Valtteri Skyttä

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ehdottavat ratkaisuksi suometsien käyttöön vedenpinnan nostoa ja lannoitusten lisäämistä.

Metsäyhtiöt ovat jo muutaman vuoden katkoneet kuitupuut entistä kapeampaan mittaan.

Sadan suurimman metsänomistajan joukkoon pääsee 1 188 hehtaarilla. Listan kovimmalla nousijalla on selkeä näkemys siitä, mikä on metsätalouden kannattavuuden kulmakivi.

Suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Euroja voi säästää reilusti, jos osaa sijoittaa luontotoimet sopiviin paikkoihin.

Metsälehdeltä on kysytty, millaiset ovat Nastolassa paljastuneen mittavan kuusituhon kustannukset metsänomistajalle. Kun puustoa on paikoin yli 600 kuutiota hehtaarilla, kuusikuolemien arvo mitataan äkkiä tuhansissa euroissa.

Metsäteiden tuet ovat olleet jatkuvassa myllerryksessä. 20 prosenttia korkeampi tukitaso on voimassa vuoden loppuun asti. Tukihakemuksen ja asiakirjojen tulee olla Metsäkeskuksessa viimeistään 31.12.2025.

Mittava kuusituho Nastolassa etenee, mutta Suomi ei ole metsätuhojen laajuudessa Saksa – ainakaan vielä.

Hakkuutähteiden korjuu helpottaa metsämaan muokkausta ja tuo lisätilaa luonnontaimille. Risujen keräys vaikuttaa kuitenkin uudistamistöiden rytmiin.

Metsähallitus on lisännyt jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, mutta taimia ei raaskita laittaa entiseen malliin pohjoisen yksityismetsiinkään.

Venäläinen sahatavara virtaa yhä maailmalle sanktioista huolimatta, joten hinta ratkaisee kilpailussa, kertoo sahapomo Matti Kylävainio. Sahapuun määrä lisääntyy Suomessa Lapin metsissä.