Vasemmassa kuvassa ensiharvennus Prosilva, ajo maataloustraktori ja 12t kärry/8.5 m kuormaaja. Oikea kuva ensiharvennus Ponsse Ergo, ajo Ponsse 8-pyöräinen. Molemmissa helppo maasto, samanlainen kuusikko, hyvät kuljettajat ja hakattu valoisalla kevättalvella.Ei minkäänlaista alikasvosta eikä risukkoa. Hakkuusta kuvanottoon vuoden-parin tarkkuudella sama aika.
Mikäpä siinä hyvin onnistuneet kumpikin ilmakuvan perusteella. Varsinkin jos kumpikin on tehty samaan aikaan. Tuossa ponssen tekemässä ajouria ei tarvii enää leventää ja uran reunapuut kasvaa hyvin. Silvan kuvassa seuraavassa harvennuksessa uria joutuu leventämään ja poistamaan mahdollisia lahoja. Itse jos saisin valita niin ponssen harvennus olisi minulle mieleisempi.
Miten tuosta kuvasta näkyy, että 1.kuvan tapauksessa olisi lahoja ja toisessa kuvassa ei ? 1. kuvassa poistetaan siis lahoja mutta entäs leveämpien urien kuvion reunalahot ? Nekö jätetään kasvamaan ? Helppo maasto ja suht. leveät kuviot, niin 2. harvennuksessa voi norm. levyiset ajourat vetää miten halutaan ilman kasvutappioita , osa vaikka poikkipäin vanhojen urien suhteen.
No, harvennuksethan pitää tehdä konekaluston ehdoilla ja pituudet pölliautokuskien mieluisiksi. Eihän metsänomistajan parasta kukaan ajattele.
Ponssen kuski on lisäksi tehnyt ajourat mallilla, joka jo muutama kymmenen vuotta sitten todettiin helvetin huonoksi. Siinä on poljettu moneen kertaan samoja raiteita, joten urat ja katkenneet juuret ovat jälkitautina. Se on, kun ei osata edes ajouria suunnitella… Metsänraiskaajat olleet asialla. Ilmeisesti MG:n savotta Harjavallassa. tuo Ponsse-juttu. Ei jatkoon.
Nythän on muotia laittaa näihin kasipyöräisiin motoihin ainakin eteen teräväkulmaiset kaivinkone telat…
Runko ja juuristovaurioita tulee mutta motit ratkaisee oli keli sitten mitä tahansa…
Kyllä teidän tarvii metsänne myydä kun kukaan ei niitä edes osaa harventaa. Jos minä olisin noin tyytymätön työn laatuun niin metsäni myisin tai tekisin itse. Sillä eihän niitä kukaan muu osaa tehdä oikein kuin minä.
Yläharvennuksella oli ajokoneena leveätelainen kaivinkoneteloilla. Hyvin kantoi tasasella mutta muutamissa käännöksissä maan pinta murtui vaikka oli kovaksi jäätynyt pintakerros moton jäljiltä. Tuli mieleen että millanen jälki olisi jäänyt sulan maan aikaan . Kesken olis pitänyt ajo jättää melko nopeasti .
Keväällä täällä otetut ilmakuvat Kansalaisen karttapaikassa ja kun niitä silmäilin niin ”Ponssella” urista päätellen ovat ensiharvennukset tehnee lähes yksinomaan havupuumetsissä. Koivikoista ym. ei selvää kuvien perusteella saa.
Äkkiseltään sanoisi, että vasemmassa kuvassa on harvennus vielä tekemättä.
Järkyttävä ero. Pro Silva on hjuva. Ja nelikko valtra, on pätevä ajokone pitkäpuomisella nosturilla helpossa maastossa pärjää oikealle ajokoneelle. Kuormauksessa pitää käyttää tukijalkoja, niiden repimät juuret ei näy kuvissa.
