Kuvan kuusentaimikko on 16-vuotias. Istutettu laikkuihin. Osa 2,3 ha:n aukkoa. Koko aukko on likimain samanlaista. Tähän mennessä olen koko aukossa käyttänyt noin yhden tankillisen muutaman leppäpuskan ja luonnonkuusen poistamiseen. (Ei tällä kohtaa) Vielä pitää poistaa muutama istutuskuusen viereen syntynyt luonnonkuusi. Eivät siis kaikki metsät taimetu automaattisesti.
Ei ole ihan ampaisemalla kasvuloikkaan innostunut tuo kohta. Niinkuin ei Revankaan kohteet ihan aina ole.
Mukava nähdä vähän realismiakin tällä foorumilla. Ettei ne kaikki kuviot ihan 20-vuotiaana ensiharvennukseen mene ja silloin rapiat 180m³/ha lähtee! Niinkuin usein näkee kirjoitetun.
Siinä on kuusikko väärällä maapohjalla tai kärsii ravinneongelmista.
Kellastuminen viittaisi typen puutteeseen.
Paljonko olet istuttanut tähän? Onko mäntyä tasaisesti seassa täydentämässä, vai onko runkoluku jo hieman suuri?
Ihan hyvä taimikko, onko krumman puolen mt?
Vaikea kuvasta ihan tarkkaan nähdä.
Tämä taitaa olla karummasta puolesta MT. Siinä kasvoi aikanaan ihan hyvä kuusikko. Vain muutama mänty seassa. Nytkin kunnon mäntyjä on vähän. Istutustiheys oli luokkaa 1800 runkoa eikä tainnut tulla mitään tuhoja. Männyt eivät paljoa lisää.
Vuonna 2011 teetettiin neulasanalyysi. Sen mukaan typen määrä on alakantissa, mutta lannoitustarvetta ei ole. Puukilta siis tarkka havainto.
Tässä ei tarvitse siis muuta kuin odottaa aikanaan motoa.
Minulla on pari pientä kuviota juuri tuota karua mt maata, tiukka kuusikko, vähän mäntyä seassa.
Ensi talvena tulee yläharvennus kuusta poistaen ja aikanaan päätehakkuu niin, että Männyt jää siemenpuiksi.
Saatan istuttaa sen 800 – 1000 tainta/ ha, mutta luotan männyn ja koivun täydennykseen.
Yksi vaihtoehto karulla mt pohjalla voisi olla se kylvö.
Kukin tyylillään.
Tämä kasvaa ihan hyvin ensiharvennukseen joka kannattaa tehdä kuitenkin ajoissa ihan puhtaana kuituharvennuksena. Typpi rajoittaa kasvua etenkin varttuneemmassa puustossa. Tällaiset kuusikot reagoi typpilisäykseen erittäin voimakkaasti, nämä ovat aivan parhaita lannoituskohteita. Lannoituksen aika on tietysti/kuitenkin vasta ensiharvennuksen jälkeen.
Näillä karumman puolen mailla huomaa hyvin vanhemmista kuusista kasvun hiipuvan voimakkaasti. Näkee mm. Oksista.
Siksi juuri tulee minullakin yläharvennus. Alaharvennuksessa olisi pakko lannoittaa.
Ajoissa tehty ensiharvennus normaalisti laatuharvennuksena.
Männyn kasvu ei hiivu ravinteiden puutteesta tällaisella kasvu maalla, siksi sitä olisi hyvä olla myös seassa. Myös Koivu parantaa kuusen kasvua.
Eihän tuossa näytä mäntykään kasvavan. Kuivahkoa kangasta? Pahoja ravinneongelmia on ainakin. Tuossa saa hakkuuta odottaa sukupolvi jos toinenkin.
Eiväthän kaikki pohjat ole tietenkään OMT:tä. Varmasti tämä on MT-pohja ainakin hakatun metsän perusteella arvioituna. Meillä on joitakin tällaisia pohjia, joihin hakkuun jälkeen syntyy kanervikkoa, joka luullakseni aluksi vähän haittaa kasvua. Aikanaan kanerva häviää. Makuasia jos tällaista pitää ravinneongelmaisena. Vieressä kolme vanhempaa kuviota, jotka on ensiharvennettu n. 35 vuoden iässä. Niin tässäkin varmaan tapahtuu. Ei siis kuitenkaan sukupolvia nykyisellään kulune ja voihan tosiaan aikanaan ravita.
