Ei hakata.

Kuvassa näkyvä noin hehtaarin pusikkoinen alue leimikon sisällä jätettiin käsittelemättä. Tässä osviittaa ,miten menetellään raivaamattomien kohtien kanssa.

Kommentit (65)

  1. Minusta tuo ei nyt ole edes paha. Kyllä tuo kesäkelissä pitäisi mennä. Tuollaisia oli harvennukset mitä myö hakattiin.

  2. suorittava porras

    Tuohon tulokseen tultiin ,kun korjuuesimies kävi paikalla. Roinaa oli ihan riittävästi.

  3. Visakallo

    Mitä hakattavaa tuossa sitten olisikaan?

  4. Jeessillä tuollainen on aivan loistava ylispuuhakkuukuvio, josta Metsäliiton oston jälkeen lähitienoon urakoitsijat tappelisivat – Kuka pääsee oikein pistämään rahoiksi.

  5. suorittava porras

    Kuvassa normaali väljennyshakkuu. Edellisen hakkuun jäljiltä on vesakko virkistynyt kovasti . Aika fakiiri on ,joka noissa olosuhteissa saa kuitu-ja tukkiosan eroteltua asiakkaan toivomalla tavalla. Puusto tyviosaltaan hyvin ”monimuotoista”. Olisiko metsurilta loppunut bensa aluskasvoskuusikon kanssa temutessa palstan muulla osalla? Jos raivaus on tehty lehdettömään aikaan ,on saattanut syntyä käsitys ,että raivaus ei ole tarpeen. Kannattaakin tarkistaa tilanne täyden lehden ollessa risukossa ja auringon paistaessa täydeltä terältä pikkuisen vasten. Ymmärrys raivausta kohtaan kasvaa varmasti .

    Tässä on myös esimerkki siitä ,että hirville on taatusti riittävästi evästä muuallakin ,kun taimikoissa. Eivät kuole nälkään ,vaikka taimikoita raivattaisiin ahkerammin. Raivauksien laiminlyönti taimikkoaikaan saa tämän näkymän toistumaan jokaisen hakkuun yhteydessä.Parempi raivata taimikko kahteen kertaan ,kun hakkuupalsta kolmeen kasvatuskierron aikana.

  6. Oikea päätös olla hakkaamatta..

  7. Itekkin puunkaatotraktoria ajelevana voin sanoa että ollaan hiljalleen menossa hysterian puolelle tässä raivausvaatimuksissa.Kuvissa näkyvässä kohteessa puun tyvet suht vapaina risuista ja alla kovin vähän kuusialiskasvosta joka eniten haittaa näkyvyyttä ja ei pitäisi laittaa nimeään sellaiseen soppariin jossa tollainenkin kohde alkaa ahdistaa eli jokainen luo oman helvettinsä.

  8. Itse en kehtaisi tarjota, saatikka myydä tuollaista kenellekään pystykaupalla. Kepura, eiku kemera pitäisi varmaan saada, jotta raivaus onnistuisi.

  9. tervas

    Ei tuossa pitäisi ongelmaa olla. Jos muutamat vesat haittaa, niin hakkaa talvella. Tuohon kannata metsuria hankkia…

  10. suorittava porras

    Metsuri on raivannut ison osan kuviosta ,mutta osa jäänyt jostakin syystä koskematta. Jos on saanut tilin koko alueesta ,täytyy työkin olla kokonaisuudessaan tehty.

  11. Miksi hakattaisiin talvella, kun näyttäisi olevan kantava maa?? Tietysti jos mo haluaa huonomman hinnan…
    Miksi ennakkoraivaus tuntuu olevan kirosana joillekin?
    Hyvinhoidettu tasaikäinen metsä. AAH. Mitä muuta mo voisi toivoa.🤔😁

  12. Tuohon kuvaan kun lisätään talvikorjuu ja lumi,tai syyspimeä ja vesisade, ollaanko korjuuseen annettu oikeutetut olosuhteet?

  13. suorittava porras

    Olen tehnyt viime vuosina satoja hehtaareja kakkosharvennuksia metsissä , joita ei ole raivattu ennen ensimmäistä harvennusta. Puuvalinnoissa on noilla kohteilla epäonnistuttu pahasti tai sitten metsä on ollut ns läpeensä p….a .

  14. Kuvista ”energiapuu odottaa kuljetusta” kysyin miten monta puuta jätät hehtaarille? Vastasit, että suositusten mukaan.
    Tästä kuvasta kysyisin paljon se Tapion suositus mahtaisi olla?
    Minusta näyttäisi olevan ihan kohdallaan kunhan tuon aluskasvillisuuden käy niittämässä pois.
    Itsellä käsityönä tehtynä ensiharvennusjälki olisi ehkä tuota tiheyttä.

  15. Liian aikasta mennä harventamaan muutenkin. Kuvan perusteella ainakin yhden tukin puita pääosin eikä ole kovin tiheää. Talvella hirvet viihtyy kyllä enimmäkseen mäntytaimikoissa eikä alikasvosvesakoissa. Männiköiden harvennusten tuoreita latvuksia syövät kyllä. Ra-koivikotkin on syöntivaarassa lehden aikaan eikä niinkään talvella.

