Aliskasvos kuusikon raivaus männiköstä

Mitä tekisitte alikasvos kuusikolle tällä kuviolla? Raivaisitteko pois vai antaisiko olla. Jk Ei ole tarkoituksena. Kuvion takana nuorempaa n. 4 metristä männikköä ja muualla ympärillä hieman varttunempaa harvennettua männikköä.

Kommentit (37)

  1. Ollaan ilmeisesti mustikkatyypin kasvupaikalla, joten kuusi periaatteessa jaksaisi kasvaa. Männikkö näyttää joissain kohdissa olevan harvennuksen tarpeessa ja alikasvoksena muutakin vitelikköä. Jos koko kuvio on taimettunut, periaatteessa kuusia voisi kasvattaa, mutta hiukan kuusten pieni runkoluku ja kokoero mäntyihin arveluttaa. Kun tuohon tekee ennakkoraivauksen, saattaa kuusia jäädä jäljelle yllättävän vähän. Lisäksi usein kuuset ovat epätasaisesti ja silloin liian lähekkäin olevista pitää moni poistaa.

    Käytännössä jättäisin todennäköisesti kuusta niin paljon kuin hakkuun normaalin toteutuksen kannalta mahdollista luontoarvojen takia ja kasvattaisin männikön normaalisti päätehakkuuseen.

  2. Mustikkatyyppi on. Muutaman vuoden päästä harvennus tarkoitus tehdä. Näin ajattelin, että suurimman osan kuusista kaatelen pois. Ei nämä ole tasaisesti koko kuviolla niin joutaa mielestäni nurin. Tiheikköjä jätän paikka paikoin.

  3. Joskus ajattelin, että alikasvoksesta jää uusi jo hieman varttunut metsä päästehakkuussa. Mutta se tarkoittaa yleensä sitä, että päätehakkuu myydään harvennuksen hinnalla ja silti tulee korjuuvaurioita.

    Päätehakkuussa alikasvoksen on hyvä olla sen kokoista, että se voidaan korjata pois. Samalla herää kysymys kannattaako sitä maata varjostavaa kuitukuusta kasvattaa päätehakkuuta varten, se kuitenkin hidastaa mäntyjen kasvua ihan tutkimustenkin mukaan (lähde Matti Kärkkäinen).

    Näkisin alikasvoskuusten roolin lähinnä paikkaamassa aukkokohtia.

  4. Tiukkapipoinen harventaja pyytää poistamaan näkemistä haittaavat kuuset. Jos aikaa on niin kannattaa tehdä nyt.

    Lumi jää kusen oksille, joten maa routaantuu enemmän ja sitten kuuset varjostavat kesällä, joten mäntyjen kasvu heikkenee.

  5. Ei ole kuusten laatu kaksinen. Lyhyttä ja leveää löytyy=puuttuu booria. Pieniä riistatiheiköitä sopiviin paikkoihin. Muuten kaikki nurin. Jos juurikääpä pelottaa tinkisin riistatiheiköistäkin.

  6. Muutama leveä, mutta suurempi ongelma laadussa näyttää olevan hentous. Ovat kasvaneet liiaksi varjossa tai sitten maaperässä ei voimaa enää riitä tiheän männikön alla kuusille. Toki mäntyjen harvennus parantaisi tilannetta. Mutta noissakin kuviss näkyy, että kuusi jostain syystä taimettuu isomman puun tyvelle. Huono juttu kahdestakin syystä. Ravintokilpailu on kovaa ja se pitää ottaa ennakkoraivauksessa pois.

    Erirakenteinen puusto pitää alusta saakka hoitaa erirakenteisena. Tällainen sattumalta syntynyt erirakenteisuus ei ole hyvälähtökohta.

  7. Lähinnä 2-jaksoiselta tuo metsä vaikuttaa tuossa vaiheessa. Yksi sateenvarjokuusi näkyy kuvissa, eikä se vielä haittaa. Tuorekangas on sinänsä paras kangasmaan kasvupaikoista kasvattaa myös kuusta männyn lisäksi toisessa jaksossa , jos niin haluaa tehdä. Alikasvoskuusikko elpyy yleensä hyvin, jos niiden vuosikasvu on min. n. 10 cm.

  8. Kyllä jatkuvan kasvatuksen harrastaja tuosta alikasvoskuusesta metsää yrittäisi. Järkevyys riippuu siitä, onko kuusen taimia riittävästi ja tasaisesti. Jos sitä vaihtoehtoa haluaa pitää repertuaarissa mukana, kuuset saisivat olla seuraavaan, melko voimakkaaseen harvennukseen saakka. Poistettavien puiden tyveltä ne pitäisi ennakkoraivata hakkuuta varten. Jos taimia säästyy riittävä määrä, voi jatkaa kuusen kasvattamista ylispuiden poiston jälkeen.

