Käyttäjän vihreen koneen kuski kirjoittamat vastaukset

Esillä 8 vastausta, 51 - 58 (kaikkiaan 58)
  • vihreen koneen kuski

    Oma arvio on seurata paikan päältä ja pyytää raportti aina kun kuski vaihtuu, tai päivä päättyy..

    Joo, kannattaa olla kyselemässä joka vuoron vaihdossa mittaus todistusta,motomies tykkää kyllä tästä. Leimikon tiedot ei kyllä katoa minnekkään vaikka kuski vaihtuu,sen todistuksen mukaan urakoitsijoillekin maksetaan. Myöskään mitään ylimääräisiä kontroli sulkeisia en suosittele järjestettävän. Metsäyhtiö kyllä vahtii mittatarkkuutta ja urakoitsija kyllä pyrkii saamaan motteja mahdollisimman paljon. Mitään kahta erillaista mittausta ei leimikosta pysty tekeen.

    Kyllä metsänomistaja voi olla seuraamassa hakkuita ja asiallisiin kysymyksiin aina yritetään vastata, mutta kyylääminen ja turhat valitukset kannattaa jättää väliin. Ammattimies kyllä osaa hommansa ilman neuvojakin. Ja näille neuvojille voidaan sitten sanoa että 1000mottia tuli, vaikka 500 vasta mittarissa. Tukki kriteeritkin voi kyylille muuttua yllättävänkin tiukoiksi.

    vihreen koneen kuski

    ”Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa joudutaan poistamaan varsin paljon ylispuustoa, niin ettei sitä jäljelle jäävää ainakaan ryteiköksi voine sanoa.”
    Mikä sitten on kenenkin mielestä ryteikköä.Jos motolla aletaan tukkipuita kaateleen ja vetämään oksineen koneen viereen, niin mun mielestä katkeilleet ja alle jääneet 3-6 metriset alikasvos puut alkaa näyttää aika ryteiköltä. Sekaan kun jää vielä hakkuutähteet, niin ei kovin helpokulkuista virkistys metsää. Aikahan tekee tässäkin tehtävänsä ja ihmiskäsi voi nopeuttaa hommaa. Mutta jos alun perin oli tarkoitus etsiä vaihtoehto avohakkuulle, jotta virkistys käyttö säilyy, niin onko jatkuvasta kasvatuksesta kuitenkaan suurta apua tähän.

    vihreen koneen kuski

    On totta että pirstaloituminen on uhka metsille, myös virkistys käytölle.Kaikenlainen metsän hoito on parempi kuin hoitamattomuus.Monet virkistys käyön puolestapuhujat vaan vastustavat kaikkea metsässä tapahtuvaa puun korjuuta ja puolustavat totaali suojelua, ymmärtämättä kuitenkaan sitä tosiasiaa että täysin suojeltu ja hoitamaton metsä ei kyllä houkuttele virkistäytymään ja voi olla jopa vaarallinen paikka liikkua.

    Jatkuva kasvatus sopii hyvin aktiiviselle metsänomistajalle, joka pystyy ja viitsii hoitaa metsää itse omilla koneillaan. Mutta sellaisille jotka eivät oiken itsekkään tiedä mitä metsälleen tekisivät ja jotka myyvät puunsa pystykaupoilla en jatkuvaa kasvatusta suosittele. Pelkäämpä vaan että ostajat helposti korjaavat parhaat päältä ja jättävät alikasvokset taimikoksi.Tällaisen taimikon hoito vaatii aikaa ja rahaa ja etenkin ymmärrystä ja omatoimisuutta. Tulevien sukupolvien omaisuus voi olla mennyttä tällaisen hoidon jäljiltä.

    Edelleen olen sitä mieltä että avohakkuun kautta uudistaminen on se kannattavin vaihtoehto. Hakkuuta voi tosin jakaa osiin,jolloin syntyy pienempiä aukkoja ja vastaavasti taimikko kehittyy jo toisaalla hyvää vauhtia. Monin paikoin palstojen koot ovat jo valmiiksi niin pieniä, ettei niitä enää kannata pilkkoa pienemmiksi kuvioksi.

