Metsälehti uutisoi huhtikuussa, että kuitupuuta palaa Suomen energiantuotannossa jopa yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Arvio perustui havainnointiin puuterminaaleissa sekä haastatteluihin. Lukuun sisältyi vajaa kuusi miljoonaa kuutiometriä lämpö- ja voimalaitosten vuonna 2023 polttamaa metsähaketta. Loput määrästä oli kotitalouksien ja maatilojen polttopuita.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2022 metsähakkeena poltetun kuitupuun mahdolliseksi määräksi 2–3 miljoonaa kuutiometriä. Lukema perustui eroihin tukki- ja kuitupuun hakkuiden ja käytön välillä sekä asiantuntija-arvioon kuitupuukelpoisen puun osuudesta energiarunkopuun hakkuista.

Puuta ei lämpö- ja voimalaitoksissa seurata niin, että siitä voitaisiin tilastoinnissa erotella metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puu. Todellista lämpö- ja voimalaitoksissa palavaa ainespuun määrää ei tiedä kukaan, eikä vastaus löydy terminaaleja katselemalla ja pinonpäitä ihmettelemällä. Usein terminaaleihin päätyy varastoitavaksi lähinnä järeämpi, oksaton runkopuu.

Metsäteollisuudelle jalostuskelpoisen puun polttaminen on viime aikojen ilmiö suomalaisessa energiantuotannossa. Venäjän-tuonnin romahtaminen yhdessä energiapuun kasvaneen kysynnän kanssa johtivat tilanteeseen, jossa tarvittavaa energiamäärää ei ole ollut mahdollista tuottaa pelkästään pieniläpimittaisella, metsäteollisuudelle kelpaamattomalla puulla.

Samalla energiapuun hankintaketjuja on vaivannut nousevien korjuukustannusten ohella pula kalustosta sekä kuljettajista, mikä on osaltaan kääntänyt katseita puustoltaan järeämpiin korjuukohteisiin suurempien hakkuukertymien toivossa.

Ainespuun polttamista ei tulla todennäköisesti jatkossakaan lakisääteisesti rajoittamaan. Päivitetyssä EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (RED III) rajoituksia asetettiin ainoastaan metsäteollisuudelle jalostuskelpoisen puun polton tukemiselle kansallisissa tukijärjestelmissä. Varsinaisiin bioenergian kestävyyskriteereihin ainespuun polton rajoittaminen ei kuitenkaan lopulta päätynyt.

Puun energiakäytön on joissain ennusteissa arvioitu laskevan jo lähivuosien aikana energiantuotantomenetelmien monipuolistuessa. Ennusteita arvioitaessa on muistettava, että Tilastokeskuksen mukaan fossiiliset polttoaineet ja turve kattoivat vuonna 2022 edelleen 30 prosenttia sähkön- ja lämmöntuotannossa kuluneista polttoaineista. Tuuli- ja aurinkovoimaa, lämpöpumppuja ja muita palamiseen perustumattomia energiantuotantomenetelmiä sekä energiatehokkuutta parantavia investointeja tarvitaan erityisesti näiden polttoaineiden korvaamisessa.

Sääriippuvaisen uusiutuvan energian lisääntyminen ja energian toimitusvarmuutta turvanneiden fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen käytön alasajo korostaa puun merkitystä tasaisen energiantuotannon ja huoltovarmuuden turvaajana. Edullinen sähkö ei ole itsestäänselvyys, kun aurinko ei paista eivätkä tuulimyllyn siivet pyöri.

Energiamarkkinat tulevat olemaan murroksessa, kun sähkökattilat, vetytalous ja muut investoinnit ovat lisäämässä merkittävästi sähkön kulutusta. Suomalaisen energiajärjestelmän uuden ilmasto- ja ympäristöystävällisen tasapainon löytäminen vaatii lisää tutkimusta. Tähän tarpeeseen myös Luke vastaa tuoreella REPower-hankkeella, joka pyrkii auttamaan tuuli- ja aurinkovoimaan sekä bioenergiaan liittyvien kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa.

Niinistö on Luonnonvarakeskuksessa tutkija, Routa tutkimuspäällikkö ja Toikka yliaktuaari.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.