Asiasta kolmanteen. Jos jollain tietoa vasta hakatuista jatkuvan kasvatuksen kohteista, pistäkääpä ilmakuvia tänne. Ois mielenkiintoista verrata miltä näyttää ilmasta. Myös rahastojenkin metsäkuvat käy.
Minnepäin vasemman kuvan puut on ajettu, kun ei näy laanin paikka?
Vasemman kuvan puut ajettu n.klo 8 suuntaan, laani 300m päässä pikitien varressa
”Hakkuusta kuvanottoon vuoden-parin tarkkuudella sama aika.”
Kumpi alue oli hakattu ensin, ja kuinka monta vuotta hakkuista kuvanottoon oli?
Vasen: Hakattu 2013, ikä 33v, vanhaa peltoa, traktoriauralla kynnetty paltteet, istutettu ilm.avojuuritaimilla, boorilannos helikopterilla 2012.
Oikea: Hakattu 2013, ikä 38 v, istutettu avojuuritaimilla muokkaamattomaan maahan, edeltävä metsä vajaatuottoisena hakattu leppä-räkämäntymetsä, boorilannos levitetty käsin 90- luvulla. Molemmat tuoreella, hienojakoisella, ojittamattomalla kangasmaalla. Kuvausvuosi ilmeisesti 2017-2018 päätellen maamerkeistä, uudesta tiestä jne.
Varmasti metsänomistajan kannalta pienemmän koneketjun tekemä hakkuu tuottaa paremman lopputuloksen taloudellisesti. Toisella harvennuksella tili on parempi koska puuta jäänyt pienten koneiden jäljiltä enempi kasvamaan. Nykyisllä keskiraskailla koneketjuilla ajourat yleensä 4,5-5 metriä leveitä ja jos edes hiukan haasteellisempi maasto niin vieläkin leveämmät. toisella harvennuksella ajourien leveydellä ei enää niin suurta merkitystä ole ja isommillakin koneilla mahdollista tehdä laadukasta työtä.
Västäräkki oikeassa. Kyllä ne enskan jälkeiset harvennukset ovat erittäin tärkeitä metsänomistajan rahaliikenteelle. Sieltä alkaa jo tulla tukkitiliä jolla on todellista investointivoimaa seuraavien palstojen ja muiden hankintojen rahoituksella.
Aivan erinomainen kuvasarja. Kiitos. Kuten keskusteluissakin kirjoitin, isoilla koneilla metsään hakataan enskassa jumbojetin tarvitsemat kiitotiet. Leveät suorareunaiset telat kaivavat juoksuhaudat vähintään jokaisen käännöksen kohdalle.
Olen sitä mieltä, että ensiharvennuksessa urat on viisasta avata ison koneen mentäviksi, jolloin niitä ei myöhemmin tarvitse leventää. Miltei harmittaa, kun aikoinaan tuli tehtyä 3 – 3,5 m. leveää uraa ja ajatettua maataloustraktorilla. Totesin, että urat ei näy ilmakuvissa ja olin tyytyväinen. Onpa joitain pystykauppakohteitakin hakattu Sampo-Rosenlevilla yms. pienoismalleilla.
Nyt kohteet on 2-harvennusikäisiä ja urista tahtoo tulla kohtuuttoman leveitä, mille ei mahda oikein mitään tässä vaiheessa.
Kun ensiharvennusmetsikössä (rkl 1800) on puita noin 2,3 metrin välein, ottamalla ”yhden rivin” puita nurin syntyy 4,6 metrinen ura. Kun 2-harvennuskohteella (rkl 900) puiden etäisyys on 3,3 metriä, urasta tuleekin 6,6 metriä leveä. Aivan näin julma tilanne ei tietenkään ole, koska puut harvemmin ovat tasavälein.
Olen keskustellut aiheesta useiden motokuskien kanssa ja vastuuntuntoisina ihmisinä ovat harmissaan, kun monien isäntien on vaikea ymmärtää tilannetta. Tapana on ollut näillä kohteilla kirjauttaa jo korjuuohjeeseen, että ajorat kannattaa avata seuraamatta vanhoja kapeita uria, jotka yleensä ovat vielä kivisillä mailla mutkaisia.
