”Takametsään” oli jäänyt pieni aikanaan männyn siemenpuuasentoon hakattu kuvio, joka kasvoi valtaosin koivua ja haapaa. Syöksyvirtaus heinäkuussa 2006 teki kuvassa näkyvää jälkeä. Taas kerran näkee sen, että kuinka heikosti taimettuminen on onnistunut vaikka aikaa on ollut 12 vuotta.
Olen samaa mieltä omien kokemusten perusteella pienaukkojen luontaisesta taimettumisesta. 2000- luvun alussa naapurin hakkaaman aukon rajalle syntyi tuulenkaatama n.0,3 ha, kuvio joka meni vajaatuottoiseksi kun isoimmat rungot 03:n kuusikosta meni nurin, kasvupaikka, (MT) kivinen.
Kuvion pienuuden johdosta sille ei ole tehty sen jälkeen mitään, mutta ei sitä ole luontokaan alkanut taimettaa sanottavasti. Odotus aika näyttää venyvän valtavan pitkäksi (pienissä aukoissa), jos ei taimettumisen varmistamiseksi maanomistaja tee mitään.
Taimettumisedellytyksistä kertoo paljon se, onko taimia pystymetsän alla. Jos ei ole, on taimettuminen järkevässä ajassa epävarmaa. Toisaalta jos taimia jo valmiiksi on, niin osa niistä yleensä säilyy hakkuussa tai myrskytuhossa ja pääsevät sitten kasvamaan. Omilla mailla kankaat ovat liki poikkeuksetta taimettumisedellytyksiltään hyviä keskikarkeita moreenimaita. Ojitetut korvet taimettuvat myös yleensä hyvin kuuselle, kunhan varjostavaa puustoa on riittävästi, sen puuttuessa hieskoivulle.
Kuvissa aurinko ei juuri suoraan maahan asti paista. Liian isossa pienaukossa heinettyminen on riesana, mutta noiden kuvien perusteella noin pienissä aukoissa ei kyllä kasvuresursseja näytä olevan riittävästi oikein millekään. Varvikko on kitukasvuista, kivien päällä kasvaa sammalta.
Onhan sentään yksi kuusen teppana siunaantunut,kasvutila pisaa sillä.
Niin, kysymys on, miksi ei taimetu. Ja onko paikka ylipäätään hyvä, ja onko liian kuivaa.
Mielenkiintoinen kysymys, miksi ei taimetu. Onhaan aikanaankin taimettunut. Silloin oli hakattu siis männyn siemenpuuasentoon, mihin oli syntynyt tuota lehtipuustoa ja muutama kuusi. Heinä ei voi olla nyt syynä. Epäilemättä kuivuus vaikuttaa ja tietysti sammal. Tällaisia meidän metsät ovat yleensä taimettumaan.
Kuten olen olen aiemminkin kirjoittanut, niin Luken Lapinjärven koemetsään olisi syntynyt hyvin kuusentaimia. Se metsä olikin tosi kostea. Minun mielestäni ratkaisevaa on maapohjan kosteus. Korpisoille koivujen alle tai ojien penkoille tai jonkun aukon varjoisaan kosteaan nurkkaan saattaa syntyä kuusentaimia aivan haitaksi asti.
Yleensä taimettuu hyvin kuuselle kantojen vierustat ja lehtipuiden aluset. Aukot ei niinkään ellei muokata. Heinittyminen ja/tai liika kuivuus estää.
Onko tuossa kivikossa kasvanut puita aikaisemminkaan ?
Viimm. kuvassa näyttäisi olevan kuusen taimiakin.
Samalta näyttää kuin minulla yksi Tapaninmyrskyn tekemä n. 0,1 ha aukko rehevässä kuusikossa. Kuviolla muuten kyllä kosteaan ja hienojakoiseen maahan on pieniä taimia kasvanut paikoin tiheästikin, mutta tuossa pienaukossa lisääntyneen valon takia heinä vei voiton.
Kuvasta huomaa myös sen, että ne harvat taimet, mitkä ovat päänsä pinnalle saaneet, kasvavat todella hitaasti. Saattavat myös olla vuosikymmenten ikäistä vanhaa alikasvosta, joista minä ainakaan en halua seuraavan sukupolven puustoa kasvattaa.
Ja kun toisaalla tuli puhetta alikasvoskuusten asemasta, koivun alla tilanne on aivan toisenlainen. Kun luonto on päättänyt tietyt asiat, niitä on syytä kunnioittaa myös talousmetsässä.
Tuollaiset paikat ja jatkuva kasvatus herättävät joskus outoja ajatuksia. Kaikki eivät niitä purematta niele. Pitävät henkimaailman asioina.
Nimittäin joskus uskallan epäillä, että paikalla oleva vanhempi puusto pitää symbioosisienet ominaan ja taimet kuolevat nälkään. Siinä olisi myös yksi syy miksi muokkaus virkistää reippaasti taimikon alkuelämää. Se katkoo vanhojen puiden yhteydet sienihuovastoihin.
