Mainos

Hoida metsäsi ravinnetaloutta, jotta tuotto on jatkuvaa

Metsänhoitotoimenpiteiden kannattavin työlaji on kasvatuslannoitus. Kivennäismaiden lannoituksella saa 15 -20 m3/ha lisää puuta ja jopa 15% vuotuisen koron sijoitukselle.

Suomalaisella metsäbiotaloudella menee nyt lujaa. Uusia investointeja on käynnissä ja puulle on kysyntää ympäri Suomen. Nyt jos koskaan omaan metsäänsä kannattaa panostaa. Metsä on sijoitusmuotona vakaa ja turvallinen.

Metsänhoito

Metsien kasvatuslannoituksia ei yleisesti mielletä osaksi metsänhoitoa. Se on silti yksi hoitotyölaji muiden joukossa. Metsänlannoituksella saa metsätalouden työlajeista parhaan tuoton. Ennen lannoitusta on tietenkin pitänyt muut työlajit tehdä, jotta lannoitus tuottaa parhaan tuloksen.

Metsänlannoitus voidaan suorittaa aikaisintaan ensiharvennuksen jälkeen, joten se ei vaikuta puuston oksaisuuteen. Metsien kasvu ja käyttö on tehostunut mikä lisää entisestään metsien ravinteiden käyttöä. Riittävätkö maapohjien ravinteet hyvään metsän kasvuun myös tulevaisuudessa. Suomalaisella puhtaalla lannoitteella voimme turvata tulevaisuuden kasvun.

Vasemmalla lannoittamaton, seuraava Metsän Np, Metsäsalpietari ja viimeinen pelkkä typpi.

Metsän ravinnetalous

Metsien ravinnetila perustuu maaperän ravinteisiin. Suomen maaperä on pääasiallisesti hapanta ja melko ravinneköyhää. Kasvua rajoittaa useimmiten ravinteiden vähyys. Kivennäismaiden metsät tarvitsevat yleisesti lisää typpeä, jotta jaksavat kasvaa tehokkaammin.

Boorin puutos on luultua yleisempää metsissämme.

Kaikille puulajeille tärkeä ravinne boori rajoittaa usean metsikön kasvua. Boorinpuutetta esiintyy erityisesti vanhoilla pelloilla, laidunmailla ja kaskimailla. Näinhän se yleensä menee, mutta nykyään metsien kasvu on niin tehokasta, että boorin puutteeseen törmätään kivennäismaiden ensiharvennuskohteissakin. Puiden kasvaessa tehokkaasti ne myös tarvitsevat ravinteita enemmän kuin ennen.

Tuotteet metsänlannoitukseen

Kivennäismaiden kasvatuslannoituksissa typpi on tärkein ravinne. Suomalaiset kivennäismaat ovat luontaisesti melko typpiköyhiä, joten sitä lisäämällä saadaan merkittävää lisäkasvua.

Männiköihin:

YaraBela Metsäsalpietari on oikea lannoite männiköihin. Se sisältää typpeä, mutta myös männyille tärkeää kaliumia ja booria. Näillä ravinteilla saadaan merkittävästi lisättyä tervettä kasvua. Männiköissä vaikutusaika on 6 vuotta.

Kuusikoihin ja boorinpuutteeseen:

YaraMila Metsän Np on oikea tuote kuusikoihin ja boorinpuutteesta kärsiviin metsiin. Lannoitteen sisältämällä typellä ja hidasliukoisella fosforilla lisätään kasvua huomattavasti ja samalla korjataan boorin puute. Metsän Np:n vaikutus kestää kuusikoissa 8 vuotta.

Boorinpuutteesta kärsivät taimikot:

YaraVita Bortracilla voi korjata boorin puutteen kaikkien puulajien taimikoista. Bortrac on hyvä tuote käytettäväksi ennen ensiharvennusta. Taimikoille sen levitys onnistuu helposti metsurityönä reppuruiskulla. Nestemäisellä boorilla voidaan korjata booritasapaino myös mätästyksen tai konekitkennän yhteydessä kustannustehokkaasti.

 

Metsänlannoitus on ympäristöteko

Metsänlannoituksella kasvu lisääntyy merkittävästi ja samalla lisääntyneeseen kasvuun saadaan sidottua enemmän hiilidioksidia. Lannoituksella voidaan siirtää kasvua kuviolta toiselle, jolloin ympäristöarvoja sisältävät ja mahdollisesti huonommin kasvavat kuviot voidaan jättää aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle. Lannoituksella niiden kasvu voidaan siirtää muille tehokkaammille ja taloudellisesti paremmin soveltuville metsänkasvatuskuvioille. Lannoituksella lisätään n. 10 000 kg/Ha hiilensidontaa. Suomalaisen hiilipäästöt ovat keskimäärin n. 10-20 000 kg/v, eli 1-2 hehtaarin lannoituksella voi sitoa omat päästönsä lisääntyneeseen puuston kasvuun.

Kuitupuusta tukkipuuta

Lisäkasvu kasvatuslannoituksessa on tyypillisesti 15–20 m3/ha ja se lisää pääsääntöisesti tukin määrää. Tämä tarkoittaa kaikkineen jopa 15 % vuotuista tuottoa, mikä tarkoittaa rahana metsänomistajalle n. 1 000 euroa lisää tuloa. Lannoituksella vaikutetaan myös kiertoaikaan positiivisesti. Metsänkierto lyhenee yhdellä lannoituskerralla noin 4 vuotta. Yhdistetty typpi- ja boorilannoitus antaa siis huipputuoton metsästäsi!

Päätehakkuuleimikon tukkiprosentti on tuoton tärkein mittari metsänomistajan näkökulmasta. Tukkipuusta tulee jopa 80% metsänomistajan puukauppatulosta. Kaikkien metsän työlajien tulee tähdätä tukin kasvattamiseen. Tämän takia metsää kannattaa harventaa ja lannoittaa useamman kerran kiertoajan aikana.

 

Tässä näet kuinka lannoitus tehdään metsäkoneella:
https://youtu.be/4h3EMa7lN18

Samuli Kallio, metsälannoitteiden myyntipäällikkö Yara Suomi Oy
samuli.kallio@yara.com

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteesi!
Tai Yara.fi/metsa

Mainos