Kuumin raivauskausi oli hädin tuskin ehtinyt jäähtyä viime syksynä, kun Helsingin Sanomat paljasti, että Suomeen on tuotu lähes 200 nepalilaista metsuria väärillä tiedoilla. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä on tullut valitettavan yleinen ongelma metsänhoitotöissä: taimien istutuksissa ja raivauksissa.
Yleisin hyväksikäytön muoto on, että maksetaan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka, mutta kaikki palkan lisät jätetään maksamatta, kertoo metsätyöntekijöitä edustavan Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama.
”Tällainen palkkavarkaus on kriminalisoitava. Kiinnijäämisen riski on liian pieni eikä ole sanktioita.”
Palkkaepäselvyyksien lisäksi laiminlyöntejä voi olla metsurien työturvallisuudessa, työterveydessä ja muiden työehtojen noudattamisessa. Metsäkonetöissä ja taimitarhoilla epäkohdat työoloissa tai -sopimuksissa eivät ole alkuunkaan samanlainen ilmiö kuin metsänhoidossa.
Sopimuksiin kirjattava sakkoja
Suomeen tullaan töihin lukuisista maista. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuutta metsänhoitotöistä ei tiedä tarkasti kukaan. Karkea arvio on noin puolet.
Vasaman mukaan kausitöihin, kuten puuntaimia istuttamaan, tullaan entistä kauempaa. Jo lentoliput ja muut saapumiskustannukset ovat melkoiset.
Vasaman mukaan on syytä kysyä, miten tämänkaltainen ratkaisu voi olla kestävä. Eniten epäselvyyksiä metsurien työoloissa on tullut viime vuosina ilmi Itä-Suomessa, mutta ongelma koskee koko Suomea. Ihmiskaupasta hyötyy työntekijöitä hyväksikäyttänyt yritys, mutta viranomaistutkinnat ja tuomioistuinten kustannukset maksaa Suomen yhteiskunta.
Miten ulkomaalaismetsurien hyväksikäyttöä voi estää? Vasaman mukaan metsänhoitotyön tilaava taho voi kirjata sopimukseen ehtoja, jotka lankeavat, jos työoloissa tapahtuu rikkomuksia.
”Esimerkiksi vahingonkorvauspykäliä tai sopimussakkoja, joita tulee sosiaalisten sääntöjen rikkomisesta.”
Etenkin metsätyöketjun yläpäässä toimivat yritykset käyttävät tällaisia sopimustoimia Vasaman mukaan liian vähän.
”Jos tietää ostavansa liian halvan palvelun, edistää todennäköisesti työperäistä hyväksikäyttöä”, Vasama sanoo.
Liian halvalla ostetusta palvelusta voi myös tulla metsässä niin huonoa jälkeä, että siitä koituu metsänomistajalle taloudellista tappiota.
”Metsissä on työntekijöitä, jotka eivät ole aikaisemmin istuttaneet tai raivanneet metsää”, Vasama sanoo.
Pitkät alihankintaketjut ongelma
Metsänhoitotyöt ovat alttiita työvoiman hyväksikäytölle useammasta syystä. Istutukset ja raivaukset tehdään syrjäseutujen metsissä, jolloin valvovia silmäpareja on vähän.
Alalla on paljon ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, joille Suomen lainsäädäntö ei ole täysin tuttua.
”Metsäalalla näkyy erityisesti se, että on paljon yrittäjiä, joilta puuttuu osaamista: liiketoimintaosaamista ja työehtosopimusten sekä -määräysten tuntemista.”
Suomessa työllistäviä ulkomaalaisia metsäpalveluyrityksiä tulee etenkin Baltian maista. Pääongelmana ovat myös metsäpalveluiden pitkät alihankintaketjut.
”Työn tilaajien vastuu on ulkoistettu ja alihankintasopimusten noudattamisen valvonta on erittäin puutteellista.”
Ratkaisuja ongelmaan ovat Vasaman mukaan alihankintaketjujen pituuden rajoittaminen ja tilaajavastuun ulottaminen koko ketjuun myös palkanmaksun ja työolojen osalta.
Myös kielimuuri voi antaa tilaisuuden hyväksikäytölle tai ”välistä vetämiselle”. Yksi työntekijöistä voi toimia epävirallisena tulkkina ja ulkomaalaismetsuriporukan työnjohtajana voi olla niin sanottu maanmies.
”Tulkki tai maanmies onkin perinyt kynnysrahoja (laittomia työnvälitysmaksuja) muilta työntekijöiltä.”
Suomen valtion uudet kumppanit työvoiman saatavuuden varmistamisessa ovat Intia, Vietnam, Filippiinit ja Brasilia. Jos meno jatkuu entiseen malliin, näistä maista saapuu myös metsureita Suomen metsiin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsää uudistettaessa tärkeintä on työn laatu. Vanhaa sanontaa käyttäen ”kolmen markan suutari tekee viiden markan vashingon”. Metsäasioissa vahinko saattaa tietysti olla tosi suuri.
Kerran tapasin ulkolaistaustaisen porukan istutustöissä meidän metsässä. Tarkistin, että paakut olivat kosteita ja olihan ne. Huonosti monelle taimelle kuitenkin kävi. Oletin, että jossain vaiheessa juuripaakku oli päässyt kuivumaan ja kuten tiedetään tämä riittää. Taimi kuolee.
Istutustyöt tilataan tutulta porukalta, johon voi luottaa. Tietysti sellainen metsänomistaja, joka myy harvoin, ei voi arvioida millainen tekijä tulee töihin.