  16. suorittava porras

    Kuvassa on osa lähes kymmenen hehtaarin hakkuukokonaisuudesta. Sekaan mahtuu eri-ikäisiä kuvioita ,joiden seuraava hakkuutoimenpide on päätehakkuu. Kasvatustiheys 400-500 runkoa hehtaarilla riippuen maspohjasta , puiden pituudesta ja läpimitasta. Paksumpaa vähemmän ,hoikempa enemmän . Tiheikköosuudet pyrkivät olemaan sitä hoikempaa laatua.
    Edellä viitattiin ,että tätä kohtaa ei olisi tarpeen harventaa . Puuston perusteella olisi ,mutta peitteisyys estää työn toteuttamisen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
    On toki niitäkin tapauksia ,joissa harvennustarvetta ei ole ,mutta asia on jäänyt toteamatta aluskasvoksen vaikeuttaessa arviointia . Muutaman kerran olen tilannut kohteelle raivaajan ja joutnut toteamaan ,että hakkuumahdollisuudet ovat sulaneet vuosien mittaan hoitamattomaan vitelikkoon ja oikea hetki hakkuulle on vasta kymmenen vuoden kuluttua. En todellakaan toivo ,että kyseisen havainnon joutuu tekemään hakkuuta aloittava motokuski. Ajoissa tehty ennakkoraivaus auttaa tekemään oikeat ratkaisut, kun metsän tilan pystyy vaivattomasti päättelemään.

  17. Planter

    Aika kehittymättömiä toiminta- ja kauppatapoja kuvan lähettäjän seuduilla.
    Ei meillä lähdetä Ponssella tarkistamaan leimikoiden korjuukelpoisuutta, vaan merkitään kauppakirjaan korjuukelpoisuuden ehdot, myös ennakkoraivauksen tarve. Niiden täyttyminen tarkistetaan ennnen hakkuulle lähtöä.

    Kuvasta ei aina ole helppo hahmottaa todellista tilannetta, mutta tässä tapauksessa saattaa olla kyse esimerkiksi riistakeskuksen riistametsän hoitosuositusten noudattamisesta. Näyttäisi olevan paljon maukasta purtavaa hirvielämille ja vähän hakattavaa. Riistametsän hoito-ohjeissa kehotetaan välttämään ennakkoraivausta, mikäli ei ole täysin välttämätöntä, jotta pienennetään laidunnuspainetta läheisissä taimikoissa.

    Eräs suorittavista portaista on ainakin innokas metsästäjä. Hän varmaan ymmärtäisi, että joutuu käyttämään enemmän aikaa puiden huolelliseen poimimiseen aluskasvillisuuden seasta, jotta apetta säästyy eläimille. Oikeastaan on ihan oikein, että korjuuketjukin joutuu näin tinkimään tuottavuudesta ja antamaan oman panoksensa hirvien ruokintaan. Nythän hirvien ruokinta on pelkästään metsänomistajien rahapussista pois.

  18. suorittava porras

    Tarvitaanko vielä erillistarkastus ,jos hakkuuohjeessa(saapuu esim . tuntia ennen siirtoa) lukee ,että ennakkoraivaukselle ei ole tarvetta??? Nytkin luki ,mutta tarvetta olisi ollut.

    Riiststaheiköt oli merkitty karttaan ,muista rh.toimenpieistä ei ollut mainintaa.

    Aika mielenkiintoinen tämä ”ruokkimisasia”. Jos metsästäjä ruokkii riistaa pyyntitarkoituksessa , pidetään toimenpidettä elinolojen parantamisena ,joka paisuttaa riistakantaa. Vastaavan asian tekee maanomistajakin ,kun jättää taimikot oman onnensa nojaan. Sekin parantaa riistan elinoloja ja lisää riistakantaa. Jopa niin ,että metsästäjät eivät pysty enää hallitsemaan tilannetta ”riistaruokinnan” laajuudesta johtuen.

  19. Kaipa tuossa sitten olisi harvennuksen tarvetta, kuvissa kun ei näy puiden latvuksia jotka on suurin määräävä tekijä harvennustarpeen määrittelyssä. Laita suorittava puomin päähän se kalansilmäkamera jota olen suositellut jo vuosia sitten moton lisäsilmäksi harvennuksille. Tai vaihda liian pitkäpuominen kone vaikka Makeriin.

  20. suorittava porras

    Harvennuksen tarpeen ovat arvioineet ne ,jotka ovat kuvion työohjeen kartalle piirtäneet. Kyseessä kakkosharvennus ja kuva on otettu keskeltä vanhaa ajouraa uran suuntaisesti.
    Aiemmin tehty harvennus raivaamattomaan metsään ei ole mennyt aivan putkeen. Ajourien etäisyys toisistaan on reilusti alle 20 metriä ja paikoin 11 metrin puomi lähes ylettyy seuraavalle uralle . Pientä haastetta nykyiselle hakkuulle aiheuttavat lisäksi kapeahkot ajourat. Hyviä uranvarsipuita joutuu poistamaan melko paljon uraa levitettäessä. Huono näkyvyys ja edellisen hakkuukoneen kapeus ja lyhyt puomi ovat vaikuttaneet lopputulokseen. Ajouraa on kertynyt hehtaarille arviolta 100 metriä suosituksia enemmän. Näitä ne pusikkoisiin metsiin tehdyt harvennukset ovat enimmäkseen olleet ,kun olen mennyt toista harvennusta tekemään muiden jäljille. Jokainen pohtikoon tahollaan ,olisiko ennakkoraivauksesta ollut kenties hyötyä. Itse näkisin ,että raivauskustannus olisi kuitattu moneen kertaan paremmin onnistuneen harvennuksen muodossa.
    Mitä tulee kameran käyttöön apuvälineenä puomiin sijoitettuna , siitä saadaan hyöty vain vakaissa valaistusolosuhteissa ja vasta sitten ,kun ihmisen päähän on kehitetty ylimääräinen silmäpari tuijottelemaan erikseen näyttöruutua. Parempi vain koettaa raivata se leimikko ,että kuljettaja näkee , mitä on tekemässä. Arvauksiin perustuvat päätökset eivät takaa parasta mahdollista lopputulosta.

  21. Planter

    Itse olen raivannut hakkuukohteet niin puhtaiksi, että sain palautetta, ettei ihan puistoksi tarvitse tehdä.

