Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se sitten tuolla auktoriteetilla uskottava!
Ketjun paksuuden muutos 1,1 -> 1,3 mm on noin 15%. Samassa suhteessa kasvaa ketjun myötölujuuskin, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Eli olisikohan tuossa sahassa 1,1 mm ketju vähän rajoilla ja siksi venyy ja kun tuo muutos tehdään, niin jää riittävästi marginaalia ja venyminen loppuu? Selviäisi vain ketjujen venymiä mittaamalla.
Olisihan nuo hyvä tietää, jos teknisiä asioita sähkökeskustelussa kirjoittelee. Menee uskottavuus, jos yksikötkään ei hallussa.
”Susi oli natsi-saksassa suojeltu”
Sulla on vissiin tuohon joku lähde, että näin oli ja enemmän kuin muut eläimet? Siellä toki silloin oli tiukat eläinsuojelulait, mutta enpä ole nähnyt, että susi olisi ollut erityisen suojeltu. Ja sitäkin voi toki miettiä, mitä tarkoitusta ne lait edistivät..
Kannattaa verottajalta kysyä asiaa. Esimerkiksi millä arvolla sen voi siirtää metsätalouden rakennukseksi, jos muuten ehdot täyttyy.
Itselläni oli aikanaan sellainen tilanne, että tilakauppojen mukana tuli rakennuksia ja niiden + sähköliittymän hinta oli kauppakirjassa eriteltynä ja ne oli myös mainittu asuinrakennuksen osalta, että ei ole asuinkelpoisessa kunnossa. Ilmoitin kolme pystyssä olevaa rakennusta lisäyksenä metsätalouden rakennuksiin sillä arvolla, mikä niillä oli kauppakirjassa. Samana vuonna oli paljon lisäyksiä myös metsätalouden kalustoon, niin rakennuksien käyttötarkoitusta kysyttiin muistaakseni samalla, kun muustakin poistettavan kaluston lisäyksistä. Metsätalouden varastokäytössä ne ovat ja se ilmoitus kelpasi.
Sitten seuraavan kiinteistöverotuspäätöksen tullessa ilmoitin samat rakennukset myös kiinteistöveron osalta metsätalouden rakennuksiksi, kun ne olivat jo metsäverotuksessa niitä. Kiinteistöverotusarvo sitten määrääntyy poistamattoman arvon mukaan. Toisaalta verotusarvo lisääntyy sitten vaikka kattoremontin teon myötä, mutta kulutkin saa vähentää.
Pari käyttökelvotonta rakennusta sai pois verotuksen piiristä, kun kirjoitti niiden kunnosta selvityksen ja liitin siihen kuviakin. Niistä ei sitten ole enää veroa mennyt, mutta toki niiden rakennuspaikasta menee, kun sehän on edelleen olemassa.
Ei ole, vaan seuraus siitä, että petokantoja ei ole saanut vähentää!
No mutta mites kun meiltä söivät pihasta mustaviinimarjapensaat?!
Ja tällä viikolla näin pihasta emän ja vasan lähellä taimikkoa, että pitääkö olla huolissaan?
Tarkistin, niin tarjouksen päiväys oli 22.10.
Jos olisit tuon viestini lukenut, niin tietäisit, että kyse oli kelirikkokelpoisesta päätehakkuuleimikosta ja lukihan siinä muutakin aiheesta.
Mistä tienvarsihinnasta mun pitää vähentää 15€? Ainut tienvarsihinta taisi olla jupesan mainitsemat Saksan hinnat.
Tuo 39 €/m3 kuiduille oli tasan 2 viikkoa tekemäni kaupan tarjouksista, eli ei nyt kovin vanhaa hintatasoa.
”Ei ole samat kantohinnat Itämeren ympäristössä. Saksassa kut 130-140 €/motti.”
Paitsi, että tuo ei ole kantohinta…
Ei se taitaisi olla tuo tukki kovin erihintaista olla Saksaan vietynä, ehkä vähän kalliimpaa.
Jos vaikka Suomessa kantohinta kut 84€/m3, siihen sitten korjuu ja lähikuljetus, olisiko 20 €/m3. Siihen sitten kaukokuljetus satamaan vaikkapa 10 €/m3. Nyt sitten jäisi vaikkapa siihen 135 € hintaan Saksassa 21 €/m3 kahteen satamahuolintaan ja laivaukseen. Ei vissiin kannata, kun ei suuresti taida sinne mennä?
Otsikon aiheeseen, 35€/m3 oli kuitujen hinta päätehakkuulla kelirikkoleimikolla pari viikkoa sitten tehdyssä kaupassa.
Senkin tiedon kyllä sain ostajalta, että kuitua ei niin kauheesti tarttisi, mutta tukkia vois tarvita enemmänkin. Ostaja oli siis sahafirma.
PS. yhdessä tarjouksessa kuidut oli 39 €/m3.