Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Toki näinkin, mutta aika merkittävä muutos on nyt kieltämättä tapahtunut metsänomistajien kannalta. Ensimmäisen kerran tunnustetaan, että luonnonhoito on metsänomistajille samanlainen kuluerä kuin metsän uudistaminen, taimikonhoito, yms. Enpä olisi uskonut tätä päivää näkeväni!
No niin, nyt alkaa vähitellen selvitä, mistä johtuu ne pienet raivaussahan polttoainekulut/ha..!
Metsäuutiset kertoo, että suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Tähän kiinnitin jo jokin vuosi sitten täällä huomiota, ja siitäkös palstan kevytnimimerkit silloin riemun nostivat! Nyt ovat tosin jo jostain syystä hiljentyneet lähes täysin… Noihin em. summiin ei sisälly raivaushinta raivauksesta jota ei ole raivattu.
Kyllä isäntä saattaa hyvinkin käydä alueet gps:llä mittaamassa… Ainakaan täälläpäin ei ole koskaan ollut tapana maksaa tekemättömästä työstä.
Datakeskukset eivät valkkaa ajankohtia, milloin ne sähköä käyttävät. Halvan kesäsähkön ja muidenkin halpojen jaksojen aika on siinä vaiheessa Suomessa ohi, kun uusia suuria datakeskuksia kytketään verkkoon.
Se on ainakin varmaa, että yhtäkään kerran jo alas ajettua puunjalostuslaitosta ei tulla Suomessa enää uudestaan käynnistämään. Se vaatisi jo aivan perustavaa laatua olevan vallankumouksen koko yhteiskuntaan ja sen hallintoon, sekä nykyisenkaltaisten ympäristöjärjestöjen alasajon.
Varmaan lähes joka hakelämmitystalossa on jo kymmenet vuodet ollut sähkövastukset kesää varten, kun ei tarvita muuta kuin lämmintä käyttövettä, joten eihän nämä isommat sähkökattilat siinä mielessä mikään uusi keksintö ole. Valtakunnassa pykätään nyt pystyyn useampaa datakeskusta yhtaikaa, ja kun ne kytketään kantaverkkoon, alkaa kyllä sähkökattilainnostus nopeasti viiletä. Energiapuun halventuessa sen kilpailukyky tulee siten kahta kautta paranemaan.
Kannattaa tosiaan raivaushintojen kanssa olla jatkossa entistäkin tarkempana, ettei tulisi maksettua tyhjästä. Eihän tähänkään asti 10 hehtaarin palstasta ole käytännössä raivattu kuin 9 hehtaaria, kun huomioidaan kaikki säästöpuut, tiheiköt ja muut suojakaistat. Nyt sitten raivataan vielä sitä yhdeksää hehtaariakin entistä vähemmän.
Enemmän olisin kuitenkin huolissani teollisuuden ja sahojen käyttämän puun kysynnästä ja hinnasta. Ne muodostavat kuitenkin ylivoimaisesti suurimman tulonlähteen metsänomistajille. Koko ajan puuhataan lisää hakkuurajoituksia, vanhempia tehtaita suljetaan lopullisesti sekä uusia laitoksia seisotetaan tai ajetaan vajaatehoilla.
MJO: ”Joidenkin kirjoituksista saa sellaisen kuvan, että luotettavuus ja remonttivapaus alkaa 20 vuoden jälkeen.”
Heh, heh! – Voiko tuota enää osuvammin kiteyttää! Suomen autojen keski-ikä on koko Euroopan vanhimpia, eli 13 vuotta, ja taitaa tällä menolla sellaisena pysyäkin.
Kuten Husse itsekin tietää, hyvä kellari ei ole ollenkaan huono paikka silloin, jos oikein huonot ajat koittaisi. Kun on riittävästi ruokia, juomia ja hyvää seuraa, sekä ovessa tukeva lukko kaiken maailman sisään pyrkivien varalta riittää siinä tilanteessa oikein hyvin.