    Puunkorjuuketjujen kannattaisi kuitenkin kuunnella niitä ns hiljaisia signaaleja. Mitä jos jatkuvan kasvatuksen osuus lisääntyykin huomattavasti, jossain tarjottiin jopa 75% osuttaa tulevaisuuden hakkuista ja riistasta hyvinvointia hankeet vetävät? Se tarkoittaa ennakkoraivauksista pidättäytymistä.

    Silloin jääräpäisesti ennakkoraivausta vaativat hakkuuketjut putoavat pelistä ja markkinan valtaavat muuntautumiskykyiset ketjut, jotka tekevät sitä mitä asiakkaat haluavat, eikä sitä mitä itse haluavat.

  22. suorittava porras

    Planterin visio tarkoittaa ainoastaan yrittäjien konkursseja ja tuontipuun määrän kasvua siihen asti ,kun nykyiset tuotantolaitokset tulevat tiensä päähän. Sitten on ihan sama ,miten kasvattaa tai on kasvattamatta.
    Käsittääkseni Planterkaan ei halua työskennellä huppu päässä tai huonossa valaistuksessa ja kuunnella asiakkaan arvostelua huonosta työnjäljestä. Toistan vielä ,että peitteisessä metsässä päätöksien tekeminen perustuu liian usein arvauksiin. Pahimmillaan jo tehtäessä kauppaa leimikosta arvataan väärin ,mitä pitäisi tehdä. Hakkuun sijaan riittäisi monesti raivaus. Sitä päätöstä ei motokuski ole sillä hetkellä tekemässä.

    Ja toiston toistona vielä ,että raivaustoiminta hyödyttää eniten taimikoissa . Myöhemmin tehtäessä keskustellaan laiminlyöntien paikkaamisesta. Kalleinta paikkailua on käyttää siinä motoa.

  23. Visakallo

    En ole vielä koskaan myynyt raivaamatonta leimikkoa. Suorittavan neuvo tehdä ennakkoraivaus jo muutama vuosi ennen hakkuuta ei toimi rehevillä maapohjilla, sillä lehtipuut saattavat ehtiä uudestaan jopa kolmimetrisiksi, ja hyvä näkyvyys meni sitten siinä.

  24. Nnnno. Eihän kuvien pusikoista tule millään jk-metsiä!? Rikkaruohot on torjuttava niin maalla,merellä kuin ilmassa. Jos siihen ei mennä, maksajan on löydyttävä.

  25. suorittava porras

    Visakallolle vastaan ,että havupuualuskasvoksen raivauksen voi tehdä hyvin pari vuotta ennen hakkuuta. Ei lehtipuukaan karkaa kahdessa vuodessa. Jos taimikot pidetään kasvukunnossa poistamalla lehtipuu kokonaan varhaisperkauksessa ja taimikon harvennuksen yhteydessä noudatetaan tiheyssuosituksia , ei lehtipuuversontaa enää merkittävästi myöhemmin esiinny.
    Jos ne tuhannet onkivapakpoivut jättää ”varapuiksi”,raivaamista riittää isältä pojalle.

  26. Harvoin on ollut meillä ennakkoraivaustarvetta. Täystiheinä kasvatetuissa kuusikoissa ei koskaan. Joskus ensiharvennusmänniköissä, mutta ei kovin usein. Ei koivikoitakaan ole tarvinnut ennakkoraivata.
    Pyrkimys on, että raivataan ennen kuin pyydetään tarjouksia. Helpottaa tarjouksen tekijää ja luulisin, että parantaa vähän hintaakin.

  27. Visakallo

    ”Ei lehtipuukaan karkaa kahdessa vuodessa.”

    Valitettavasti rehevillä mailla karkaa. Viime syksynä raivatut pajut ovat nyt jopa kolmemetrisiä ja muut lehtipuut lähes kaksimetrisiä. Kysymyksessä on siis vain yhden kesän kasvu.

  28. suorittava porras

    Eipä ole tarvetta ihmetellä eikä selitellä ,kun toimitaan Timpan tavoin.

  29. Se on kasvupaikasta, puulajista, edellisen sukupolven metsän käsittelystä yms. kiinni tuleeko vesakosta ennakkoraivaustarvetta vai ei. Eräälläkin kuusen istutusalueella on nyt tehty varhaisperkaus 2.kertaan 10 vuoden kasvatuksen aikana ja vesakko on siellä parimetristä. Sulkeutuva kuusikko vähentää vesakon kasvua ja haittaa mutta ei poista sitä kokonaan. Valosimmissa (Mt)mä-/ko-metsissä vesakoituminen ja pienet alikasvoskuuset on yleensä suurempi ongelma eh-korjuun aikaan.

    Puominpääkameraan ei tarvitse kolmatta tavan silmää olla. Riittää kun se toteutetaan oikein ja opetellaan käyttö. Eikä käyttötarvekaan olisi jatkuvaa, vain hankalimmissa kohteissa. Näkemäraivaus riittäisi silloin entistä paremmin ja puun laatukin olisi paremmin arvioitavissa pystypuista. Se tietysti pelottaa motokuskia että e-raivaukset vähenisi entisestään mutta suurempi uhka niiden vähenemiseen on jos esim. jk-yleistyisi. Kaikkien lehtipuiden raivaaminen pois havupuumetsistä ei ole enää tätäpäivää, kun sekapuustojen kasvatus on useimmiten päämääränä ja säästöpuuryhmiäkin tehdään jo taimikonhoitovaiheesta alkaen.

  30. Planter

    ”Planterin visio tarkoittaa ainoastaan yrittäjien konkursseja ja tuontipuun määrän kasvua siihen asti ,kun nykyiset tuotantolaitokset tulevat tiensä päähän.”

    Ei todellakaan ole oma visio. Olen vaan huolestuneena seurannut, että siihen suuntaan ollaan menossa. Olen ollut eri alan yrittäjä ja toin vaan sellaisenkin näkökulman keskusteluun, että kannattaako korjuuyrittäjän olla tässä asiassa aina ehdoton ja kieltäytyä sellaisista urakoista, jotka yhä lisääntyvät ja asiakkaat sellaisia haluavat.

