Näitä aikoja tällainen harrastus että ajellut haapahakkuulta latvusmassan loput vielä pois. Oli vähän huonoa maastoa joten piti varrota jäätymistä.
Näitä aikoja tällainen harrastus että ajellut haapahakkuulta latvusmassan loput vielä pois. Oli vähän huonoa maastoa joten piti varrota jäätymistä.
Harrastukset
Ihan mielenkiinnosta kysyttävä, paljonko jää puuhastelusta viivan alle kun tuo ilmakuorma on purettuna kasassa? Kiintojahan tuossa on pari.
Minkä verran auttaa tuo rullaveto? Harmittaa kun nuukuuttani en aikoinaan raskinut ottaa tuota enkä sähköistä esiohjausta vaan hydraulisen. Ei olisi tehnyt paljon vuotta kohti, kärry ollut jo 14vuotta.Uusien hinnatkin nousseet niin että kärrin nimellisarvo ei ole juuri laskenut.
Mehtäukolle että tämän olen tänne kuviinkin merkannut nimenomaan harrastukseksi mutta tässä tapauksessa osansa on myös hakatun haavikon yhden osan siivouksella. Hakkuussa ojan taakse jäänyt latvusmassa ei ollut NIIN iso määrä että latvusmassan ostajan oma telouskone ei viitsinyt tehdä latvuksista ojan ylitystä. En minäkään vaan hain pienen matkan päästä ojarummun ja kuljin sieltä. Toki sinne joutui myös raivaamaan hiukka tietä eteen mutta suurempi ongelma oli että kesä ja syksy oli märkä täällä eikä edes tuo yhdistelmä olisi pinnalla pysynyt. Nyt pysyy toki painuen mutta en vielä edes kärryn vetoa joutunut käyttämään. Nuakkahan tuosta kysyikin ja kerran on ollut viime kevättalvella liukkaaseen mäkeen todella tarpeeseen täyden puukuorman kanssa. Se vie varmasti mutta pitää olla kärsivällinen. Meno on hiljakseen etenemistä rullavedolla. Mutta eihän metsään kiiruulla mennä. Nuo sähkö ”joystikit” ovat kyllä ylivoimaisen kätevät. Lämpimässä hytissä ilman takaikkunan aukipitoa. Tämä Kesla-Massikka yhdistelmä on nyt erottamaton pari eli en tule käyttämään muuhun. Jätin Valtran toisiin töihin. Sen e-puukasan arvo on vielä Tiistaihin asti auki mutta ja edellisistä kaupoista tiedän että kyllä siinä ihan tonnirahasta keskustellaan. Läjää on kertynyt lanssiin noin askelmitalla 25m:iä. Vielä hiukka huomenna lisää. Noita ojantakuskohteita oli kahdella eri kuviolla. Nyt olen ajanut noita kuivia seitsemän kuormaa ja siis yksi ainakin vielä. Lisäksi pitkin syksyä on tuoretavaraa myös ajettu pojan kanssa silloin tällöin samaan lanssiin. Kuivat toiseen päähän ja tuoreet toiseen. Puoliksi suurpiirtein on nyt.
Mehtäukolle että tämän olen tänne kuviinkin merkannut nimenomaan harrastukseksi mutta tässä tapauksessa osansa on myös hakatun haavikon yhden osan siivouksella. Hakkuussa ojan taakse jäänyt latvusmassa ei ollut NIIN iso määrä että latvusmassan ostajan oma telouskone ei viitsinyt tehdä latvuksista ojan ylitystä. En minäkään vaan hain pienen matkan päästä ojarummun ja kuljin sieltä. Toki sinne joutui myös raivaamaan hiukka tietä eteen mutta suurempi ongelma oli että kesä ja syksy oli märkä täällä eikä edes tuo yhdistelmä olisi pinnalla pysynyt. Nyt pysyy toki painuen mutta en vielä edes kärryn vetoa joutunut käyttämään. Nuakkahan tuosta kysyikin ja kerran on ollut viime kevättalvella liukkaaseen mäkeen todella tarpeeseen täyden puukuorman kanssa. Se vie varmasti mutta pitää olla kärsivällinen. Meno on hiljakseen etenemistä rullavedolla. Mutta eihän metsään kiiruulla mennä. Nuo sähkö ”joystikit” ovat kyllä ylivoimaisen kätevät. Lämpimässä hytissä ilman takaikkunan aukipitoa. Tämä Kesla-Massikka yhdistelmä on nyt erottamaton pari eli en tule käyttämään muuhun. Jätin Valtran toisiin töihin. Sen e-puukasan arvo on vielä Tiistaihin asti auki mutta ja edellisistä kaupoista tiedän että kyllä siinä ihan tonnirahasta keskustellaan. Läjää on kertynyt lanssiin noin askelmitalla 25m:iä. Vielä hiukka huomenna lisää. Noita ojantakuskohteita oli kahdella eri kuviolla. Nyt olen ajanut noita kuivia seitsemän kuormaa ja siis yksi ainakin vielä. Lisäksi pitkin syksyä on tuoretavaraa myös ajettu pojan kanssa silloin tällöin samaan lanssiin. Kuivat toiseen päähän ja tuoreet toiseen. Puoliksi suurpiirtein on nyt. Ja mehtäukon kommenttiin vielä että kyllä tuo kuorma on aika tiukkaa tavaraa. Ne on painettu sinne ja tehty maltilla eli ei sikin sokin vaan tarkkaan kärrin pinta-ala hyödyntäen. Lisäksi kohmettunnut kuusioksajäte antaa tiukkoja laattoja kuten ylhäälläkin kuormassa näkyy. Siinä nosturikin välillä tiukoilla.
