Kolumni | Luontopuheen voima

Miten olette omasta mielestänne onnistuneet? Kysymys jäi mieleen, kun se esitettiin minulle viime vuosikymmen lopulla eräässä metsänomistajatilaisuudessa. Olin kertomassa metsien monimuotoisuutta ylläpitävistä Monimetsä-keinoista. Esittelin luonnonhoidon muistilistaa, joka tukee metsänomistajan ja metsäammattilaisen välistä keskustelua. Muistilista helpottaa luonnonhoidon ottamista puheeksi.

Kysyjä kertoi, että hän oli metsänomistajaksi tultuaan jo usean vuoden ajan keskustellut ammattilaisten kanssa hakkuista ja hoitotöistä. Esitykseni oli ensimmäinen kerta, kun hän kuuli talousmetsien luonnonhoidosta.

”Metsänomistaja määrittää, mitä tavoitteita hän asettaa metsiensä käytölle.” Tämä on ollut metsänhoidon suositusten avainfilosofia 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Samoihin vuosiin ajoittui metsälakimuutos, joka lisäsi metsänomistajan valinnanvapautta muun muassa hakkuutapoihin liittyen.

Muutokset olivat tarpeen ja niitä tervehdittiin ilolla. Todellisuudessa oltiin vielä kaukana metsänomistajien tavoitteiden mukaisista käsittelyistä. Tämän paljastivat tutkimustieto metsänomistajien tavoitteista sekä yksityismetsissä toteutettu hakkuiden jälkeinen laadunseuranta. 

Metsänomistajakyselyt kertoivat paljon laajemman joukon halusta panostaa luonnonhoitoon kuin hakkuiden jälkiseurannoissa raportoitiin. Oli ilmeistä, että osa luontoa painottavista metsänomistajista sai hakkuissa toteutuksen, jossa oli pelkästään huolehdittu lainsäädännön ja sertifioinnin vähimmäistason toteutumisesta.

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tilanne on muuttunut tähän päivään mennessä. Vaikka vastaavaa seurantatietoa ei ole enää saatavilla, metsäalan yrityksillä ja yhdistyksillä on nykyään selkeä tarve löytää sellaiset metsänomistajat, jotka ovat valmiita sertifioinnin vähimmäisvaatimukset ylittäviin toteutuksiin.

Tämä johtuu alan monimuotoisuustiekarttojen, ohjelmien ja kansallisen metsästrategian tavoitteista, nykyään myös ennallistamisasetuksesta. Näihin sovittujen kirjausten toteutumisen kannalta on tärkeää, että osassa talousmetsiä pystytään toimimaan tehostetun luonnonhoidon ratkaisuilla. Esimerkiksi jättämään tavanomaista laajempia säästöpuuryhmiä ja leveämpiä suojavyöhykkeitä.

Metsänomistajien tavoitteiden selvittämiseen ja luonnonhoidon ratkaisuista sopimiseen tarvitaan kuitenkin asiantuntijoiden aikaa vievää neuvontaa. Luonnonhoidon neuvontaa on aikaisemmin hoidettu paljolti julkisin varoin. Valtionhallinnon leikkausten myötä neuvontavastuu on siirtynyt yhä enemmän yksityisille toimijoille.

Malleja neuvonnan toteuttamiseen on useita. Metsänomistaja saattaa kohdata puukauppojen suunnittelupalaverissa luonnonhoidon muistilistan ja muita Monimetsä-materiaaleja. Vastaan voi tulla myös yrityksen oma tehostetun luonnonhoidon paketti, johon sisältyy rahallinen korvaus säästöpuista.

Luontotavoitteiden toteuttamisen kannalta on olennaista, että luontopuhetta pidetään yllä kaikenlaisissa keskusteluissa. Tällöin asiasta kiinnostuneet metsänomistajat pystyvät siihen tarttumaan.

Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Tapiossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.