    Jos kieltäytyy ehdottomasti energiapuu-, JK-, riistametsä- ja muuten puutteellisesti raivatuista hakkuista, voivat urakat vähentyä. Toki asiakkaalle voi mainita, että itse tekisin toisin, silloin jäävän puuston laatu olisi parempi, mutta tehdään kuten haluatte.

    Itsekin aikanaan kävin vääntöä asiakkaitteni kanssa, ettei eräitä investointeja kannata tehdä, kunnes tajusin, ettei se ole minun tehtäväni ja keskityin vain omaan tehtävääni. Ei kannatta puhua itseltään töitä pois. Jos asiakas halusi tehdä mielestäni tyhmästi, niin tein vain hyvin oman osuuteni työstä ja sain siitä oman siivuni. Se oli sitten asiakkaan päänsärky, jos investointi oli taloudellisesti epäonnistunut.

    Tällä palstallakin on eniten kirjoittavilla erilaisia tapoja hoitaa metsiään omasta mielestään kannattavasti. Ei heidän päätään käännä mikään, vaikka näkyy olevan tyhmiäkin ratkaisuja. Hakkuun tekijän kannattaa vaan tehdä niin kuin metsänomistaja haluaa ja kuitata palkkansa.

  31. suorittava porras

    Talouden realiteetit tulevat vastaan jk:ssa. Ei lennä pitkälle se ajatus.
    Tuo on totta ,että aikaisemmat laiminlyönnit kostautuvat korkojen kanssa seuraavalle sukupolvelle ,joten ei ole viisasta päästää tilannetta ryöstäytymään nykyistä pahemmaksi. Vaivaa alussa vaatii ,mutta palkitsee varmasti myöhemmin. Nostetaan vielä kerran esille seikka ,että taimikonhoidon työmäärä kasvaa 10%viivästyessään ja rehevillä mailla enemmän. Ihmeen vähän tämä korko tuntuu herättävän keskustelua ,vaikka kasvavan työmäärän ohella ,metsän tuotto laskee.

  32. Kun puhutaan ennakkoraivauksesta niin myös puun ostajissa on eroja, isojakin, jotkut ei osta leimikoita joita ei ole ennakkoraivattu ja käyvät paikanpäällä katsomassa että näin on, jotkut ostaa ilman ennakkoraivausta lähes kaikki leimikot kelpaa, osa luottaa metsänomistajan sanaan että on raivattu..

  33. Visakallo

    Kysyn suorittavalta, oletko todellakin sitä mieltä, että myös rehevillä mailla ennakkoraivaus pitää tehdä jo muutama vuosi ennen hakkuuta? Älä selittele mitään, vaan vastaa suoraan kyllä vai ei!

  34. suorittava porras

    Jos metsä kasvaa oikeassa tiheydessä , voi raivata kaksikin vuotta ennen hakkuuta. Rästikohteet on erikseen. On aivan järjetöntä raivata mitään välittömästi ennen hakkuuta. Puusto ei ehdi hyötyä kasvutilasta ,mutta vesakko ryöpsähtää uuteen nousuun ,kun tilaa ja valoa on yltäkyllin. Pari vuotta ennen tehty raivaus puolestaan auttaa jäävän puuston tilannetta ja ne kuihduttavat varjostuksellaan huomattavan osan vesakon kasvuvoimasta.
    Vanhat metsänhoitotavat ovat ottaneet koivun vesakon tuottamisen huomioon kasvatuskierron aikaisissa hakkuissa. Koivu poistettiin viimeisen harvennuksen yhteydessä ,jotta liialta vesakoitumiselta vältyttiin. Joka näin ei tee nytkään, tuskailee ikuisen raivauskierteen ikeessä.
    Hankalimpia ovat ne uudistusslat ,joihin on jäänyt kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä hetkellisesti markkinakelvoton koivutukkipuusto pystyyn eikä niitä vähäisen määrän takia ole ollut kannattavaa korjata. Alueen voimakkaan muokkauk

  35. suorittava porras

    Jos metsä kasvaa oikeassa tiheydessä , voi raivata kaksikin vuotta ennen hakkuuta. Rästikohteet on erikseen. On aivan järjetöntä raivata mitään välittömästi ennen hakkuuta. Puusto ei ehdi hyötyä kasvutilasta ,mutta vesakko ryöpsähtää uuteen nousuun ,kun tilaa ja valoa on yltäkyllin. Pari vuotta ennen tehty raivaus puolestaan auttaa jäävän puuston tilannetta ja ne kuihduttavat varjostuksellaan huomattavan osan vesakon kasvuvoimasta.
    Vanhat metsänhoitotavat ovat ottaneet koivun vesakon tuottamisen huomioon kasvatuskierron aikaisissa hakkuissa. Koivu poistettiin viimeisen harvennuksen yhteydessä ,jotta liialta vesakoitumiselta vältyttiin. Joka näin ei tee nytkään, tuskailee ikuisen raivauskierteen ikeessä.
    Hankalimpia ovat ne uudistusalat ,joihin on jäänyt kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä hetkellisesti markkinakelvoton koivutukkipuusto pystyyn eikä niitä vähäisen määrän takia ole ollut kannattavaa korjata. Alueen voimakkaan muokkauksen jälkeen maastossa on runsaasti paljasta pintaa miljoonien koivuvesojen kasvualustaksi. Siinä porukassa käy havupuuntaimille huonosti.

  36. Visakallo

    Suorittava tuli juuri selityksillään todistaneeksi, ettei ole rehevien maiden asiantuntija. Alunperin suorittava puhui muutamasta vuodesta, nyt jopa kahdesta vuodesta. Eikö olisi paras jo myöntää, että rehevien maiden ennakkoraivaus on paras tehdä korkeintaan yksi kasvukausi ennen hakkuuta.

