Kommentit (22)

  1. Kaikki satsaus näyttää menneen ”hevon persieen`”.

  2. Hepan takapuolessa on tilaa, siellä ei välttämättä ole niin isoja peräpukamia kuin joillakuilla.

    Pointti on lähinnä se, että on hauskaa seurata joutomaan muuttumista metsäksi ja todeta, että 2 cm vuosikasvuista voidaan päästä 12 sentin vuosikasvaimiin nähtävästi nopeastikin. Ounastelinkin jo kesällä 2017 että jotain on tekeillä, kun neulasista tuli eri värisiä, vaikka kasvu jäikin vielä kahteen senttiin.

  3. Kaikkialla ei puu kasva. Teki mitä tahansa.

  4. Jos puita ei ole hehtaarilla muutamaa enempää, ei siinä kannata paljoa uhrata minkään muun kuin oman mielenrauhan hyväksi.
    Toki tuossa voisi olla mahdollisuus taimetkin saada oikeaan asentoon, jos maa pystyy niitä kunnolla kasvattamaan.

  5. Ei oikein kannattavalta kohteelta vaikuta mutta kokeiluja saa tietysti omalle maalle tehdä niin paljon kuin haluaa.
    Karun rämeen metsitys on haastava rasti. Voi olla että ei saa metsää sinne vaikka tekisi mitä. Ei ainakaan kannattavasti.
    Ojat kuivattaa pinnan niin, että luontainen uudistaminen ei onnistu vaan pitäisi viljellä. Ravinneanalyysi kertoo mahdolliset hivenravinteiden puutteetkin ja muut ravinnehäiriöt.

  6. Mullakin on tuon näköistä suota. Paljonko toimenpide maksoi.

    Älä hyvä veli mene istuttamaan, pahat hyvinkasvavat luonnontaimet rupeavat kiusaamaan kalliita honostikasvavia istutustaimia, joudut pian ”putkaan ja pamputettavaksi”

  7. Usein käy jonkinlaisilla avosoilla niin, että kun niihin tehdään ojat, ne työntävät turkkina männyntainta ennenkuin hieskoivu ehtii mihinkään. ”Neva on aina tiineenä”, pitää useimmiten paikkansa.
    Jos pituuskasvi on ollut kahden sentin luokkaa, niin kolmen kasvukauden jälkeen sen venähtäminen 12 senttiin on jo lupaavaa. kolme vuottahan menee neulaskertojen uudistamiseen, koska männyllä neulaset pysyvät yleensä noin kolme vuotta. Sen jälkeen kasvun pitäisi alkaa olla kohdistettuna.
    Sitten pitää vain olla hereillä, kun hieskoivu täyttää maiseman, se nopeasti tukahduttaa männyn – jopa kuusentaimikon.

  8. Meilläpäin tuollaisilla soilla ei hieskoivu yleensä valtaa männyltä kasvutilaa, varsinkin jos mäntyä on alkuvaiheessa ja hiestä ei ole. Toisaalta hieskoivusekoitus parantaa maaperää ja kasvua, mutta silloin pitää pitää huoli ettei hieskoivu valtaa kaikkea elintilaa männyltä

  9. Meillä päin tuollaiset suot jätetään rauhaan.

  10. Eiköhän ne meilläkin päin nykyään saa olla rauhassa, ellei sitten Turvenuijat ole iskeneet silmiänsä niihin. Paljon on kuitenkin varauksia tehty – paljon on myös lupahakemuksia hylätty.

  11. Turvekerroksen paksuus on tuolla kohtaa noin 1,7 metriä eli kaliumia ei pohjamaasta oikein ole saatavilla. Huonoin kohta paremmasta kuviosta.

    Laitoin kuvan sillä, että kaikki me varmaan on nähty kuvat Muhoksen lannoituskokeista, missä kasvaa vierekkäin ei-juuri-mitään ja komea tukkimetsä. Mutta näitä välivaiheita ei juuri nää, ellei itsellä ole vastaavaa lannoitusta tehtynä yhtä huonolle paikalle.

    Ykköskuvassa tosiaan näkyy yhtäkkinen kasvun nopeutuminen tänä kesänä, kakkoskuvassa näkyy epämääräistä männyntaimihatelikkoa ja taustalla näkyy, että osassa isommista puista kasvu on selvästi alkanut muuttua ja osa näyttää edelleen perus-käkkyröiltä. Kolmannessa kuvassa taas on – kun sen klikkaa isoksi – pari ehkä 25-vuotiasta ja 1,3-metristä männyntainta, jotka ovat hiukan huvittavan näköisiä: runko ja puun muoto ovat edelleen surkeat, mutta ne ovat ihan täynnä uusia hyvinvoivia neulasia.