  9. Mielestäni Panun ajatuksia kannattaa tarkastella vähän tarkemmin.

    Jos päätehakkuussa on alempana jaksona hiukan varttunut kuusikko (T2…02), on tuollaisen arvo laskentakorosta riippuen jo muutaman tonnin luokkaa. Jos päätehakkuussa on mäntyä 350 m3, voi tuosta laskea puun hinnalle erotuksen. Useampi euro on varaa hintaa pudottaa, silti homma kannattaa, kun välttää uudistamisen ja taimikonhoidon sekä puuston kasvu on jo hyvässä vauhdissa. Toki korjuuvauriot pitää laskelmassa ja olosuhteissa muutenkin realistisesti huomioida. Hoidetussa mäntyvaltaisessa metsässä voisi olettaa, että valoshokkikaan ei ole liian voimakas.

    Alikasvoksen kilpailu ja kasvua hidastava vaikutus on tietysti huomioitava asia. Tätä voi kompensoida sillä, että runkoluvun ei tarvitse olla perinteisen taimikon suuruusluokkaa, vaan selvästi alempi. Eihän maapohja kahta puustokerrosta muuten jaksa kasvattaa. Käytännössä varmaan mäntyjä voisi olla n. 500-600 ja kuusia suunnilleen saman verran tai hiukan enemmän. Silloin tuskin alikasvos kasvua verottaa enemmän kuin puustosta saa hyötyä. Päätehakkuun jälkeen hetken näyttää harvalta, mutta siitä se alkaa täyttyä. Tuulituhot on tietysti riski, kun suojaan tottuneet 02 kuuset sopivalla maaperällä kaatuu yllättävän helposti. Mutta se täytyy hoitaa männikköä ajoissa harventamalla.

  10. Jk harrastajakin joutuu/saa useimmiten lisätä taimia istuttamalla, jos esim. tuosta aikoo jatkaa joskus sillä tyylillä.
    Männikön alla kuusen taimet pysyy suht. hyvin pystyssä ja lähtee kasvuunkin.
    3v . sitten tehty oma kokeilu kuusikon kasvauksesta männikön hakkuun jälkeen (josta lähetin kuvankin) on ainakin toistaiseksi pelittänyt . Valoshokki jää pieneksi , jos männikkö ei ole ollut liian tiheää päällä. Päätehakkuuta muistuttavassa korjuussa oli kantohintaero n. 2 € /motti. Harvahko alikasvoskuusikko ei ole ylivoimaisen hankala varottava , kun männyt on isoja ylispuita. Lisäkulut oli kaikkiaan n. 600 €/ha nettona.

  11. En itsekään edelleenkään raaski/vaivaudu hyvännäköistä alikasvosta kokonaan poistamaan. Nyt on juuri tulossa männikön kakkosharvennus ja sinne olen kuusta jättänyt alle maltillisesti. Veikkaan vaan, että se alikasvos saa aika pahasti siipeensä tässä harvennuksessa ja seuraavalla raivauskerralla joutuu poistamaan aika paljon.

  12. Ainakin kuvien perusteella kuuset ovat sen verran huonoja, että laittaisin ne kaikki tonttiin ja keskittyisin mäntyjen kasvatukseen.

  13. Eipä ne haittaa kun eivät ole tuon suurempia. Antaisin olla antamassa monimuotoisuutta ja suojapaikkoja eläimille.

  14. Miksiköhän yhtiöt eivät harrasta kaksivaihekasvatusta? Vielä 20 vuotta sitten yhtiöidenkin männiköt näyttivät samalta ,kun kuvissa. Eivät kuitenkaan enää vuosiin. On havaittu , että aluskasvos ei tuo lisäarvoa männikköön. Ainoastaan hitaamman kasvun ja kalliimmat ennakkoraivauskulut.

  15. Yhtiöt haluaa kasvattaa mahdollisimman paljon kuitupuuta, yksityiset enemmän tukkia. Siitä tulee eroja metsänkasvatuksen kustannuslaskentaankin.

  16. Lisäksi yhtiöiden kannattaa tehdä hommasta suurpiirteistä. Silloin voidaan katsoa suunnitelmasta, mitä metsä kaipaa ja hoidosta selviää aloitteleva motokuski väärällä kalustolla pimeässä 20 asteen pakkasessakin.

    Yksityisen on helpompi hoitaa metsiä pienipiirteisemmin, jos hehtaarimäärä on maltillisempi.