  37. Ei kun juuri ennen hakkuuta. Mitäs ongelmaa se mahtaa suorittavalle aiheuttaa? Minä ainakin raivaan niin että puusto painetaan maahan eikä jätetä nojolleen pystypuustoa vasten. Ainakin viimeksi osto kun kävi rajat merkkaamassa kehui että hyvin olit saanut työnäkyvyyttä aikaan.

  38. suorittava porras

    Kannattaa kysäistä siltä ajokonekuskiltakin mielipidettä. On aika raastavaa yrittää karistella puunipun mukana kulkeutuvia risuja kourasta. Niitä karistellessa saattaa ympäristön puutkin saada osumia. Mutta väliäkös sillä ,kun ollaan Jessen metsässä. Pari talvea nähnyt ja osittain laho raivattu risu ei enää haittaa hakkuuta eikä lähikuljetusta. Vähemmän on ollut sahattavaakin siinä vaiheessa.

  39. Onhan se raastavaa jos pitääkin keskittyä työhönsä eikä voikkaan sätätä älykännyllä ihan koko työaikaa. Muuta haittaa tuskin ammattinsa osaava ajokoneen kuljettaja noista saa aikaan. Ja voihan motokuskikin hiukan katsoa mihin puut tiputtaa.

  40. metsä-masa

    Suorittavalta taas hyvä ja ajankohtainen kuvasarja, kun aletaan valmistella harvennusleimikoita myyntiin ja tulevan talven korjuuseen.

    Tulevan syksyn osto painottuu ehkä voimakkaammin ensi ja myöhempiin harvennuksiin, koska tukin hintatason on maailman markkinat painanut totuttua alemmalle tasolle.

    Nyt onkin myyjillä mahdollisuus saada jokunen euro kotiin päin ja tehdä mahdolliset ennakkoraivaukset jo ennen kaupantekoa kuntoon, hyödyn siitä saa itse myyjä arvokasvua tuottavana hakkuun jälkenä.

    Puukaupassakin haetaan jatkuvuutta, on helpompi saada ostaja jatkossakin kuppaniksi ja maksamaan harvennusleimikoille oikea hinta, kun olosuhteet työnonnistumiselle on laitettu kuntoon.

  41. MIISU4F

    Raivaamalla alusta saadaan myös lisää valoa ja ravinteita kasvatettavien puiden käyttöön harvennuksen jälkeen. Ohjataan kasvu tuottaviin puihin eikä alusvitsaksiin.

  42. Harvennukset on ollut raivattuna jo viime keväästä lähtien. Alkaa varmaan vesottua hyvinkin pian hankalammaksi kuin ennen raivausta. Kaupat on tehty aina ensin ja raivaus tarpeen mukaan. Turhaa työtä saa metsässä tehdä ihan vaikka yötä päivää ja 365 vuodessa. Tuo Miisun ei aivan pitkälle vie koska lisääntyvä valo saa myös vesottumisen uudelleen riehaantumaan myös harvennetussa metsässä. Juuri kuten kuvassa näkyy. Hyvin se alikasvos nykyään pintansa pitää koska taivaalta sataa mannaa riittämiin. Ravinteita piisaa kaikille, jopa liikaakin. Kaikki ryönä ei ole suinkaan metsänomistajien laiskuutta. Suurin osa on ihmisen toiminnan aktiivisuutta. Teollisuus/liikennemuodossa. Aika entinen ei metsiimme koskaan enää palaa. Puhtaita metsiä ei ole kuin muutama viikko raivauksen jälkeen.

  43. Jos sopimuksessa on maininta. Omistaja vastaa ennakkoraivauksesta, silloin omistaja hoitaa sen.
    Jos mainintaa ei ole, niin silloin sen hoitaa vastapuoli tai ei hoida kukaan.
    Minun mielestäni kohteeseen olisi vähintäänkin hyvä tehdä ennakkoraivaus.

  44. suorittava porras

    Kaikille ei näytä olevan selvää ,miksi raivaus on viisasta tehdä parikin vuotta ennen hakkuuta. Jälkiversonnassa ja vesakon kehityksessä on valtava ero pari vuotta tai juuri ennen hakkuuta raivattujen kohteiden välillä. Edellisessä tapauksessa kasvatettava puu ottaa tilan haltuun ja hidastaa tai jopa kuihduttaa kokonaan uuden vesakon kasvun. Jälkimmäisestä tavasta hyötyy vain uuden vesakon kehitys ,kun kasvutilasta kilpailevat puut on poistettu eikä jäljelle jäävä puusto ole saanu vielä lisäbuustia uuteen kasvuun. Tämän seurauksena raivauskierre vain pahenee. Viiveet raivauksissa aiheuttavat vuosittaisen 10%:n työmäärän lisääntymisen ohella kasvavan vesakoitumisongelman.

    Planter tivasi tuolla aiemmin tekemään työt kiltisti epäkuranteissakin kohteissa. Sille polulle jos lähtee,on konkurssi varma. Yhtiön ja yrittäjän välisessä sopimuksessa on pykälä ,jossa edellytetään ,että kohteet on ravattava tarvittessa. Jos näin ei ole tehty ,ei kohdetta myöskään tarvitse hakata . Siihen ei mo:lla ole mitään sanomista. Ainoa ,mitä voi tehdä ,on huolehtia ,että alue on sopimusehtojen mukaisessa kunnossa ,kun hakkuu alkaa.

    Miten sitten voisi päästä eroon raivauskierteestä?

