa
Toivoin keskustelua jk-metsän tiheydestä saadakseni silmiini kuvan siitä, millaista jk-metsä on.
Lukaisin kommentit lävitse. Kovin vähän jäi käteen sellaista konkretiaa, jota halusin. Itse olen ajatellut seuraavaa täysin teoreettista lähestymistapaa jk-metsän tieheydelle. Kaikki luvut koskevat yhtä hehtaaria. Kuuntelen mielelläni arvosteleviakin kommentteja laskutavasta.On selvää, että jk-metsästä on saatava ainakin sama määrä arvopuuta kuin tasaikäisestä metsästä.
Hyvin suuripiirteisesti lähden tasaikäismetsän saannosta seuraavin luvuin. Päätehakkuu 400 runkoa ”täysikokoisia”. Viimeinen harvennus vähän toistasataa runkoa pienempikokoista tukkipuuta. Vastaa n. 100 täysikokoista runkoa. Kuitupuuta paljon, myyntihinta pieni. Vastaa raha-arvoltaan n. 100 runkoa Yhteensä 600 täysikokoista runkoa/kasvatuskierto.
Kiertoaika vaihtelee paljon kasvupaikan ja puulajin mukaan. Oletan tarkastelupaikalla kiertoajaksi 75 v (kuusikko)
Oletan, että jk-metsästä otetaan puuta n.15 vuoden välein. Siis 5 kertaa nykymetsän kiertoajassa. Puut ovat pääsääntöisesti täysikokoisia. Kullakin kerralla on siis saatava ainakin viidesosa 600 rungosta eli 120 runkoa. Keskimäärin tämä tekee vuotta kohti 8 runkoa.
Jotta puut eivät lopu kesken, pitää metsän kasvaa riittävästi korvaamaan hakattu puumäärä. Lisäksi on taimia synnyttävä riittävästi tuhoutuvat ja poisraivattavat sekä huonolaatuisten puiden poistosta syntyneet tappiot.
uudehko metsänomistaja 3.1.2015 at 21:04Kun aikaa riittää, esitän oman kantani vielä Puuntakaiselle. Hän ilmoitti metsää kasvatetun Suomessa kauan ja kertoi kaiken tulleen jo kokeilluksi.
Itse en tiedä kaikkea, mitä on kokeiltu. Itse asiassa tiedän naurettavan vähän mutta haluaisin vakuuttua tietojen oikeellisuudesta.
Taustalla on epäilykseni siitä, että Suomessa metsää on vuosisatoja hoidettu teollisuuden ehdoilla. Lait, joilla metsänomistaja on pakotettu hoitamaan metsäänsä ovat tehty teollisuuden tarpeita tyydyttämään.
Uusi metsälakikin syntyi sopivasti juuri silloin, kun paperin menekki on rajussa laskussa. Nyt ei enää ole välttämätöntä tuottaa sellupuuta metsänomistajalle tappiollisilla keinoilla. Nyt sallitaan vapaa kasvatustavan valinta.
Yritän selvittää itselleni sen, ovatko tiedot oikeista metsänhoitomenetelmistä synnytetty metsäteollisuutta palvelemaan vai ovat ne tosiasioita.
PYYDÄN ANTEEKSI LUKIJOILTA. SYYLLISTYN JUURI SIIHEN, JOSTA MOITIN AIEMMIN MUITA. TÄMÄN AIHEENA PITI OLLA TAIMETTUMINEN.