  17. Yksityisen hoitaa…. Se sama motokuski ja yritys ne puut kuitenkin hakkaa riippumatta siitä ,miten on hoidettu.

    Sekin ,että yhtiöt kasvattaisivat vain kuitupuuta , on täyttä pötyä. Ilman aluskasvosta metsä kehittyy tukkiipuuasteelle kymmenen vuotta nopeammin . Lisäksi tukkirunkojen määrä on lopulta suurempi. Aluskasvos johtaa usein tilanteeseen ,että osa kehityskelpoisista rungoista ei ehdi kehittyä tukiksi. Tätä valitettavasti kaikki eivät ymmärrä ,kun pyörivät omissa pienissä ympyröissään ja kokemusta on niukasti.
    En edelleenkään voi olla ihmettelemättä sitä ,että toisaalla halutaan irti maannousemasta ,mutta samaan aikaan suorastaan kerjätään tilanteen jatkumista suosimalla kuusialuskasvosta männikössä. Kannattaa poistaa kuusi jo viimeistään taimikonhoidon yhteydessä. Näin varmisteaan mahdollisuus yrittää kuustakin seuraavan uudistamisen yhtenä vaihtoehtona.

  18. Sopivalla kasvupaikalla riittää kasvuvoimaa alikasvoksellekin eikä joka paikassa ole juurikääpäongelmaa. Motomiehen kopista katsottuna näyttää tietysti aina erilaiselta kuin mo:n puolelta katsottuna. Sekametsiin pyritään nykyään, jos se on mahdollista ja sopii kasvupaikalle muuten.

    Tukkipuun kasvatukseen pyrittäessä kustannustehokkaasti istutetaan tavallista harvempaan ja alikasvos hoitaa puiden tyvien riittävän karsiutumisen ja suurin osan kuitupuun osuudesta saadaan niistä. 2-jaksoiseen kasvatukseen ei silti aina kannata pyrkiä , riippuu mm. kasvupaikasta mikä sopii milloinkin.

  19. Olen huomannut ,että aluskasvoksen vaikutus tukin laatuun ja määrään on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta. Pahimmillaan aluskasvos aiheuttaa sen ,että oksattomat rungot eivät kehity tukiksi ja palstalla menestyvät vain eitoivotut susipuut. Kun niissä oksattomissa ei ole lopulta kunnon latvaakaan , ne on pakko harvennuksessa poistaa. Alunalkaen nämä teoriassa hyvälaatuiset rungot ovat kärsineet liiallisesta kilpailevasta puuaineksesta ,joka on hidastanut juuriston ja latvuksen normaalia kehitystä
    . Käytännössä parempaan tulokseen myös lopullisen laadun suhteen päästään istuttamalla taimet suositustiheyteen tai kylvämällä ja huolehtimalla siitä ,että puilla on riittävästi tilaa kehittyä ilman hidasteita. Tasatiheä puusto karsiutuu kyllä riittävästi.
    Käytännössä nämä aluskasvosta sisältävät leimikot raivataan lähes totaalisesti. Homma tulee hintoihinsa ,kun työ tehdään liian myöhään. Päästöjäkin kertyy enemmän eri työvaiheissa tuotettua puukuutiota kohden niin lahoavan puuaineksen ,kun polttoainekulujenkin myötä. Aiheutetaankin siis paljon suurempi hiilijalanjälki verrattuna tasaikäiskasvatuksen oikeaoppiseen toteutukseen. Kaiken lisäksi tuotetun raaka-aineen määrässä ja laadussa hävitään.

  20. Tuo johtuu vain siitä, että alikasvos ei ole kasvanut alikasvoksena. Sen kasvatus onnistuu kun taimikkoa hoidetaan oikein, ei muuten. Kylvöalueet on erikseen kuin istutuksille sopivat kohteet. Sopiva istutustiheys määräytyy mm. kasvupaikan ja kasvatettavien puulajien mukaan. Puun myyjälle ratkaiseen tuotto enemmän kuin raaka-aineen määrä .

  21. Suorittava näkee taas silmissään rästikohteen, eikä hoidettua talousmetsää.

  22. Kyllä! Kuvissa on selkeä rästikohde. Kuusista on vain haittaa

  23. Kuvien kohteesta löytyi melko yksimielinen näkemys, ettei edellytyksiä ole. Mutta sinä aloit puhua aiheesta yleisellä tasolla. Kuvien kohteessakaan ei ole epäselvyyttä ennakkoraivaustarpeesta, hakkukonetta ei kukaan ole tuonne ollut viemässä.

  24. Totuushan on että vuosikausia hoitamatonta on koko metsäpalsta. Ostin puuha palstaksi 30 ha, ”kun halvalla sain”. Aina kun kykenen, olen käynyt kuvioita korjailemassa ja hoitamassa parhaani mukaan. Tästä ajattelin itse aluskuusikon poistella ja muutamiin kohtiin riistalle jättää tihentymiä. Muutaman vuoden päästä sitten harvennusta, kun sopivalta näyttää.

  25. Kuvan mukaisia kuusialuskasvustoja on yhtiön metsissä tuhansia hehtaareita. Alkuviikosta kävin suunnittelureissulla ja kuvio käsitti yhden reilun 30 ha harvennukset ja toinen oli 49 ha. Ihan samanlaista ne olivat jos ei pahempaakin. Eikä raivata.