On toki totta, että puita jää kasvamaan enemmän 1. ja 2. harvennuksen väliseksi ajaksi, kun ensiharvennuksessa urat ovat kapeat ja enemmän tukkirunkoja lähtee kakkosharvenuksessa. Suurin arvokasvu syntyy kuitenkin kakkosharvennuksen jälkeen ja silloin olisi tärkeää, että puiden tilajakauma on tasainen. Tällöin 4,5 – 5 metriä leveä ura ei tee juuri minkaanlaista poikkeamaa puuston tilajakaumaan. Toisekseen kun uranvarsipuut saavat lihoa rauhassa ensiharvennuksesta asti, uranvarteen jätetystä lisävaltapuusta saattaa kehittyä hyvä runko. Kun 2. harvennuksessa uutta uraa on tehtävä ja jätettävä uranvarteen myös huonompikasvuisia puita, niiden kehitysedellytykset ovat heikommat vapautuneesta kasvutilasta huolimatta.
Burlin tekstin voin allekirjoittaa sanasta sanaan!
Jos enska on onnistuttu tekemään 3 -3,5 metrisin ajourin van´hingoittamatta reunapuita, niin ei sitä pidä alkaa manailemaan. Toiska vaan tehdään etsimättä vanhoja uria – ja kun siinä hakkuukoneena on 30 tonninen hirmu, niin sehän tekaisee uudet ajourat ”jotka eivät vähennä kasvupinta-alaa yhtään”. Puomi toki yltää kahteenkymmeneen metriin, (jaa ei?) joten ajouratkin tulisivat jopa neljänkymmenen metrin välein! Isolla koneella ei tarvitse muinaishautojen kivikekojakaan kiertää, vaan suoraan vaan. Noin tekee Osuuskauppaväki ja maailma pelastuu.
Jätkä: muutaman hehtaarin peltokoivikkojen ensiharvennukset ajoin Massey-Ferguson 135:lla ja kun kone on 165 cm leveä, vain kaarteissa joutui jonkun puun ottamaan uralta pois!
Jatkoa edelliseen: näillä pihapiirin peltokoivikoilla tein myös 2. harvennuksen hankintana, mutta enää ei intoa ollut lähteä nujuamaan ropseja lavalle. Vaneritukkia ois lähteny alle 10 % koivulle vähän laihanlaisilla pohjilla. Rinnepellot 2,5 m. rivivälillä kyntöpalteeseen istutettu -> paikka-paikoin on nyt 7,5 m. leveä ura, kun S-mutkien teko myös tilaa vaatii.
Riippuu mm. kuvion muodosta ja korjuuvaikeustekijöistä mikä harvennustapa on passeli harvennuksilla. 2 kuviota (yht. n. 8 ha) olen hakkuuttanut 2. harvennuksen aikaan sillä mallilla, että urat on tehty tarpeen mukaan osin poikkipäin entisiin nähden. Eh:n aikaan toinen kuvio oli tehty manuhakkuuna ja maataloustr-metsäkärryllä ajo. Toinen 15 vuotta sitten norm. motokorjuuketjulla n. 4 m ajouraleveydellä . Peltosarat ja masikka systeemillä voi olla eri asia. Täällä on edelleen hyvät talvikorjuukelitkin joten korjuun suunnittelu ja tot. on yleensä helpompaa kuin Etelä-Suomessa.
Laatuharvennuksella tai alaharvennuksella hakattujen eh:en jälkeen paras puusto jää kasvamaan. Joten 2. harvennus on jo paremmin myös tukin ja pikkutukin korjuuta . Paras arvokasvu on esim- männyllä Vt:llä usein 25-50 v välillä . Pääosin 2-tukin puita voi korjata yläharventamalla hyvin hoidetuista metsistä .