    1.Poistetaan lehtipuusto kokonaan tai mahdollisimman vähiin päätehakkuuta edeltävässä hakkuussa.
    2. Tehdään maltillinen ja mahdollisimman vähän maata kääntävä muokkaus istutusta varten.
    3.Ei lasketa lehtipuuvesakkoa missään vaiheessa havupuun taimia pidemmäksi ja pidetään aukkopaikkoihin syntyvän lehtipuuaineksen runkomäärä max10%ssa taimien kokonaismäärästä alusta alkaen.
    4. Tarvittessa perkaus kannattaa tehdä 2 kertaa saman kesän aikana tai toiseen kertaan viimeistään seuraavana kesänä. Kun ei laske vesakkoa sormea paksummaksi , homma onnistuu kaikilta vaivattomasti.
    Kun tähän päälle tehdään varsinainen taimikonhoito oikeaan aikaan ,ei ennakkoraivausten kanssa tarvitse myöhemmin tuskailla. Ne on kuitenkin tarvittaessa pakko tehdä ,mikäli aikoo puuta myydä.

  45. Planter

    Tietysti työt tehdään aina sopimusten mukaan, se nyt en aivan selvä. Totesin vaan, että jos/kun kohteet, joissa ennakkoraivaus on tarkoituksella jätetty tekemättä tulevat lisääntymään, niin kannattaako yrittäjän ehdottomasti kieltäytyä niistä.

    Tosin vielä suurempi haaste on pääministerin visio, että motokuskin pitää tulevaisuudessa pystyä hakkaamaan laadukkaasti 6 tunnissa sama määrä kuin nyt 8 tunnissa, jotta työaika lyhenee, mutta ansiot eivät laske.

    Itse olen raivannut samoja taimikoita läpi neljäkin kertaa, mutta en ole huomannut, että niin tehtäisiin malliesimerkkeinä käytetyissä yhtiöiden taimikoissa. Puhumattakaan, että niissä tehtäisiin perkaus kaksi kertaa saman kesän aikana tai heinäystä.

    Väitän, että tämän palstan lukijoista suurin osa hoitaa taimikkonsa vähintään yhtä hyvin kuin yhtiöt, vaikka meitä jatkuvasti syyllistetään ja vedetään edestakaisin kölin alta lähettämällä mitä kamalampia ryteikkökuvia muka meidän aikaansaannoksina.

  46. suorittava porras

    Tuskin mistään kölin alta vetämisestä on kyse ,jos kuvan näkymä on tuttu. Koetan vain parhaani mukaan esittää keinoja saada metsä kasvamaan kunnolla mahdollisimman vähätöisesti. Jos puolet taimikoista on hoitamatta ja iso osa lopuistakin on hoidettu eri syistä johtuen hiukan myöhässä ,parannettavaa riittää. Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa ,että olen saanut työskennellä hyvin erilaisilla menetelmillä hoidetuissa metsissä ja jatkuvasti ajan hermolla. Voin väittää ,että ympyrät ovat niin laajat ,että kokemuksia voi jakaa muillekin ja kertoa toimivista vaihtoehdoista ja varoittaa huonosti toimivista.

  47. Ryteikkökuvia voisi lähettää myös metsäteollisuuden päättäjille ja kertoa, että näin kävi kun kemerasäännöt muuttui ja eh-puun kantohinnan laskitte eikä kemeratuki mennytkään siihen tarkotukseen kuin olisi pitänyt. Kokeilepa suorittava miettiä sitäkin vaihtoehtoa.

  48. suorittava porras

    Kantohinta laskee ,kun puu pienenee ja korjuukustannukset kasvavat . Ei sen suuremmasta ihmeestä ole kyse. Niitä 40 litran lirveiköitä on tarjolla muillakin ,kun Jessellä .

  49. Se eh-puun kantohinnan laskeminen juuri silloin kemeratuen verran , kun uusi kemera v.-15 tuli voimaan näkyi suoraan puun kantohintataulukosta. Tietysti pyrkimys pitää olla saada myös ensiharvennusleimikot korjuukelpoisiksi , ei siitä ole kysymys. Maksajasta on usein puute kuten tavallista.
    Kun alikasvosta on alle 6000 kpl/ha , niin raivauskulut ylittää sillä saatavissa olevan korjuukulun säästön. Sitä tiheämpi alikasvos on yleensä kannattavampaa raivata pääosin pois.

  50. Visakallo

    Ainakin kuvien perusteella ko. alue on jätetty raivaamatta sen takia, ettei siinä ole riittävästi hakattavaa, eli se on jätetty kasvamaan. Se, onko tieto kirjaantunut oikein hakkuuojeisiin on taas eri asia. Raivuumies yleensä näkee alueen hakkuutarpeen kaikkein tarkimmin.

  51. MIISU4F

    Jees: Se pointti onkin se, jotta oikea-aikaisesti taimikonhoito tehtynä ei siellä ole tiheää vesovaa puuainesta. Kun kasvatettavaa puuta on taajaan, puuston juuristo on vahvaa laajalle levinnyttä, latvus vahva myös.
    Kun vesakkoa on lähtökohtaisesti vähemmän koko kiertokulun aikana, ennakkoraivuussa poistettukaan aines ei jaksa enää paljoa vesoa. Usein alla on kitukasvuista kuusentanttara, joka ei enää nouse.

    Myös kuvan tapauksessa hyvä raivaus nyt vähentää vesomista. Päälle tulee koneet jyllää roippeet ja hakkuutähde tukahduttaa muutaman hetken. Vanhat puut vahvistuu. Juurikilpailun voittaa kasvatettavat puut.

    Nousee uusi aluskavillisuus ja pientä vesanräippää syntyy mutta ei enää olennaisesti kilpailemaan ja seuraava ennakkoraivaus ja hakkuu on taas nopeampi.

    Lisääntynyt valon määrä maassa lisää lämpöarvoa ja keväällä lumi sulaa nopeammin.
    Ei ole mitään syytä kasvattaa alispuuvesakkoa viemässä pois ravinteita pääpuulajilta.
    Taimikonhoidosta kokemus, että vaikka vesaa syntyy, niin kasvatettava puu kirii itsensä karkuun. Harvennuksia ennen tehtävä raivaus ja päätehakkuussa tehty vähentää vielä entisestään vesomista ja työn määrää jatkossakin.

    Varhaishoitoa on nyt tehty n 15 vuotta ja tulokset näkyvät terhakoina taimikoina, joissa on nopea tehdä varsinainen taimikonhoito. Kyllä hyvän taimikon perustamisaikeet tehdään jo vanhan metsän ollessa päällä ja kiertokulku jatkuu, kun uudistamistoimenpiteet ja taimikonhoidot ovat ajallaan. Siellä ei tarvitse tehdä mitään ylimääräistä vaan oikea-aikaista vain.

    HUOM! Riistatiheiköitä pitää jättää kaikissa vaiheissa, ne on tulevia säästöpuuryhmiä. Kaikkea ei siistitä puistoksi.

  52. Suorittavan pluffi ei oikein toiminut. Tuo on tosiaan kohde jossa mitään harvennettavaa tuskin on joten miksi vaatia raivausta kun sinne ei ole mitään konetyöasiaakaan?

  53. Miisulla on kokemusta vain aivan toisenlaisesta rehevyystasosta kuin täällä puolen valtakuntaa on. Kyllä täällä vesoo ja kun päällimetsä harvennetaan valo antaa senkun lisää alikasvokselle virtaa ja alusta on kohta täynnä lähes kaikkea mitä metsässä voi kasvaa. Suorittavan jutuissa tuppaa olemaan hiukan samaa ongelmaa. On helppo huudella oman alueensa metsänhoidosta. Etelämpänä esim. ensiharvennukselle ei mennä kovinkaan aikaisin juuri sen takia että pysyisi joku tolkku metsän ominaisuudessa. Kuvailen tuota omaa harvennusta ensi kesän syyspuolella niin näette millaista on rehevä maapohja.

  54. MIISU4F

    …PS..mitä tulee siihen metsänhoidossa ramppaamiseen:

    Lainaus Jees: ***Turhaa työtä saa metsässä tehdä ihan vaikka yötä päivää ja 365 vuodessa.****

    Sinun tavallasi ja ramppaamisellasi jatkuvasti metsänhoitotoimenpiteitä tekemässä, tää Suomi olis jo konkassa. Oikea-aikaisilla ja järkevillä toimenpiteillä siellä ei tehdä turhaa kallista työtä vaan jämptiä ja laadukasta, sen tähden siellä tarvitsee käydä vain harvoin, eikä jatkuvasti tarkistamassa milloin aitaa, milloin nysväämässä pienialaisesti.

    Metsänhoito on kokonaisuuksien hoitoa, ei yhden puun hoitoa.

  55. MIISU4F

    JEES: rehevät ja lehdot on tuttuja Kaakossa, erittäin tuttuja.

  56. Mutta ei typpisade jota täällä tuuppaa muun sateen höysteeksi. Mitä taimikon hoitoon aitoja rakentelemalla ja niitä huoltamalla kuluu aikaa on kyllä aivan muu kuin ympäristön tai minun ongelma. Se on hirviongelma jota minä en vain aio maillani sallia. Miten se sitten vaikuttaa taimikkoon, noh ainakin niin että minä saan sieltä kasvuun juuri sitä mitä olen sinne istuttanutkin. Hirvet kun eivät ole aivan Miisun taitotasolla raivauksessa. Ja jos aivan tarkkoja ollaan se on hiukan vanhahko tietokin jo. En itseasiassa ole montakaan tuntia tänä vuonna aitojen vuoksi metsässä viettänyt. Ainoastaan tarpeettomia siirrellyt hiukan tarpeellisempiin kohtiin. Kyllä ne metsälöt ovat pääasiassa jo isoja joita niillä on suojattu. Ja kustannus,HMM, onko Riistakeskus mennyt konkurssiin minun aitojeni vuoksi, en ole kuullutkaan!

  57. metsä-masa

    Kyllä jees h-valta , on oikeassa, että ennakkoraivauksen ajankohta on tarkan pelin aikaa ja ammattitaitoa vaativa työ, jos alue on tuore kangas, ojikko, hienojakoinen maalaji ja osittain vielä turvetta seassa ja päällä mäntyvaltainen puusto !!!

  58. Visakallo

    Maapohjan kasvuvoima voi joskus yllättää täysin. Minulla on 60-luvun alussa ojitettu, silloin kitukasvuinen suo. Ojat perattiin ja niitä täydennettiin 90-luvulla. Alueelta poistettiin ylispuumännyt ja kuusi-aliskasvosta raivattiin ja se ensiharvennettiin myöhemmin. Sen jälkeen tehtiin terveyslannoitus. Muutama vuosi sitten tehtiin 2. harvennus. Nyt kuusien kasvu on ollut aivan hurjaa, ylittäen jopa parhaiden kovan maan kohteiden kasvut. Raivattavaa on toki riittänyt, mutta eipä ole ainakaan kivet olleet kiusana. On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka lähes joutomaasta on tullut tilan nopeakasvuisin alue!

  59. MIISU4F

    Siitä olen iloinen, että Suomen eteläisessä osassa ainakin on valtava kasvupotentiaali. Ei tarvii kauan katsoa aukkoja, kaikenlaista kasvaa ja eroosiokaan ei vaivaa.

    Ja toisaalta, ilonenhan minä siitäkin, että jokainen yksityinen mo saa tehdä nykyään aika vapaasti mitä lystää ja persuus kestää palstoillaan. Uudistamisvelvollisuus on, että uudet taimet X ajassa. Kokeiluillahan sitä keksintöjä syntyy.

