Puuta korjataan iltaisin ja viikonloppuina tienvarteen 400 – 500 kiintokuutiota vuodessa, parhaina vuosina jopa 1 600 kuutiota. Tähän vuoteen asti Valtran tuotesuunnittelutiimissä Suolahdessa työskentely antaa Ossille vahvan taustatuen puunkorjuu-urakoinnille. Uusien ammattihaasteiden myötä puunkorjuulle jää jatkossa enemmän aikaa, joten Kesla 203T liikehtii entistä tiuhempaan Vastingin metsämaisemissa.

Vaunun aisalta takasiltaan

Jokisen koneyhdistelmä on Valtra 6550 Hitech ja takasiltaan istutettu Kesla Patu 203T kuormain. Ajotehtävissä  kouralla lastataan ja puretaan Kesla 80 metsävaunua. Ensiharvennukset sujuvat myös 203T kuormaimella ja 280 kg painoisella giljotiinimallisella harvesterikouralla, joka puraisee puuta poikki 25 cm vahvuuteen asti. Alan miehenä Ossi on toteuttanut tarkalla budjetilla Valtran ohjaamossa omat ”tee-se-itse” kuormainhallinnat ja taakseajolaitteet. Keulapumppu on seuraavana asennusvuorossa.

Ensimmäisenä Keslan kuormaimena Jokisilla oli Paavo-isän käytössä Patu 1800 kuormain. Alun perin vuonna 2003 nykyinen 203T kuormain asennettiin Kesla 80 vaunun aisalle, mutta soviteltiin jokunen vuosi sitten Jaken sovitteilla Valtran takasiltaan, jolloin samalla peruskoneella päästiin käsiksi energiapuuhakkuille.

Hyvin ovat Keslan kuormaimet kestäneet, sitä ennen toisen merkin kuormainta piti hitsailla turhan usein.

Kestäviä kuormaimia

”Hyvin ovat Keslan kuormaimet kestäneet, sitä ennen toisen merkin kuormainta piti hitsailla turhan usein. Ja yllättävän hyvin toimii harvesterikourakin vaikka on kooltaan yläkantissa tuolle kuormaimelle. Ei voi kyllä mitään huonoa sanoa Keslan kuormaimista”, sanoo Paavo Jokinen. Ossi kehuu samalla kuormaimen erinomaista paino/tehokkuus suhdetta.

”Valtra on kyllä erittäin hyvä traktori metsäajossa. Vaikea sanoa kumpi on parempi tämä vanha HiTech vai nykyiset mallit. Kompromisseja joudutaan toteutuksissa luonnollisesti tekemään”, toteaa Ossi Jokinen lopuksi, eikä halua/voi taustastaan johtuen kertoa liikaa Valtran tekniikasta.