Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Omissa hakkuissa ei ole maksanut mitään tuo viime vuosina.
Harvennuksella jos katsoo kanto- ja hankintahinnan eron, niin siinä suunnilleen. Jos nyt kysyjä ei oikeasti kaukokuljetusta kysynyt, kun siinähän matka vaikuttaa paljon.
No ensinnäkin se, että pahimmillaan voisi ehkä parisataa MW olla tuulivoimaloiden oma kulutus olla, jos tuuleton pakkaspäivä. Eli ne eivät kaikki tarvitse 300 MW tehoa.
Sitten se säätövoima, mikä paljon oleellisempi asia. Sitä voidaan päivä – ja tuntitasollakin tehdä lämpövoimalla, mutta ei sillä tasolla, millä sähköverkko pysyy toiminnassa. Ainakin edellisillä sivuilla pohdittiin, miten sitä säädetään tuuli- tai hakevoimalla.
Että puretaan vaan patoja kalojen tieltä.
Laittakaa nyt ihmeessä niitä faktoja, kun puhutte sähköntuotannosta.
Tuossa nyt vaikka tuulivoimaloiden omasta sähköntarpeesta:
”
Esimerkkejä voimalan omasta sähkön kulutuksesta:
- Moderni tuulivoimala, pakkasta -15 astetta, ei tuotantoa, ei lapalämmitystä: kulutus noin 20 kW.
- Lapalämmitysjärjestelmä (lämmityselementti lavan pinnassa): keskimääräinen lämmitysteho lämmitysjakson aikana n. 35 kW, maksimiteho 70 kW, lämmitysjakso kerrallaan muutamasta minuutista muutamaan kymmeneen minuuttiin.
- Kuuman ilman puhaltamiseen perustuva lapalämmitysjärjestelmä: lämmitysteho on 200-300 kW ja lämmitysjakson pituus riippuu lavan ja puhaltimien mitoituksista.
- Eräässä tapauksessa erittäin vaikean jäätämisen alueella lämmitintä pidettiin päällä yli 1000 tuntia yhden talven aikana. Tämä vastasi noin 2,0 % voimalan vuosituotannosta.
- Tyypillinen tuulivoimalan lämmitysjärjestelmän kulutus on 0,5-1,0 % voimalan vuosituotannosta.”
https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/faktapaperit-tuulivoimasta/tuulivoimatuotanto-talvella/
Sitten kun sähkövoimatekniikan asiantuntijat puhutte säätövoimasta, niin tunnistakaa, mitä se välttämätön säätövoima on ja miten se toimii. Tuotantomuotoa voi miettiä, kun kerron, että sitä pitää pystyä säätämään suuntaan tai toiseen sekunneissa joka hetki. Ei ole kuin yksi sellainen tuotantomuoto, mutta tokihan kaikki asiantuntijat sen täällä tietää.
No mihin sitten A. Jalkanen otat kantaa, kun tulijoita ei saa arvostella mielestäsi?
Juuri tästä aineksestahan se arvostelu johtuu.
Piti ensimmäisen sivun loppuun lukea, ennen kuin ensimmäiset edes tilaston käsitteen ymmärtävät ilmoittautui. Sitä ennen kyllä niitä, että historia ei ole mistään tae ja joka leimikko erilainen asiantuntijoita taas kovassa äänessä..
Kannattaisiko miettiä, miksi tilastoja yleensäkin tehdään mistään asiasta? Seuraavaksi voi sitten miettiä, miksi niitä tehdään vaikka ihmisistä, kun jokainen on kuitenkin erilainen eli ne ei siis kerro mitään..?
Tietääkö A.Jalkanen, kuinka hirvikoiran pitäisi toimia ja miksi se toimintatapa on sellainen?
Kuinka tuo mielenkiintoinen kysymys suhtautuu siihen?
Joo ja en jaksa selittää, kun tuollaisia heitellään mielenkiintoisena kysymyksenä..
Tähän yksi Oy:n hyöty omistusmuotona. Meillä on sukutila ollut jo -80 -luvulta asti osakeyhtiönä. Kyseessä on kantatila ja aikojen saatossa se tietysti pieneni perinnönjakojen myötä, kunnes omistajat tajusivat tehdä siitä osakeyhtiön, jolloin tila ei enää pilkkoonnu, vaikka omistajat yhtiössä vaihtuisivatkin.
Onko se suomalaisten vika, että muualla on lisäännytty niin holtittomasti? Pitäisi vaan laskea päästöjä maan pinta-alaa kohti ja sen kun kaikki muut saa ekana suomalaisten tasolle, niin kurjistellaan me sitten sen jälkeen lisää.
Yllätys, että aloittaja, metsänkasvattajien suurruhtinas, ei ole aloitukseensa mitään kommentoinut…
Miksiköhän tuo metsänkasvatuksen suurmessias ei ikinä näihin avaamiinsa keskuteluihin mitään vastaa kysymyksiin..?