Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Tarkistin, niin tarjouksen päiväys oli 22.10.
Jos olisit tuon viestini lukenut, niin tietäisit, että kyse oli kelirikkokelpoisesta päätehakkuuleimikosta ja lukihan siinä muutakin aiheesta.
Mistä tienvarsihinnasta mun pitää vähentää 15€? Ainut tienvarsihinta taisi olla jupesan mainitsemat Saksan hinnat.
Tuo 39 €/m3 kuiduille oli tasan 2 viikkoa tekemäni kaupan tarjouksista, eli ei nyt kovin vanhaa hintatasoa.
”Ei ole samat kantohinnat Itämeren ympäristössä. Saksassa kut 130-140 €/motti.”
Paitsi, että tuo ei ole kantohinta…
Ei se taitaisi olla tuo tukki kovin erihintaista olla Saksaan vietynä, ehkä vähän kalliimpaa.
Jos vaikka Suomessa kantohinta kut 84€/m3, siihen sitten korjuu ja lähikuljetus, olisiko 20 €/m3. Siihen sitten kaukokuljetus satamaan vaikkapa 10 €/m3. Nyt sitten jäisi vaikkapa siihen 135 € hintaan Saksassa 21 €/m3 kahteen satamahuolintaan ja laivaukseen. Ei vissiin kannata, kun ei suuresti taida sinne mennä?
Otsikon aiheeseen, 35€/m3 oli kuitujen hinta päätehakkuulla kelirikkoleimikolla pari viikkoa sitten tehdyssä kaupassa.
Senkin tiedon kyllä sain ostajalta, että kuitua ei niin kauheesti tarttisi, mutta tukkia vois tarvita enemmänkin. Ostaja oli siis sahafirma.
PS. yhdessä tarjouksessa kuidut oli 39 €/m3.
”En tosin tiedä menisikö homma vielä nykyistä huonommaksi tällä keinoin, koska suuret maanomistajat voivat olla hyvinkin kiinostuneita metsästyksestä.”
Tuo on AJ hyvä pohdinta. Onko kuitenkin niin, että ne kenellä sitä metsää on vähän, harmittelevat eniten, jos vähästä hirvet sattuvat syömään.
Itse olen keskustellut useemmankin sellaisen kanssa, ketkä omistavat/omistivat 4-numeroisen määrän metsähehtaareja ja kukaan ei niistä edes Lapissa ja eipä niistä kukaan ole valittanut hirvivahingoista. Toisaalta monen joitain kymmeniä hehtaareja omistavan olen kuullut samasta valittavan.
No ei se koiralle hyvä ole, siis sellaiselle, mikä metsästyskoiraksi on jalostettu ja sen pitäis sellaista asiaa päästä toteuttamaan.
Ja et vissiin katsonut, kuka oli edellisen viestin kirjoittaja?
Kyllähän se näin on, kun moni ei raaski sitä metsästyskoiraa seurakoiran virkaan alentaa. Vaikka edellisen kirjoittajan kaltaisia hirvistä vinkujia riittääkin!
Omissa hakkuissa ei ole maksanut mitään tuo viime vuosina.
Harvennuksella jos katsoo kanto- ja hankintahinnan eron, niin siinä suunnilleen. Jos nyt kysyjä ei oikeasti kaukokuljetusta kysynyt, kun siinähän matka vaikuttaa paljon.
No ensinnäkin se, että pahimmillaan voisi ehkä parisataa MW olla tuulivoimaloiden oma kulutus olla, jos tuuleton pakkaspäivä. Eli ne eivät kaikki tarvitse 300 MW tehoa.
Sitten se säätövoima, mikä paljon oleellisempi asia. Sitä voidaan päivä – ja tuntitasollakin tehdä lämpövoimalla, mutta ei sillä tasolla, millä sähköverkko pysyy toiminnassa. Ainakin edellisillä sivuilla pohdittiin, miten sitä säädetään tuuli- tai hakevoimalla.
Että puretaan vaan patoja kalojen tieltä.
Laittakaa nyt ihmeessä niitä faktoja, kun puhutte sähköntuotannosta.
Tuossa nyt vaikka tuulivoimaloiden omasta sähköntarpeesta:
”
Esimerkkejä voimalan omasta sähkön kulutuksesta:
- Moderni tuulivoimala, pakkasta -15 astetta, ei tuotantoa, ei lapalämmitystä: kulutus noin 20 kW.
- Lapalämmitysjärjestelmä (lämmityselementti lavan pinnassa): keskimääräinen lämmitysteho lämmitysjakson aikana n. 35 kW, maksimiteho 70 kW, lämmitysjakso kerrallaan muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin.
- Kuuman ilman puhaltamiseen perustuva lapalämmitysjärjestelmä: lämmitysteho on 200-300 kW ja lämmitysjakson pituus riippuu lavan ja puhaltimien mitoituksista.
- Eräässä tapauksessa erittäin vaikean jäätämisen alueella lämmitintä pidettiin päällä yli 1000 tuntia yhden talven aikana. Tämä vastasi noin 2,0 % voimalan vuosituotannosta.
- Tyypillinen tuulivoimalan lämmitysjärjestelmän kulutus on 0,5-1,0 % voimalan vuosituotannosta.”
https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/faktapaperit-tuulivoimasta/tuulivoimatuotanto-talvella/
Sitten kun sähkövoimatekniikan asiantuntijat puhutte säätövoimasta, niin tunnistakaa, mitä se välttämätön säätövoima on ja miten se toimii. Tuotantomuotoa voi miettiä, kun kerron, että sitä pitää pystyä säätämään suuntaan tai toiseen sekunneissa joka hetki. Ei ole kuin yksi sellainen tuotantomuoto, mutta tokihan kaikki asiantuntijat sen täällä tietää.
No mihin sitten A. Jalkanen otat kantaa, kun tulijoita ei saa arvostella mielestäsi?
Juuri tästä aineksestahan se arvostelu johtuu.