Nykyopeilla ästettäisiin ja kylvettäisiin männynsiemen ja seuraavana vuonna kuusella täydennys.
Maan ominaisuuksia kannattaa tosiaan tarkastella, koska tuossa iässä kuusikko kasvaa kuivahkolla kankaallakin yleensä paremmin.
shitolkka pystyy tämänkin päättelemään jopa yhdestä kuvasta.
Ei kasvupaikkatyyppiä pysty pelkästään taimikonkasvun perusteella päättelemään. Mutta kanerva on kuivan kankaan opaskasvi E-Suomessa. Jos sitä on runsaasti, niin ei maapohja ole mustikkatyyppiä.
Jos on ravinteista pula, miksi kannttaa yrittää kasvattaa noin tiheänä, ottaisin raivurilla kuusista puolet pois välittömästi.
Kun puut ovat vielä noin pieniä, ei ravinteista juuri tule taistelua. Joskus rajoittavana tekijänä on vesi, sille ei mahda mitään, mutta metsätyypin määrittelyssä olisi syytä tutustua opaskasveihin, jotka tiipin määrittelevät melko luotettavasti.
Kanerva on tyyppikasvi, (CT), joka on kuivahkon kankaan tyyppi, eikä tosiaan ole suositeltava kuuselle, eikä koivullekaan.
Ehkä tuolla alueella olisi kannattanut tehdä hieman voimakkaampi maanpinnan muokkaus.
Kanerva on kuivan kankaan tyyppien opaskasvi, ei kuivahkon.
Se ei olekaan aina ihan helppoa määrittää kasvupaikka- tai metsätyyppiä
avohakkuun jälkeen. Hakkuun jälkeen alueelle voi ilmestyä karumman tyypin kasvillisuutta joka kuitenkin vähenee metsän varttuessa.
Ja esim. muutaman käenkaalin näkyminen jollain kuviolla ei välttämättä merkitse sitä että ollaan lehtomaisella kankaalla.
(jatkoa)
Päätehakkuualue voi myös rehevöityä aluksi niin, että se vaikuttaa
paremmalta kasvupaikalta kuin mitä se todellisuudessa on.
Kyllä itse harkitsisin jossain vaiheessa typen lisäantoa. Noita vastaavia metsiä on meilläkin paljon hakkuussa ja niissä on usein kasvu pysähtynyt toiseen harvennukseen. Maapohjasta on voima loppunut. Alussa taimikot ovat olleet hyvinkin elinvoimaisia mutta sitten joko kuivuus ja maapohjan karuus on tullut esteeksi kuusen kasvulle. Kannattaa seurailla miten vuosikasvut edistyy ja ryhtyä ajoissa toimenpiteisiin. Uskon Timpan niin tekevänkin onhan hänellä reilusti keskivertoa paremmat metsät mitä kuvistakin voi päätellä.
Puuki
25.4.2017 9:40
Kanerva on kuivan kankaan tyyppien opaskasvi, ei kuivahkon.
Se ei olekaan aina ihan helppoa määrittää kasvupaikka- tai metsätyyppiä
avohakkuun jälkeen. Hakkuun jälkeen alueelle voi ilmestyä karumman tyypin kasvillisuutta joka kuitenkin vähenee metsän varttuessa.
Ja esim. muutaman käenkaalin näkyminen jollain kuviolla ei välttämättä merkitse sitä että ollaan lehtomaisella kankaalla.”
Olet oikeassa – muistin väärin. Vanhuus ei tule yksin. Mutta kuten sanot, muutama mustikanvarpu ei tee metsästä MT:ä ja niin edlleen. Opaskasveilla metsätyypin voi rajata, kuin myös pituusboniteetilla, johon ei vaikuta joku harvennuksen lähiaikaisuus tms.