Muistatte varmasti, miten Kreikka ajautui kymmenkunta vuotta sitten talousvaikeuksiin. Meillä kerrottiin hykerryttäviä juttuja, kuinka siellä holvattiin julkista rahaa menemään.
Ei ikinä meillä, hymistelimme omahyväisinä mallioppilaina.
Nyt Suomi on napannut Kreikan paikan Unionin taloussurkimuksena, mahtaakohan Kreikan media nyt revitellä uutisia Suomen talouskummallisuuksista.
Kuvitellaan, että Kreikan Metsälehden toimittajat tulisivat selvittämään, mikä täällä mättää. Esimerkiksi hirviasioista löytyisi näkökulma, joka taatusti huvittaisi metsänomistajia.
Numero yksi. Metsänomistaja luovuttaa maansa ilmaiseksi hirviseurueille metsästysmaaksi.
Kaksi. Metsänomistajat eivät yksin eivätkä järjestöjensäkään kautta pääse vaikuttamaan siihen, paljonko hirviä ammutaan ja paljonko niitä jätetään kasvamaan.
Tässä kohtaa kreikkalainen kollega voisi pisteliäästi esitellä tyvilahon saastuttaman kuusikon, jonka tilalle on pakko istuttaa uusia, lahottajasienelle alttiita kuusia, koska ylisuuri hirvikanta söisi muut puut.
Usein tuhoarvion tekeminen maksaa enemmän kuin korvauksia maksetaan.
Kolme. Hirvenmetsästäjiltä perittäviä pyyntilupamaksuja käytetään hirvien aiheuttamien metsätuhojen korvauksiin. Tuo saattaa kuulostaa järkevältä, mutta toteutus on taattua Suomi-farssia.
Metsänomistaja ilmoittaa epäilemistään hirvituhoista Metsäkeskukselle. Se arvioi tuhot ja määrittää korvaussumman. Sekä arvio että tuhokorvaukset maksetaan riistahallinnon keräämistä pyyntilupamaksuista.
Usein tuhoarvion tekeminen maksaa enemmän kuin korvauksia maksetaan. Tässä kohdassa lappilainen metsänomistaja esittelisi kuuden hehtaarin tuhoalaansa, ja laskelmaa, jonka mukaan hän sai 900 euroa korvauksia ja arvion tekeminen maksoi 1 090 euroa.
Siinä kohtaa hymy helleeneilläkin hymy ehkä hyytyisi, kun selviäisi, että lasku jää metsänomistajan maksettavaksi, vaikka korvattavia tuhoja ei löytyisikään…
Loppukevennyksenä reportaasissa kerrottaisiin, kuinka metsästäjäjärjestöt kiistävät syytöksiä liian korkeasta hirvikannasta vetoamalla maksettujen hirvituhokorvausten olemattoman vähäiseen määrään.
Näin meillä. Onneksi Kreikassa menee jo paremmin…
Mitä kreikkalainen kollega jätti Suomi-jutussaan kertomatta:
Tuhoarvioiden hinnoittelu perustuu Suomen Metsäkeskuksesta annetuin lain ja riistavahinkolain perusteella työstä aiheutuvien kustannusten perusteella. Korvaustason määrittää maa- ja metsätalousministeriö, ei siis Metsäkeskus.
Epävarmoissa tapauksissa Metsäkeskus ei mielellään lähde tekemään arviota, koska lasku joka tapauksessa lankeaa metsänomistajalle.
Tästä pääset lukemaan aiemmat Riikilät.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään