Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kuten jo aikaisemmin totesin, pyrin aina valisemaan sellaisen auton, ettei se herättäisi turhaan kateutta kenessäkään. eVitara täyttää aivan varmasti tämänkin kriteerin.
Minulla ei ollut juuri minkäänlaista ennakkomielikuvaa Suzukista, ennen kuin päätin hankkia S-Cross:n. Auto on nyt reilun kahden vuoden aikana yllättänyt pelkästään positiivisesti. Autossa on hinta-laatusuhde ehdottomasti kohdallaan. Toyota omisti jo entuudestaan pienen siivun Suzukista, joten nyt yhteistyö myös täyssähkörintamalla on täysin luontevaa. S-Cross on konstailematon ja tekniikaltaan selkeä ja aito 4-veto. Siinä on myös ihan hyviä ominaisuuksia, mitä ei tuon hintaluokan autoissa välttämättä aina ole. Erityisesti olen pitänyt Suzuki Connect -toiminnasta, jolla voi seurata auton edesottamuksia vaikka toiselta puolelta maapalloa. Tällaisten kokemusten takia olen päättänyt pysyä merkissä.
Niin, olenko jossain sanot, että ottaisin sen lisämaksullisen värin? -En mielestäni. Heh, joskus tuntuu hieman siltä, että täällä laitetaan sellaisiakin sanoja suuhuni, joita en ole sanonut. 50 000 euroa auton hinnaksi sisälsi jo yli 25% ylityksen, jota voisi jo joku pitää totuuden lievänä muunteluna ainakin jonkun asian yhteydessä.
Kiinteiden puupolttoaineiden kulutus lämpö- ja voimalaitoksissa on keskimäärin 22 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä on yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käytön tavoitteet Keski-Suomessa ja muualla Suomessa on asetettu 14,5 milj. m³ valtakunnallisesti vuoteen 2030 mennessä. Käyttömäärät vaihtelevat metsäteollisuuden suhdanteiden ja säätilan mukaan.
Olisi tosi hyvä, jos liito-oravista huolta pitävät lukisivat edes Wikipedian tiedot liito-oravista läpi, ja liikkuisivat joskus myös pimeään aikaan metsissä ja kaupunkien puistoissa. Ihmisiä, jotka eivät hallitse luonnon perusasioita, on niin helppo näissä suojeluasioissa vedättää. Se mökin mummo on aivan oikesti monissa asioissa viisaampi, kuin moni haluaa uskoa ja tunnustaa.
Kotimaan sähköuutisissa keskitytään useimmiten vain itse sähkön ja sen siirron hintoihin, mutta harvemmin sähkön tuotannon investointien kustannuksiin. Järvisydämen surullinen tarinan yhtenä osatekijänä oli oman sähköntuotannon kalleus.
Kauppalehden lukeman Järvisydämen yrityssaneeraushakemuksen mukaan yhtiö kertoo panostaneensa muun muassa omaan energiantuotantoon, jonka takaisinmaksuaika on kuitenkin osoittautunut odotettua pidemmäksi. Pyrkimys energiatehokkuuteen on sisältänyt myös omaa sähköntuotantoa aurinkovoimalalla ja osallistumista sähkön reservimarkkinoille kysyntäjoustojen kautta. Yhtiö on tehnyt näihin järjestelmiin useiden miljoonien eurojen suuruisia investointeja. Investointien lainoitusajat ovat ovat osoittautuneet liian lyhyiksi (5–8) vuotta suhteessa niistä muodostuneihin energiankustannusten säästöihin.
