Suometsien omistajille kannustimia ilmastotoimiin

Metsien käytöstä ja päästöjen vähentämisestä käydään vilkasta keskustelua. Turvemaat ovat yksi merkittävimmistä maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä Suomessa. Turvepohjaisten ojitettujen metsien kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna siihen hiilimäärään, joka sitoutuu vuosittain puusta tehtyihin tuotteisiin. Toisaalta turvemaat ovat merkittäviä sekä teollisuuden puuntarjonnan että yksittäisten metsänomistajien kannalta.

(Kuvaaja: Seppo Samuli)

Turvemaiden metsissä on heikkotuottoisia kohteita, joilla metsän kasvatusta ei saa kannattavaksi edes isoilla investoinneilla. Näiden ennallistumaan jättäminen olisi usein paras toimintatapa. Hyvin kasvavilla kohteilla tarvitaan toimenpiteitä, joilla päästöjä voidaan vähentää mutta turvata samalla metsän kasvu. Mahdollinen keino tähän on kosteuden säätely jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella ilman kunnostusojituksia ja tarvittaessa tuhkalannoituksista huolehtiminen.

Maa- ja metsätalousministeriön vasta aloittaneella työryhmällä on tehtävänään etsiä keinoja, joilla maanomistajat ottaisivat uusia ilmastoviisaita toimintatapoja käyttöönsä vapaaehtoisesti. Metsänomistajatutkimuksista tiedetään, että osa metsänomistajista on halukkaita tekemään toimenpiteitä, joilla saavutetaan ilmasto- tai vesistöhyötyjä. Kiinnostuneiden osuus kasvaa merkittävästi, jos toimenpiteistä on mahdollista saada korvaus.

On koko metsäalan etu, että ongelmien ratkaisemiseen tartutaan aktiivisesti ja riittävän vaikuttavilla keinoilla, jotta kansainvälisestä ilmastopolitiikasta tulevaa pakottavaa ohjausta tulisi mahdollisimman vähän. Tämä edellyttää, että ongelmat suometsien ilmastopäästöjen osalta saadaan aidosti ratkaistua.

 

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Emmi Haltia työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Aiemmin hän työskenteli vanhempana tutkijana PTT:ssä.

Kommentit (1)

  1. Olen tästä kirjoittanut ennenkin. Yhteismetsällä, jonka asioita hoidan, on Saarijärvellä ainakin kolmenlaisia soita.
    -Ojitettu mäntyä kasvava räme, joka kiertää lampea ja jonka ojat on aikoinaan johdettu suoraan lampeen. Ojitusta emme kunnosta, mutta tänä kesänä alueelle tehdään tuhkalannoitus. Alueelle voitanee tehdä vielä yksi harvennus. Siitä mitä sen jälkeen tehdään saadaan ilmeisestikin aikanaan riittävää tietoa.
    -Korpi, jossa kasvaa n 50-vuotiasta ilmeisestikin hieskoivujen alle syntynyttä kuusikkoa. Alueella ei ollut havaittavissa uutta taimikkoa. Alue harvennettiin v 2019 perinteisellä tavalla. Siinä yhteydessä todettiin, että 17 % hakatuista kuusista oli lahovikaisia. Tällaisen kuusikon jatkokäsittelystä olisi hyvä saada kokemuksia. Lahoriskin vuoksi jatkuva kasvatus ei ilmeisestikään voi tulla kyseeseen. Eikä tietysti heikon taimettumisenkaan.
    -Sitten oli korpikuvio, jossa kasvoi sekametsää. Sille tehtiin poimintahakkuu 2019 ja tänä vuonna tehdään tarvittava taimikon perkaus. Tällä kuviolla jatkuva kasvatus saattaa olla paras vaihtoehto.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut