Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Oliko suuretkin pita-alat kysymyksessä hikinen94?
Kiitos MJO, kertomasi ei yllättänyt. Onko palstalla puolestaan niitä, joiden maiden läpi on vedetty tai suunnitellaan vedettäväksi Fingridin uusia siirtolinjoja?
Heh, heh! Tolopaisen jutut pitävät ja eivät pidä paikkaansa. Hakkuita on toki tehty, kun kysyntä ja hinnat olivat hyviä, mutta samaan aikaan mottimäärä/ha on vain hiljalleen noussut, eli kyllä sitä nieluakin siellä hyvin kasvavissa metsissä riittää. Rouva ei meillä raivaa, mutta avustaa kyllä jonkin verran muissa metsähoitohommissa jos päivätöiltään ehtii. Kaksi nuorempaa sukupolvea on siirtynyt yhä enemmän hoitamaan raivauksia. Kahvit tulee kyllä nautittua metsässä, koska ne maistuvat siellä paljon paremmalta. Ruokailut hoituu mukavasti, kun on puolenkymmentä paikkaa mistä valita.
Suorittava ei näköjään ole vieläkään ymmärtänyt, miksi ensiharvennusvaiheessa on se 3000 runkoa. Koska taimikkoa on jouduttu kasvattamaan 4-5 metriin asti normaalia tiheämpänä, sen raivaaminen 2000 ei ole järkevää. Silloin eteen voisi tulla jo lumituhojenkin vaara. Lisäksi itse raivaustyö olisi jo työläs ja kallis. Menetelmä on näihin oloihin kehitetty ja ollut erittäin hyvin toimiva jo kaksikymmentä vuotta. Sitä muutetaan, jos siihen tulisi tarvetta. Tähän asti ei ole tullut.
Männyn latvusten kanssa ei tule ongelmaa, kun pituuden ei anneta mennä kovin paljoa yli 10 metrin. Joko suorittava muistaa, miksi tähän menetelmään on täällä päädytty? Maantieteestä johtuvia olosuhteita kun ei pysty täällä muuttamaan. Kuusikot ja koivikot hoidetaan normaalisti hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaisesti. Riskialueilla olevat koivikot suojataan sähköaidoin. Männiköissä pinta-alat ovat suurempia, joten niissä aitaukseen ei olla lähdetty.
Aina en oikein tiedä, missä roolissa sitä milloinkin on. Ulkoilutin tänään raivaussahaa poistaen lehtipuustoa kilometrin matkalta metsätien laidoista. Olinko puuntuottajan, vaiko hirvenlihan tuottajan roolissa? Toimenpiteellä kun ei juurikaan ole merkitystä metsänkasvulle, mutta kantovesat kyllä ruokkivat jo ensi vuonna hirviä. Toisaalta tie palvelee metsätaloutta, mutta toki samalla myös hirvenmetsästystäkin.
Ei taida olla näillä muutamilla tiedossa, että Venäjä oli jo pitkään lietsonut ja rahoittanut näitä venäismielisten kapinoita Ukrainassa?
Onko se parkumista, kun mielestäni aivan asiallisesti kysyin, miksi tuulisähkö pitää tuottaa niin kaukana sen kuluttajista? Otin vain esimerkkinä yli 500 km pitkät Salpausselät, jossa on hyvät tuuliolosuhteet ja sähkönkäyttäjät lähellä. Voisiko MJO kertoa meille, miten olet saanut tuulivoiman tuotantoa täällä Suomessa edistettyä?
Panu tiedusteli runkolukua siinä vaiheessa, kun talvehtimisalueen kylvömänniköt menevät täällä energia/ensiharvennukseen. Se on 3000 kieppeillä, eli puiden väli on silloin 1,8 metriä. Tärkeintä on, ettei välit olisi tätä lyhyempiä.
Yhtä asiaa en suorittavan suunnan taimikonhoidossa ymmärrä. Jos kerran etukasvuiset osataan siellä poistaa hyvin tarkasti, niin miksi myös alle jääviä ei osata poistaa yhtä tarkasti? Täälläpäin pyritään tarkkuuteen kaikissa työvaiheissa.