” Palstalaisilta hyviä käytännön ohjeita” , kun maanpinta on liian kuiva, pienaukkohakkuuseen ja sen taimettumiseen !
Minunkin esimerkki kohde on odottanut jo 18:ta kasvukautta uutta taimiainesta
Meidänkin tuulenkaatama pienaukko on aivan liian kuiva kasvukauden aikaan, osan päivästä paisteisessa rinteessä. Huomiota on herättänyt kun taimia ei ole juurineen kaatuneiden runkojen paikallakaan, on vaan muutamia lintujen rypypaikkoja
Pieni sammaleinen aukko ei sopivalla paikalla ota mitään taimia. Kotimettässä sellanen ollu täysin taimetta kymmeniä vuosia. Toisenlaisessa paikassa olisi turkkinaan tainta.
Harvennusta tehdessä tuli suuriakin aukkoja vastaan luontaisesti syntyneessä metsässä. Ei taimia yhtään vaikka kymmeniä metrejä aukkoa.
Niin, ja sekin on mielenkiintoinen kysymys, että miksi tuo ei aikoinaan ole taimettunut myöskään männylle.
Ei tuon näköinen maapohja männylle muokkaamatta taimetu. Hieskoivua tulee ja haapaa maasta vesoo.
Näinhän se tilanne on usein kuten Sitolka kirjoitti. Eipä sitä ottaneet huomioon ne, jotka aikanaan hakkauttivat tätäkin metsiä. Toisaalta käy joskus toisinkin päin. Metsä ei taimetu ollenkaan kuten tuolla edellä useat ovat todenneet.
Yhtä asiaa jaksan ihmetellä. Vaikka kaikkien metsäammattilaisten luulisin tietävän miten asian laita on, niin jatkuvasti professoreidenkin suilla jänkytetään jatkuvan kasvatuksen puolesta. Johdetaan tietoisesti tavallista kansaa ja päättäjiä harhaan.
Tällaistähän se tämä jatkuva kasvatus ja pienaukkopelleily on. Ei ihmisikä riitä kun taimia ja kunnon metsää odotellaan. Mutta tärkeintä on ettei tule mitään uudistamiskuluja. Ja pelkkää tukkia saa kuulemma loputtomiin hakata. Fiksuina ihmisinä pidetyt ihmiset tällaisia aivan tosina selittävät ja saavat aivan valtavasti näkyvyyttä mediassa, jonka toimittajista suurimmalla osalla ei ole mitään kosketusta ja kokemusta metsätalouteen. Edesvastuuseen joutaisi koko porukka kansantaloutta ja perhemetsätalouden kannattavuutta romuttavasta propagandastaan. En enää edes viitsi lukea lehdistä tiettyjen tutkijoiden, ”yrittäjien” ja muiden ammattilaisten haastatteluja ja mainospropagandaa. Kun itse ottaa yrittäjäriskiä ja maksaa kulunsa ja lainansa niin tietää mikä näkyy pankkitilillä ja jättää tulista. Euroilla laskut maksetaannei teoreettisilla prosenteilla.
Eli. Kun vastaavaa sattunee, hakkaisin lisää aukkoa kehitystervettä metsää myöten ja vähintään muokkaisin (samalla kylväisin) alueen.
Ois pitäny aikanaan kuokkaa tuolla aukolla heilutella. Kuokkalaikutuksella saa kyllä metsän aikaan missä ei kuntta liian paksu ole. Mutta nykypäivän käsille tykkää olla sekin jo liian kovvoo hommoo. Tai missä kuntta paksu niin olisi vain kuokalla istuttanut.
Metsämasa kertoo 18 vuotta odoteltu…
On myös joissain yhteyksissä toitotettu nna:ta, korkohävikkiä ja vaikka sen hittoa, mutta tehdä et voi mitään!! Laittaa kyseenalaistamaan monenmoiset lukeneet pöytälaatikkoteoreetikot, jotka luulevat satuja.
Itse hakkaisin nyt pois männyt ja noin 50 % kuusista suuremmasta päästä alkaen, ja katsoisin, mitä sitten tapahtuu.
Jäljelle jäisi siis lähinnä hieskoivua ja haapaa. Ei ole käypä ratkaisu. Aukoksi vaan.
Toisaalta on hyväkin olla taimettumisen ihmettä odottava pienialainen kohde omilla tiloilla. Sillä esimerkillä voi jakaa käytännön ajankohtaista tietoa niille jotka on hairahtumassa suurempiin pienaukko- ja poiminta hakkuisiin, ilman viljelytoimenpiteitä. !
Yhden istutusurakan yhteydessä jäi sen verran taimia että kävin laatikollisen lyömässä tällaiseen pienaukkoon. Siellä kanssa ei ollut mitään luontaista taimettumista tapahtunut. Nyt kävin koiran ulkoilutusreissulla katsomassa kuinka taimet ovat jaksaneet. Jonkin verran niitä on säilynyt mutta ilmeisesti jonkilaisen muokkaksen kuitenkin olisi tarvinnut tehdä. Vaikeita nämä kuivapohjaiset pienaukot on taimettumaan ilman minkäänlaista muokkausta.