Toinen kuva on otettu heinäkuussa ja toinen nyt pääsiäisenä eri tiloilta.
Havainto on aina sama: ojissa virtaa kirkasta vettä. Kesällä otetussa kuvassa ojien kunnostuksesta on pari vuotta aikaa.
Kun ojat vedetään tai kunnostetaan niin vesi on varmasti sakeaa mutta kuinka kauan? Puhutaanko päivistä, viikoista vai kuukausista? Omien kokemusteni mukaan ei ainakaan vuosista. Siksi huoli 60-70-luvulla tehtyjen ojien vaikutuksesta vesistöihin on mielestäni liioiteltu.
Minunkin ihmetys on ollut jo pitemmän aikaa, että varsinkin ojien ja purojen vesi näyttää tosi puhtaalta.
Huomio on kiinnittynyt viime vuosina siihen, ettei ne voi olla paremmassa tilanteessa, koska lehdistö ja media pitää päinvastaista mielipidettä yllä.
Humusmaa on vielä roudassa ja näkyy menevän näin pitkään pakkasöiden vuoksi. Puhdasta on virtaojien vesi.
Kirkkaita monesti vaan itellä pikku suo, 60-70 luvulla ojittu, ihan hirveet harmaan vihreet vellit on siellä paksuna massana pohjalla. Ja jatkuvasti, ei mitenkään hetkellusesti, 5 vuotta ilen havainnut tämän, eli niin kaun kuin olen tuon omistanut ja tiedän. Jostain puskee ravinteita. Pelkkää metsää on valuma alueella.
On noita tutkittu. Aluksi tutkimustulokset osoitti, että kuljettavat 20 vuotta ravinteita ja muuta rapaa. Uusimpien tutkimusten mukaan menee kuitenkin yli 30 vuotta. Sitten alkaa ehkä vähän kirkastua.
Hanna
Ravinteet ovat värittömiä joten niiden määrää ei väri täysin paljasta. Osa ravinteista kulkeutuu kiinnittyneenä kiintoainepartikkeleihin joten siltä osasta kertoo veden sameus ja ruskeus. Ruskea väri johtuu joskus raudasta. Jos nyt ulkoa muistelen niin kunnostusojituksen vaikutus on ollut tutkimuksissa muutamia vuosia. Ei ehkä ole olennainen kysymys kun vaikutus on ohi menevä, ja kunnostaessa saadaan tehtyä vesiensuojelun rakenteet jos ne puuttuvat.
Humuspitoiselta näyttää minun silmääni kuvien vesi. Kirkkaaksi sitä voi luulla, kun veden syvyys on 10-20 cm. Tavallisen suomalaisen rehevän järven näkösyvyys on n. 1-1,5 m. Tuollainen vesi näyttää ojassa täysin kirkkaalta.
Täällä on esitelty pullonäytteitä, joissa tummuus näkyy selvästi muutaman sentin matkalla. Minä en näe kuvissa enkä nähnyt paikanpäällä humusta mutta pitää varmaan ottaa se pullonäyte ensi kerralla.
Kaivoin muuten muutaman metrin ”ojan” lapiolla vettyneeseen pellon osaan, josta vesi virtasi kuvan 2 ojaan pienen imeytyskentän kautta. Se vesi oli sakeaa.
Pullonäyte valkoista taustaa vasten paljastaa veden värin. Ruskeanharmaata ojan pohjaa vasten lievä humuksen väri ei erotu.
En ymmärrä ollenkaan tätä keskustelua pintavesien väristä. Se on normaalia. Vaikka Suomessa ei olisi kaivettu yhtään ojaa soille, niin vesien väri ei poikkeaisi nykyisestä, sillä luonnontilaisten valuma-alueiden vedet ovat yhtä kirkkaita tai tummia kuin metsätalouden valuma-alueiden, joissa on ojituksia.
Tässäkin MetsäVesi Raportin 2020 tutkimuksessa suurimmat TOC-humuskuormat tulivat luonnotilaisilta valuma-alueilta esim. Liuhapuron valuma-alueelta. Taulukko 5 sivulla 46. Löytyy Paikkatietoikkunasta Nurmeksen Valtimolta 16 km luoteeseen luonnonsuojelualueelta.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/4f890fb2-69d9-4e7c-ae45-f29d53f5a4c7/content
Veden ruskea väri on ihan normaali Suomen pintavesien väri, joka vaihtee myös sateisuuden mukaan.
Eikä se haittaa vesiekosysteemiä millään lailla. Näkyy vain haittaavan ihmisiä.
Suomen parhaassa raakkujoessakin väri on sama kuin tässä jähijoessa, jonka valuma-alueella on suo-ojia miljoonaa kilometriä.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vedet-vaaleni-kesan-sateettoman-kauden-jalkeen/
Jos joku ei vielä tiedä, niin kerrotaan, että vesiä värjäävää TOC-kuormaa Suomen pintavesiin tulee metsätaloudesta vain 4% ja 96% tulee muualta Suomen luonnosta. Metsistä, maapohjan kasvillisuudesta, rantaniityiltä, maataloudesta ja varsinkin kesämökin rantaveteen rannalla kasvavista koivun lehdistä.
Metsätalouteen kuluu ojitukset, hakkuutähteet ja ojituksilla kasvat metsät.
Paljonko tuosta 4% jää ojituksille, voi itse kukin päätellä.