    Mitä vähemmän kuviolta tulee puuta sitä korkeammaksi tulee korjuukustannukset, koneiden kuljettelu ei ole ihan ilmaista ja aika on pois varsinaisesta työstä. Pienemmät puumäärät eivät myöskään kiinnosta ostajaa niin paljoin kuin suuremmat erät. Tämä korostuu myös jatkuvassa kasvatuksessa,puuta kerätään vähemmän kerralla ja jos kuviot on kovin pieniä korjuukustannukset syö puiden arvon ja homma ei enä kannatakkaan ja metsä jää kokonaan hoitamatta tai hoito viivästyy. Tästä syntyy helposti negatiivinen kierre, eikä se kierre silti takaa parempaa virkistys käyttöäkään.

    vihreen koneen kuski

    Tämänpäivän avohakkuu on 10 vuoden päästä taimikko. Metsä uudistuu vai aukon kautta,oli se sitten pieni tai iso. Nopein tapa uudistaa metsää on avohakkuu. Jatkuvan kasvatuksen ryteikössä käy helposti niin ettei siellä kasva kunnolla puut,eikä marjat, eikä mikään muukaan. Virkistys käyttökin on hankalaa. Tämän päivän aukko on 30- vuoden päästä oiva marjastus ja sienestys alue ja harvennus metsä myös oiva paikka muuhunkin vikistymiseen. Jossain muualla taas hakataan uutta aukkoa,tulevaisuuden virkistys keidasta.Nyky vauhdilla metsä kasvaa nopeammin kuin sitä hakataan. Suurin uhka virkistys käytölle onkin metsien hoitamattomuus, kuin avohakkuut.Ryteiköt ei vaan osu silmään niin helposti auton ikkunasta.

    vihreen koneen kuski

    Siemen puu ja jättöpuu on kaksi eri asiaa.Jättöpuita ei saa korjata koskaan, ovat tulevaisuuden lahopuita. Siemen puut on tarkoitettu korjattavaksi ja ötökkälain mukaan pitäisi korjata. Mäntyyn ei tosin kirjanpainaja iske niin helpolla kuin kuuseen. Muutenkin laki on hyvin ristiriitainen asian suhteen. Jättöpuita pitää lain mukaan jättää kaatumaan ja lahoamaan tietty määrä hehtaaria kohden. Jos taas myrsky kaataa muita puita pitää ne kerätä pois ötökkölain mukaan.

    Ko. tapauksessa voidaan tietty väittää että kaatuneet puut olivatkin ns.jättöpuita ja ottaa jättöpuut siemenpuu käyttöön.Jättöpuitahan pitäis olla 5-10 kpl/ha ja kaatuneetkin lasketaan.

    vihreen koneen kuski

    Lahopuiden jättämisestä metsään puhutaan paljon. Silti ihmetyttää millaisella innolla pytyyn kuolleita puita korjataan metsistä. Myrsky tuhojen yhteydessäkin kerättiin jo valmiiksi kuolleita ja kuorettomia puita metsistä. Kirjanpainaja ei ainakaan näihin enää iske ja rahallinen arvokin näillä on aika olematon.Usein vielä nämä kasat jää tien varteen lahoamaan.Onko kyseessä tietämättömyys, nuukuus,vai mikä hölmöys on siirrellä (laho)puuta paikasta toiseen ja vielä maksaa siitä.

    vihreen koneen kuski

    Kyllä se voi kummallakin tavalla olla aika väkinäistä, ja etenkin hidasta. Kesäaikaan ensimmäiset puut on jo pilalla, kun viimeisiä vielä kerätään.
    Jos isompi kone on kerran käytössä niin ehdotan seuraavaa. Teet yhden uran jonka varteen vinssaat traktorilla tai vedät runkot pitkänä monkkärillä, tai mahdollisimman pitkänä ja pätkit uran varressa vasta soviin mittoihin ennen kuljetusta.
    Kovin isoja puita ei mönkkärillä voi kuljettaa ja kymmenien mottien ajo vaatii jo aika monta ajokertaa, joten kesällä touhutessa alkaa siitäkin jälkiä jäämään. Talvella onnistuis paljon siistimmin. Tavallisella traktorillakin sais jo aika paljon enemmän puuta kerralla ja tukkejakin vois oikeesti kuljettaa.

    vihreen koneen kuski

    Syksyllä ja talvella, pimeitä sivuteitä ajellessani,olen katsellut kun lapset yksin pyöräilee tai odottaa koulukyytiä.Aivan varmaa on että he pelkäävät näitä susia.Tekis varmaan ihan hyvää susien puolustajillekin mennä seisoskelemaan yksin pimeään metsään susi alueelle.Onko kukaan miettinyt koskaan mitä jatkuva susien pelko aiheuttaa lapsissa. Jos telkkarissa sattuu vilahtamaan tissi, joo on kaikki kukkahattutädit lehtien palstoilla voivottelemassa miten lasten mieli järkkyy, mutta kun odottaa koulukyytiä pimeäässä metsässä susien seurana, 9 vuotta joka aamu, niin mieli ei järky yhtään.

Esillä 8 vastausta, 51 - 58 (kaikkiaan 58)