  26. Noin minäkin tekisin. Laajensin keskustelua siksi ,että jatkossa ei kuvan tyyppisiä vahinkoja sattuisi eikä eläteltäisi turhan kovia odotuksia tuollaisten metsien suhteen.
    Mikä sitten on yleistämistä? Jos VMI:en tiloksia on uskominen ,puolet uudistusaloista olisi kaivannut parempaa hoitoa. Kuvissa yksi esimerkki eikä vielä edes pahimmasta päästä.

  27. Pieleen menee siinä, että menetelmää pidetään huonona siksi, että väärin tehdyssä tai rästikohteessa on ongelmia. Pidätkö talvikohteitakin huonoina, koska jos ei ole routaa, koneet uppoaa ja saat noottia urista.

  28. Pidän menetelmää huonona siksi ,että maannousema pysyy metsässä vanhoissa saastuneissa aluskasvoskuusissa . Lisäksi istutettujen puiden kasvu ei yllä läheskään siihen aaluskasvoksen seassa ,mihin optimitiheydessä ja ilman ”rikkaruohoja” päästään. Korjuuvaurioiden riski kasvaa ,puhumattakaan virheellisistä arvioista palstan puuston ja tehtävien toimenpiteiden suhteen. Kymmenen vuoden viive kasvussa jää valitettavan usein huomioimatta ja hakkuupäätös tehdään liian aikaisin.

  29. Havupuutaimikoiden optimitiheys th:n jälkeen on n. 1300 -1500 kpl/ha eikä suositusten 1800-2000 kpl. Pienempi tiheys nopeuttaa tukkipuun järeytymistä ja lisää metsän tuottoa.

  30. Suorittava: ”Pidän menetelmää huonona siksi ,että maannousema pysyy metsässä vanhoissa saastuneissa aluskasvoskuusissa .”

    Tämäpä oli hyvä tieto. Silloin kannattaa myös suosia edellytyksiä koivun ja männyn kasvatuksen yleistymiseen. Toistaiseksi ajatukset tästä on kaatunut erikoiseen kiemurteluun ja siksi veikkaan nytkin juurikäävän olevan vain keppihevonen, jolla tavoitellaan motokuskin näkökulmasta helpompia leimikoita.

  31. Ei takerruta siihen motokuskiin. Keskitytään tuottamaan raaka-ainetta niin ,että koko tuotantoketju toimii kitkattomasti. Valitettavasti kaksivaihekasvatus jatkuvan ohella sopii huonosti tähän kokonaisuuteen tarjotessaan jatkuvasti ei toivottuja yllätyksiä. Metsänhoidolliset edutkin ovat hyvin kyseenalaisia ja riskit kasvatuksessa keskimääräistä isompia. Nykyiset ilmastotavoitteetkin edellyttävät hiilijalanjäljen pienentämistä. Tämä tarkoittaa sitä ,että korjuun on oltava tehokasta ja turhaa koneiden pyörimistä metsissä on vähennettävä. Jatkuvan kasvatuksen ja kaksivaiheisen metsän korjussa tilanne on juuri päinvastainen.

  32. Miten monta kertaa useammin / kiertoaika pitää käydä 2- jaksoisessa metsässä koneella kuin norm. tasaikäisessä ?

  33. Kaksijaksoisen kiertoaika on pidempi, joten päätehakkuu- ja uudistamisväli harvenee. Sekin ehkä vaikuttaa co2-päästöihin.

  34. …ja vähentää hiilinielua.

  35. Ra-koivulisä kuusikossa lisää hiilinielua ja nopeuttaa sen syntymistä. Koivut kasvaa 1:set 40 vuotta paremmin kuin kuusen taimet. Ei tarvitse olla välttämättä 2-jaksoista mutta sekin käy , jos on syntynyt luontaisesti sopivaan paikkaan.

    Liian yksioikoinen ei kannata olla metsien käsittelyssä, varsinkaan nykyään kun pitäisi ottaa huomioon ilmaston muutoksen tuomat lisävaatimuksetkin. Erit. mäntyjen , koivujen ja sekametsärakenteiden suosiminen pääpuulajien osalta on tärkeää.

  36. Metsä on juuri tuon näköinen, jos ei omistaja itse käytä raivuria. Taimikon hoito yhden kerran ja sitten odotellaan ensiharvennusta. Siihen ennakkoraivaus.
    Näyttää männyn maalta, kaataisin kuuset pois.

  37. Kuvan tilanteessa päätehakkuu on vielä niin kaukana tulevaisuudessa, että alikasvoskuusikkoa ei kannattane säästellä päätehakkuuseen saakka. Jättää vain riistatiheiköt kuten aloittaja aikoikin.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat