Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Ei välttämättä kysymys ole kummastakaan. Tässä vain joutuu nyt tosissaan miettimään mahdollisia tilanteita, joissa metsänomistajalla olisi riskiä joutua moisen toimiston hampaisiin.
Jos joku vieläkin ihmettelee meikäläisen suurta bensankulutusta raivauksilla, niin ei se johdu myöhäisistä raivauksista, vaan nimenomaan aikaisista. Rehevillä maapohjilla on taimet pakko pelastaa jopa ihmisen korkuiselta vatistolta ja heinältä. Sellaisilla kohteillahan ei välttämättä ole kovin paljoa puuvartista raivattavaa, mutta sen verran kuitenkin, että sahaa siinä tarvitaan, ja samalla tulee tehtyä se heinäntorjunta. Jokainen varmasti tietää sen ikävän tosiasian, että mitä pidempi heinä/vatisto, sitä laajempi laani on pienen taimen ympärille raivattava. Sellaista sahaa en valitettavasti ole vielä löytänyt, joka tästä työstä vähillä bensoilla suoriutuu. Miten on ammattimetsurit, tuleeko teille miten paljon raivattavaksi em. kaltaisia kohteita? Miten ne teille taksoitetaan, kun poistettavia puurunkoja on vähän, mutta taimet ovat täysin muun pitkän rojun peitossa? Sen olen näiden vuosikymmenten aikana huomannut, että 10-20 vuotta ennen päätehakkuuta lannoitetuilla kohteilla maahan on jäänyt erittäin pitkää rojua kasvattavaa voimaa. Pisimmät rehevän turvemaan varjoisessa reunassa vaakatasossa kasvaneet vatistot ovat olleet jopa yli kolmemetrisiä! Sitten kun tällaisilla alueilla on saanut kuuset tai koivut kaikelta rojulta pelastettua, on kyllä niidenkin kasvut siten sitä luokkaa, että joillakin näkyy jopa siitäkin tulevan täällä epäuskoa! Sellaista tämä metsätilayrittäjän arki ja joskus pyhäkin on, että aina tilanteiden mukaan on toimittava, puhumalla ei työt oikein valmistu.
Joskus näitä Luken tutkimuksia lukiessa tulee aika epätodellinen olo. Tästäkö me veronmaksajat todellakin maksamme:
”Kun turbiineille mallinnettiin optimaalisia sijoituspaikkoja metsäkadon minimoinnin ja kustannustehokkuuden näkökulmista, parhaat paikat sijoittuivat voimalinjojen läheisyyteen.”
”Tuulivoiman metsäkatovaikutuksia, samoin kuin sen rakentamisen kustannustehokkuutta, määrää siten ainakin yhtä paljon voimajohtojen sijainti kuin se, mihin itse tuulivoimalaitokset rakennetaan.”
Iloisesti näkyy Lukelta unohtuvan, että valtakuntaan nimenomaan rakennetaan yli 6000 km aivan uusia Fingridin siirtolinjoja pelkästään tuulivoiman siirtämiseksi pohjoisesta etelään!
Piti oikein lukea oheinen teksti uudemman kerran. Suomen Luke on siis huolissaan Latvian ja Viron yhteisesti suunnitteleman merituulipuiston mahdollisesta vaikutuksesta muuttolintuihin!
