Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Ei oksien karsiutumista kannata pitää ensiharvennuksen varsinaisena kriteerinä, jos halutaan hyvää tulosta. Jos ollaan Etelä-Suomessa, ja maapohja ja mikroilmasto on kuuselle sopivaa, niin kyllä se ensiharvennus on silloin kaksikymppisenä tehtävä, vaihteluväli +-3 vuotta.
Kuuset kasvatetaan ensiharvennukseen alle 2000 kpl/ha istutustiheydessä. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidoissa kaikki ylimääräinen poistetaan. Meillä on kaikki ensiharvennukset tehty motolla. Voihan ne ensiharvennukset toki tehdä muutenkin, jos siihen on mahdollisuus, mutta silloinkin pitää ehdottomasti muistaa harventaa riittävästi.
Vetyputki kerrotaan upotettavan n. metrin syvyyteen, mutta onko se riittävästi, jotta esim. metsäkone voi rajoituksetta ajaa putken yli, vai rakennetaanko putkilinjaan erityiset ylityskohdat?
Hussella taitaa olla ihan omaa kokemusta heikko-osaisuudesta, kun siitä noin asiantuntevasti kirjoittelee? Itselläni ei kokemus ko. aiheesta riitä. Vaikutta jopa siltä, ettei Hussella edes ole omaa ulkovaloa, jota illalla sytyttelisi ja sammuttelisi.
Kannattaa Tursas ottaa aluksi vain pieniä, korkeintaan muutaman hehtaarin urakoita, jotta saa omat resurssinsa selville. Alueet pitää myös ennen tarjouksen tekoa itse kiertää kunnolla, jottei tulisi mitään yllätyksiä vastaan. Ei pidä koskaan täysin luottaa mihinkään toisilta ”valmiina saatuun tietoon”.
Menee nyt Metsuri motokuskilla hieman viisasteluksi. Puulajisuhde on metsissäni kuusi: 50%, mänty: 30%, koivu: 20%.
Juniorille: Ensiharvennus 20 v. 2. harvennus 30 v. 3. harvennus 40 v. päätehakkuu 60 v. Harvennuksista kertymä yhteensä 200 mottia/ha, ja päätehakkuusta 600 mottia/ha, eli yhteensä 800 mottia/ha, koko kiertoajan tukkiprosentti 80%. Lannoituksella voi halutessaan parantaa tulosta. Istutus mättäisiin, heinäntorjunta ja taimikonhoidot tehtävä ajallaan. Maaperän vesitalouden ja ravinnetasapainon on oltava koko kiertoajan ehdottomasti kunnossa, eli hyvin yksinkertaista. Tulosta voi parantaa ja nopeuttaa tuosta vielä huomattavasti, mutta se vaatii jo hieman enemmän perehtymistä aiheeseen. Itse olen ollut pelkkä kouluttamaton amatööri.
Aloittajahan ei ollut ostanut klapeja, vaan ostanut kuivatusta varten pelkkiä säkkejä, jotka hän täytti tekemillään tuoreilla klavuilla, jotka sitten kuivuessaan aivan normaalisti kutistuivat. Ketähän tässä on oikein huijattu? – Ei minun mielestäni ketään.
Aurora linja otetaankin Fingridin mukaan käyttöön jo 13.11. 2025. Alkuperäinen käyttöönotto piti olla vasta vuodenvaihteessa. Näin saadaan ilmojen kylmentyessä osaltaan vakautettua Suomen sähköverkkoa.
Taitaa vaan Rane 2 olla niin, että ne sähkölinjat tulee jo ennen tuota vetylinjaa käytännössä rakennettua. Tuommoiset markkinointipuheet on siten syytä jättää omaan arvoonsa.
Ei aloittajaa ole muut huijanneet kuin korkeitaan hän itse. Jokainen voi kokeilla asian pinoamalla tuoreet klavut siististi vaikkapa 1,2 metrin tasakorkuiseen pinoon. Kun puut ovat siinä kesän kuivuneet, pino ei ole kuin metrin korkuinen, -jos sitäkään. Kukaan ei ole kesän aikana pinoa ravistellut, tai vohkinut siitä puita, tai muutenkaan huijannut ketään!