    Tarina ei edelleenkään kerro, miksi aloittajan työmaalla oli tuo raivaamaton pala. Itse näkisin, vaikka harvennettavaa olisi vähemmänkin, raivataan silti näkemä ja kuulema raivaus, koska se hyödyttää pystyyn jääviä sekä sitä, että motokuski todella näkee, jospa sieltä muutama runko kuitenkin poistuu.

    Minä metsurina en tee hakkuupäätöstä tai raivaamattomuuspäätöstä vaan luon edellytykset sille, että kuski näkee mitä ottaa ja jättää, sekä kilpailu ravinnosta vähenee.

    Kun oikeasti ei ole raivattavaa, niin ei sitä ole. Kuvissa on tarve.

    Jos saataisiin tieto vielä, että oliko tarkoitus jättää karttaan merkitsemätön riista tms kohde vai miten.

    Yhtä kaikki, iloista metsänhoitajaa Jumala rakastaa =D 😉

  60. Minulla on nyt hyvänä vertailukohtana sekä järeämpi että heikompi ensiharvennus tehtynä samaan aikaan saman tien varressa. Molemmissa pohja sama eli rehevää piisaa. Otan ensi syksynä jos tuo Miisun metsäjumala suo kuvia kummastakin. Nähdään miten eroavat ja miten alueet siitä kehittyvät. Itse pelkään pahasti tuota oston innolla ostamaa nuorempaa alustaa. Toki hänellä varmasti perusteena oli kertymän kasvaminen mutta aika suttuista tulevaisuutta ennustan.

  61. suorittava porras

    Eipä ole tietoa ,miksi osa kuviosta on jäänyt raivaanatta. Riistatiheiköksi jäi ja ihan korjuuesimiehen esityksestä ennen ,kun ehdin suutani avata.
    Pikkuisen ihmetyttää edelleen ,miksi jotkut eivät halua ,että motokuski näkee työmaansa selkeästi ja voi suunnitella asioita vähän puomin mittaa pidemmälle ja tehdä laatukriteerit täyttävää jälkeä. Motivoitunutta kuljettajaakin kaivataan,mutta motivastio on ukolta kun ukolta tipotiessään , kun edessä on läpinäkymätön tuhelikko.

  62. MIISU4F

    Lehto on lehto täälläkin. Toki aluskasvillisuus vaihtelee eri osissa maata. Ei tarvitse minua varten lähettää ja vuosia odotella seurantakuvia. On kokemusta ja rehevistä turvamaista kuin lehdoista sekä savimaista ja niiden kasvuvoimasta, tässä vyöhykkeessä 20 vuotta olleena.
    Mustakonnanmarja, sudenmarja, terttuselja, mesiangervo, ruusukesammalet, kotkansiipi, kevät esikko, metsälehmus, tammi, lehtokuusama. Korkeat ruohokasvit. Ne kohteet saattaa vaatia kaksi raivauskertaa ennen varsinaista taimikonhoitoa mutta kun valtapääpuulaji on saatu nousemaan, ei alikasvos jaksa taimikonhoidon jälkeen juurikaan kiriä. Kun taimetus vaan on alunperin onnistunut.

    Ja kyllä, täälläkin heinäys on käytössä työlajina.

    En kieltänytkään, etteikö rehevän paikan alisasvos kasvaisi runsaammin kuin karuilla kuivilla mutta oikea-aikaisilla raivaus toimenpiteillä kasvua saadaan rajoitettua.
    Usein harvennuksen jälkeen sinne kasvaa niin paksua ruohovartista kasvustoa, ettei alikasvoksen lehtipuilla ole mahdollisuutta nousta, kun tukehtuu siihen. Ruohotkin katoaa sitten kun metsä alkaa sulkeutua.

    Käytä sitä raivaussahaa ahekrammin, niin ei tule suttuista tulevaisuutta.

  63. suorittava porras

    Siitä Jessen koivikkoon istutetusta männyntaimikosta olisi kiinnostavaa saada kuvaraportti vuosittain. Veikkaan lopputulemaksi samaa , kun aiemmin lähettämässäni kuvassa oli käynyt. Mäntyä laitettiin , koivikko tuli.

    Tänään huomasin viereisellä palstalla muutaman rauduksen a`2m3 säästöpuuna tai muuten vain unohtuneena. Ei lopu tekeminen sillä palstalla. Sakea koivuviidakko voi paksusti nuorten mäntyjen seassa. Raivauskerta jos toinenkin odottaa ennen , kun päätehakkuun aika koittaa.

  64. Tulen kuvaraportoimaan kyllä mutta toimet teen omien havaintojeni mukaan ja omaa päätä käyttäen. En Tapion enkä muidenkaan ”jumaloppien” mukaan. Mielestäni se on yllättävän selkeänä vielä kesän jälkeen pysynyt. Ottaen huomioon että sieltä kyllä sekä raivattiin että kaadettiin hakkuussa koivuja myös. Alikasvos vesoina on vielä hyvin hallinnassa. Männyillä on hyvin tilaa ja valoa kasvaa. Eri on sitten alueen runsas hirvikanta joka alkaa kyllä jo nyt harmittaa. Uuden tien sorastamaton sivualuekkin on sotkettu kuohkealle mullalle hirvien toimesta. Aikamoinen karjamäärä tuntuu alueella steppaavan. Hirvestysaikaa hartaasti kyllä vartoilen. Toivottavasti hiukan rauhoittaa ravia.

  65. Visakallo

    Olethan Jesse kertonut hirviporukalle, että siellä uuden tien alueella liikkuu runsaasti hirviä? Mahdolliset tiesulut kannattaa nyt avata, jotta pääsevät niitä jälkiä näkemään. Meilläkin peruskorjattiin taas pari kilometriä metsäteitä hyvään kuntoon, jotta hirvenmetsästys sujuisi siltä osin hyvin.

Puukauppa Puukauppa