Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Ei tarvitse panikoida, mutta valitettava totuus on, että vain yksi raakkupuron ylitys ja vähän höhlä ministeri aiheuttivat sen, että jälleen kymmeniä tuhansia hehtaareita metsiä vietiin omistajiltaan ilman mitään korvausta täysin hakkuutoimintojen ulkopuolelle. Jos tämä ei lisää aavistushakkuita, niin mikä sitten?
Kyllähän minä viimeiset 18 vuotta olen täällä niistä runsaista oja- ja tiekilometreistä koettanut aina aika-ajoin mainita, mutta tähän asti huonolla menestyksellä. Kiitos A.J:n, että nyt sekin viesti meni vihdoin perille! Ojissa ja teissä on useimmiten vielä sekin kelju puoli, että niiden kilometrimäärä on kerrottava kahdella, kun lähtee niiden laitoja raivaamaan.
Niin, sellaistahan tämä tahtoo olla, että toiset hoitaa metsiä, ja toiset katselee niitä hoidettuja metsiä. Aina ei kaikilla katselijoilla tule mieleen, että kaikki ei ole käynyt aivan niin helposti kuin voisi ajatella. Minä olen kuitenkin valinnut sen linjan, että erilaisten maapohjien kasvupotentiaali on ohjattu mahdollisimman hyvin oikeiden puulajien kasvuun niissä olosuhteissa jotka täällä vallitsevat, ja olen tästä elämäntyöstäni aika ylpeä.
Jos joku vieläkin ihmettelee meikäläisen suurta bensankulutusta raivauksilla, niin ei se johdu myöhäisistä raivauksista, vaan nimenomaan aikaisista. Rehevillä maapohjilla on taimet pakko pelastaa jopa ihmisen korkuiselta vatistolta ja heinältä. Sellaisilla kohteillahan ei välttämättä ole kovin paljoa puuvartista raivattavaa, mutta sen verran kuitenkin, että sahaa siinä tarvitaan, ja samalla tulee tehtyä se heinäntorjunta. Jokainen varmasti tietää sen ikävän tosiasian, että mitä pidempi heinä/vatisto, sitä laajempi laani on pienen taimen ympärille raivattava. Sellaista sahaa en valitettavasti ole vielä löytänyt, joka tästä työstä vähillä bensoilla suoriutuu. Miten on ammattimetsurit, tuleeko teille miten paljon raivattavaksi em. kaltaisia kohteita? Miten ne teille taksoitetaan, kun poistettavia puurunkoja on vähän, mutta taimet ovat täysin muun pitkän rojun peitossa? Sen olen näiden vuosikymmenten aikana huomannut, että 10-20 vuotta ennen päätehakkuuta lannoitetuilla kohteilla maahan on jäänyt erittäin pitkää rojua kasvattavaa voimaa. Pisimmät rehevän turvemaan varjoisessa reunassa vaakatasossa kasvaneet vatistot ovat olleet jopa yli kolmemetrisiä! Sitten kun tällaisilla alueilla on saanut kuuset tai koivut kaikelta rojulta pelastettua, on kyllä niidenkin kasvut siten sitä luokkaa, että joillakin näkyy jopa siitäkin tulevan täällä epäuskoa! Sellaista tämä metsätilayrittäjän arki ja joskus pyhäkin on, että aina tilanteiden mukaan on toimittava, puhumalla ei työt oikein valmistu.
