Mainos

Metsänomistajalle tärkeää on oma päätäntävalta

Metsällä on monia merkityksiä loimaalaiselle Anna Mäki-Puntolle. Se tuottaa taloudellista hyötyä, mutta hoitaa myös kehoa ja mieltä. Tärkeää on se, että omaa metsää koskevat päätökset voi tehdä itse.

Anna Mäki-Punton tavoitteena on saada metsät tuottaviksi ja hyvinvoiviksi. Metsästä haetaan myös rentoutumista ja virkistäytymistä.

Loimaalainen maatalousyrittäjä Anna Mäki-Punto tuli metsänomistajaksi tyypilliseen tapaan: sukupolvenvaihdoksen myötä. Loimaalla ja Ypäjällä sijaitsevat metsät ovat monessa eri kasvuvaiheessa. Ne kasvavat pääosin kuusta ja mäntyä, mutta seassa on myös sekapuustoisia kuvioita.

Metsää hoidetaan itse ja yhteistyössä

Siipikarjan hoitaminen ja muut maataloustyöt rytmittävät Mäki-Punton elämää ja monet metsätyöt hankitaan ostopalveluna. Yhteistyötä tehdään metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden kanssa.

”Raivaustöitä olemme ottaneet metsänhoitoyhdistykseltä, jos emme itse ehdi. Harvennukset ja päätehakkuut ovat motohommia, ja niitä emme tee ollenkaan”, Mäki-Punto kuvaa.

Saha pysyy Mäki-Puntolla omassakin kädessä. Hän on koulutukseltaan agronomi, minkä lisäksi hän on suorittanut metsuri-metsäpalveluidentuottajatutkinnon. Jos kylvötyöt antavat myöden, tehdään metsissä itse perushoitotoimia, kuten istutusta.

”Myös nuoremmassa männikössä sijaitsevia tuulenkaatoja olemme porukalla tehneet, jos puut eivät ole ihan sikin sokin. Meillä on käytössämme metsäkuormain, jolla saamme kuljettua puuta itse”, Mäki-Punto kertoo.

Omaa laho- ja kuitupuuta hyödynnetään myös maatilan hakekeskuksessa, joka lämmittää vesikierrätysjärjestelmän kautta siipikarjahalleja.

”Tämän kautta pystymme käyttämään myös tuulenkaadot ja lahot, kun siitä puusta ei välttämättä oikein muuta saisikaan”, Mäki-Punto kuvaa.

Maatilan hakekeskus on jatkuvassa käytössä. Energiana käytetään paljon omaa puuta.

Metsänomistaja päättää omasta metsästään

Mäki-Punto pitää itseään aktiivisena metsänomistajana. Hän toivoo, että kaikki metsät päätyisivät ihmisille, jotka käyvät metsässä ja näkevät mitä metsä tarvitsee. Mäki-Puntolle on tärkeää, että hän metsänomistajana voi itse päättää mitä metsässään tekee. Hän toivookin ymmärrystä metsänomistajia kohtaan sille, että he omistavat metsää myös talousnäkökulmasta. Metsään on laitettu tietty summa rahaa ja metsänhoitotoimet maksavat.

”Ymmärrän, että ihmiset saattavat ajatella, että nyt joku metsä menetetään hakkuille ja siellä näyttää kamalalta. Istutustaimilla saadaan kuitenkin metsä nopeasti kasvamaan ja lisäämään hiilinielua. Sillä aikaa voi lähteä etsimään toisia metsiä ja antaa tilaa uusille seikkailuille. Takaisin voi palata, kun metsä on taas kasvanut ja on viihtyisämpi”, Mäki-Punto sanoo.

Metsänhoidon tukena Mäki-Punto käyttää Metsään.fi-palvelua. Hän on tehnyt palvelussa muun muassa kemera-tukihakemuksia ja metsänkäyttöilmoituksia sekä tarkastellut kuviotietoja hoitotoimenpiteitä suunnitellessaan. Palvelun hän kokee selkeäksi ja helppokäyttöiseksi.

”Mitä enemmän palvelua käyttää, sitä tutummaksi se tulee. Täytyy vain olla avoin ja utelias ja lähteä katselemaan, niin sieltä löytyy kyllä monenlaista tietoa”, Mäki-Punto kuvaa.

Tavoitteena tuottavuus ja virkistys

Mäki-Punton päämääränä on saada metsät hyvinvoiviksi ja tuottaviksi. Hänen metsissään ei ole erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai muita luontokohteita, joten suojelutavoitteita ei varsinaisesti ole. Silti Mäki-Punto tavoittelee monimuotoisuutta. Kun metsässä on eri kasvuvaiheessa olevia kuvioita, ovat ne vähemmän alttiita tuholaisille ja taudeille.

”Kuvioiden monipuolisuus ehkäisee myös sitä, ettei kaikki mene kerralla myrskytuulessa vaan joku paikka säästyy”, Mäki-Punto sanoo.

Metsä on Mäki-Puntolle myös virkistäytymisen paikka. Metsässä liikutaan ja retkeillään yhdessä perheen poikien kanssa.

”Tällöin aikuiset näkevät samalla mikä on tilanne metsässä ja pojat saavat touhuta omiaan”, Mäki-Punto kuvaa.

Metsäkylvyistä hyvinvointia

Mäki-Punto on tuore luontopalveluyrittäjä. Viime vuodesta lähtien hän on tarjonnut hyvinvointiretkeilyä ja muuta luonnossa tapahtuvaa toimintaa ryhmille. Kaikki alkoi, kun hän päätyi metsämieli-ohjaajakurssille, jonka seurauksena hän päätti alkaa tarjota voimaannuttavaa kokemusta myös muille.

”Metsään mennään virkistäytymään, rentoutumaan ja rauhoittumaan kaikkien aistien voimalla. Taustalla olevan metsäkylpyidean juuret ovat Japanissa, jossa metsää määrätään reseptinä ihmisille. Ajatuksena on, että erilaisilla harjoitteilla tehostetaan luonnon hyvinvointivaikutuksia, joita metsässä ja luonnossa itsessään on olemassa”, Mäki-Punto kertoo.

www.metsakeskus.fi

Mainos

Kommentit (1)

  1. metsä-masa

    Mäki-Punton tilalla lämmitetään järkevästi oman tilan hukkapuulla. Nyt ollaan pian siinä vaiheessa, että energiaksi kannattaa jalostaa kuitupuutkin omassa laitoksessa !