    Eli siis mielenkiintoista, että reagoivat tosiaan vähän yksilöllisessä tahdissa tähän lannoitukseen nämä puut.

    Katselen hintoja jossain vaiheessa. Tehty tosiaan apatiitti+kalisuolayhdistelmällä sen takia, että on vähemmän levitettävää kilomäärää kuin tuhkassa.

  12. Onko tuo apatiitti Siilinjärven apatiittirikastetta?

  13. tupe

    Tällaisia lannoituskokeiluita on kiva seurata. Tulee onnistumisen kokemuksia. Vaikutus näyttää olevan samanlainen kuin tuhkalla.

  14. Muhoksella on monenlaista lannoitusta tehty ja useampaan kertaan. Eikä pienet määrät yhtä luonnonlannoitetta ole lisännyt kasvua kovin paljon. Kuinka paljon laitoit lannotetta/ha ?
    Kustannuksia ei aina kannata laskea, kun kyse on harrastuksesta
    pienellä alalla. Mutta isommat alat ei onnistu kannattavasti kuin tuurilla mutu-menetelmin.

  15. Kalisuola (jossa kaliumia 50 %) 180 kg / ha + Siilinjärven apatiitti 300 kg/ha. Yaran mukaan apatiitissa oli 14 % happoliukoista fosforia ja 1 % vesiliukoista. Kalsiumia 34 % ja loppu on mitä lie.

    Kalisuola on tuolloin maksanut 670 eur/tn ja apatiitti 148 eur/tn ja näihin sitten rahdit päälle ja suurimmalta osalta aluetta kemerat pois.

    Taustalla siis se, että koska levitettiin itse, niin oli helpompaa levittää se 480 kg/ha kuin se että oltaisiin lähdetty levittämään tuhkaa 4000 kg/ha.

  16. Em. hinnat olivat alvillisia.

  17. Vastaavanlaiselta suolta 1960 luvun vaihteessa keräilin talven lakat.Suo ojitettiin 1960 luvulla ja 1990 luvun alussa.Nyt kasvaa tukkipuuta.Eka harvennus 1990,toinen 2017 lähti tukkia ja parrua sekä kuitua..
    Ei lannoituksia.Turvekerros noin 1 metri.Alla kova santa.

  18. https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/muut-tuotteet/yara-apatiitti/

    Ilmeisesti on kyseessä jauhemainen apatiitti.
    Vähän hankalaa levittää lapiolla.

  19. Eikö jauhemaisen levitys Traktorilla ja viuhkalannoittimella sujuisi ihan hyvin?

  20. Kurki laittoi linkin Yaran sivuille, siellä apatiitin fosforipitoisuudeksi kerrotaan 1%. No tämä tarkoittaa ilmeisesti sitä vesiliukoista osuutta ja kokonaisfosfori on luokkaa 15%.

    Apatiittirikaste on hyvin hienoa, mutta kosteaa, jauhetta. Suunnilleen samanlaista kuin kostea kalkki. Sen levitys kyllä onnistuu lautaslevittimillä (jossa pohjakuljetin) kun määrä useampi tonni hehtaarille. Pienen määrän, tässä tapauksessa alle 300kg/ha, levitys ei sitten enää onnistukaan.

    Jean S:n kokeessa mielenkiintoisinta on kalisuola. Suomessa on vuosikymenten saatossa tavalla tai toisella PK-lannoitettuja suometsiä hyvinkin 1,5miljoonaa hehtaaria. Näissä, siis aikoinaan ”peruslannoitetuissa” suometsissä fosforin vaikutus jatkuu ja jatkuu, mutta kaliumista (ja boorista) voi olla jo ankaraakin puutetta. Kalisuolan käyttömäärällä 160kg/ha saadaan kaliumia 80kg hehtaarille.

    160kg/ha on jo niin pieni määrä että jonkinlainen käsinlevityskään ei omatoimisten metsänomistajien osalta pitäisi olla poissuljettua…

  21. A.Jalkanen

    Ennen suuria investointeja kannattaa teettää neulasanalyysi, maksaa muutaman kympin. Neulaset kerätään kevättalvella ennen kasvukautta ja lähetetään analyysiin.

  22. Neulasanalyysi on hyvä apu lannoitustarpeen määrittelyssä mutta vain apu. Analyysitulos ja sen mukana tuleva suositus ei ole mikään absoluuttinen totuus. Latvuksen kunto, neulasten sävy ja pituus, opaskasvit/kenttäkerros, turpeen maatuneisuus, turvekerroksen paksuus, tieto aiemmasta lannoituksesta jne. ovat yhtä olennaisia tietoja päätöksen teossa kuin neulasOTOKSEN ravinnepitoisuudet.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat