Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Jep, olet oikeassa, ehdin jo unohtaa luvun ja tuo 6,02 c/kWh se oikea viime kuulle. Mutta onko tuossa sähköyhtiösi ilmoittamassa marginaali mukana? Jos on, niin se ainakin pieni.
Eihän sitä keskihintaa toki laskusta voi päätellä, ainoastaan sen, mikä on toteutunut oma keskihinta sillä käyttöpaikalla sisältäen marginaalin.
Mistä sinä löydät niitä erilaisia keskihintoja? Itse äsken neljästä eri lähteestä viime kuun keskihinnan ja kyllä se kaikissa näytti samaa, olikohan 6,04 €/kWh (sis. verot).
Ja kyllä se laskutus menee kaikilla yhtiöillä joko tunnin keskihinnan tai tuon vartin hintojen ja kulutuksen mukaan. En oikeen ymmärrä, mikä tuossa voi olla epäselvää?
”Jotenkin luulisi että voimalan metalliosilla on raskain ympäristökuorma ja vastaavasti muilla osilla kevyt.”
Väärin luultu. Metallit on on helppo uusiokäyttää ja niillä on myös raaka-aineena aina hinta olemassa,
Metalleja vois voi myös kierrättää kutakuinkin rajattomasti.
Kyllä pääsee sen pörssisähkön keskihinnan alle ihan jatkuvasti. Just tätä varten katsoin edellisen 4 kk toteutuneen keskihinnan ja pörssisähkön keskihinnan.
Tässä tapauksessa vm -81 okt, jossa varaava sähkölämmitys siten, että 2 m3 vesivaraaja ja osa lattioista lämpenee öisin.
Jos olisi suora sähkölämmitys, niin sitten ei pääsisi helposti keskihintaan tai alle.
Onhan se sitten tuolla auktoriteetilla uskottava!
Ketjun paksuuden muutos 1,1 -> 1,3 mm on noin 15%. Samassa suhteessa kasvaa ketjun myötölujuuskin, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Eli olisikohan tuossa sahassa 1,1 mm ketju vähän rajoilla ja siksi venyy ja kun tuo muutos tehdään, niin jää riittävästi marginaalia ja venyminen loppuu? Selviäisi vain ketjujen venymiä mittaamalla.
”Susi oli natsi-saksassa suojeltu”
Sulla on vissiin tuohon joku lähde, että näin oli ja enemmän kuin muut eläimet? Siellä toki silloin oli tiukat eläinsuojelulait, mutta enpä ole nähnyt, että susi olisi ollut erityisen suojeltu. Ja sitäkin voi toki miettiä, mitä tarkoitusta ne lait edistivät..
Kannattaa verottajalta kysyä asiaa. Esimerkiksi millä arvolla sen voi siirtää metsätalouden rakennukseksi, jos muuten ehdot täyttyy.
Itselläni oli aikanaan sellainen tilanne, että tilakauppojen mukana tuli rakennuksia ja niiden + sähköliittymän hinta oli kauppakirjassa eriteltynä ja ne oli myös mainittu asuinrakennuksen osalta, että ei ole asuinkelpoisessa kunnossa. Ilmoitin kolme pystyssä olevaa rakennusta lisäyksenä metsätalouden rakennuksiin sillä arvolla, mikä niillä oli kauppakirjassa. Samana vuonna oli paljon lisäyksiä myös metsätalouden kalustoon, niin rakennuksien käyttötarkoitusta kysyttiin muistaakseni samalla, kun muustakin poistettavan kaluston lisäyksistä. Metsätalouden varastokäytössä ne ovat ja se ilmoitus kelpasi.
Sitten seuraavan kiinteistöverotuspäätöksen tullessa ilmoitin samat rakennukset myös kiinteistöveron osalta metsätalouden rakennuksiksi, kun ne olivat jo metsäverotuksessa niitä. Kiinteistöverotusarvo sitten määrääntyy poistamattoman arvon mukaan. Toisaalta verotusarvo lisääntyy sitten vaikka kattoremontin teon myötä, mutta kulutkin saa vähentää.
Pari käyttökelvotonta rakennusta sai pois verotuksen piiristä, kun kirjoitti niiden kunnosta selvityksen ja liitin siihen kuviakin. Niistä ei sitten ole enää veroa mennyt, mutta toki niiden rakennuspaikasta menee, kun sehän on edelleen olemassa.
Ei ole, vaan seuraus siitä, että petokantoja ei ole saanut vähentää!
No mutta mites kun meiltä söivät pihasta mustaviinimarjapensaat?!
Ja tällä viikolla näin pihasta emän ja vasan lähellä taimikkoa, että pitääkö olla huolissaan?