Uskotaan uskotaan, mutta mitä jää tunnissa viivan alle…?
Mehtäukolle jotta nyt käyn kohta laittamassa massikan lämpiämään ja kun sieltä kuorman ajelen olettaisin että puoleksipäiväksi takaisin kerkiän. Eli yhdeksästä korkeintaan kahteentoista. Kolme tuntia siis ja jos ajatellaan että aika vähän muitakaan järkeviä ansaintamuotoja tälle kolmelle tunnille voisi tuntipalkka olla dieselkulut vähennettynä jopa lähellä neljääkymppiä. Materia olisi muuten jäänyt metsään mutta alue jonka ne peittävät vs lannoitevaikutus, niin plusmiinus nolla. Konehankinnan vaikutusta en tähän ala laskea koska todella pitkän aikavälin hankinnoista kyse ja se maksaa monessa hankinnassa itteään takaisin vs verotushyöty tietysti. Kuljetusmatkaa olisi mahti lyhentää mutta vien nyt kaikki samaan lanssiin koska sinne mahtuu paljon ja monesta suunnasta keskeinen paikka minulle. Tarkennan tulosta kunhan kevään mittaan tavaraa lähtee terminaaliin.
Kyllä tuolla kelpaa ja vielä 4 pankkonen, vanhemmat keslat oli kolmepankkoa ja lisävarusteena piti neljäs hankkia. Huippukärry joskin ehken kaatumaherkkä tyhjänä olletikki.
80cm jatkot vielä pystyy laittaan pankkoihin niin kuormaus onnistuu vielä kohtuullisen hyvin ja kantavuus tuossa sen kyllä kestää myös
Kyllä tuo puuhastelu aina sauvakävelyn voittaa. Siitä ei jää viivan alle mitään.
🙂
Jessellä on kunnon pelit, kyllä niillä kelpaa niin energiapuuta, kuin jäykempääkin metsästä kuskata.
Niin, kun tähän asti ei ole ollut kuin juontokoura ja nosturiton kärry niin onhan tuo nyt osoittanut tehokkuutensa. Eipä ole nyt paljon paussipäiviä ollut koneyhdistelmällä. jos en minä niin poika ajaa omiaan. Tuolla kaatumaherkkyydestä mainittiin. olen kerran kaatanut heti konepihan asfaltilla eka kertaa kokeillessa. Agcon myyjä käski vain rohkeasti puikottaa ja niinhän sitä sitten vedin nosturin sivulle kokonaan ja kippas. Ei muistanut sanoa että pudota tokkiinsa tukitolpat alas. Nyt jo tietää varoa eikä tyhjällä kärryllä ihmeitä koiteta nostaa. Toki esim. täyden klapisäkin voi nostaa tyhjällä kärrylläkin. Tänään viimeksi. Nyt sain tuon e-puun ajettua ja kuitua seuraavaksi lanssiin. Hankinta menossa samalla tiluksella ja samoja ajouriakin voi hyödyntää. Kyllä tuon yhdistelmän kanssa on pikkuhiljaa alkanut viihtyä vaikka alkuun tuntui ettei sitä uskalla edes metsään ajaa. Tuntui kauhean suurelta yhdistelmältä. Nyt mättää jo ylikuormia päälle.
Niin tarkoitin maastossa ajaessa jos puominsylinterillä linkkuun vetää nii ei kummoista kantoa tai muuta epätasaisuutta tarvitse olla niin kippaa kyljelleen
Tukijalkoja kannattaa käyttää aina kuormatessa vaikka pysyisikin pystyssä, sanoi edustaja mulle ja perusteluna oli että nosturin alapeti eli runko rasittuu ja pitemmän päälle tulee ratkeimia
Joo . Kyllähän sitä on aika tarkkaan tullut kärryn elkeitä traktorista seurattua kun kantoja ylitellään. Hurjaahan tuo on kun kallistus on melkoinen. Pienin kertoja massikan laatikosta on tullut otettua metsäajossa käyttöön. Eli kepin päässä LL. Kun jotain pahempaa kohtaa mennään on parasta keritä mukaan ajoissa. Puomin käännöllä saa monesti helpotettua tilannetta jos on varaa kääntää kärriä hiukka kaatumasuuntaan. Siinä on sentään aika laaja pelialue käytettävänä. Siihen kun vielä vie tassun siltä puolelta lähelle maan pintaa niin voi jopa olla turvattu ylitys. Aina tietty pareen yrittää väistää pahimmat kiipeilyt.
Suolaliuos kärrin renkaisiin niin ei keiku tyhjänä käännellessä. Hieno kärrivärkki.
Sikarin vinkki kyllä tiedossa ja hyvä onkin. Mutta ei näin harrasteesta parane noin ammatillisiin toimiin ryhtyä. Kiitos kuitenkin vinkistä ja kommentista! Palaan vielä mehtäukon arvioon kärrin kiintomoteista. Ei se aivan kyllä riitä. Nk kymmenen motin kärry. Sanotaan että neljä on lähellä totuutta. lataan yleensä aika pitkääkin tavaraa eli reilusti yli kärryn mitan. Ja ylöspäin niin paljon kun saa pysymään ilman suurempia sitomisia. Eli nosturin puomi saa riittää tueksi. Pieni matka yleistä tietä kyllä mutta eipä ole mitään tullut varisteltua tielle. Pienemmät roikut kiertelen ennen lähtöä ja lykkään paremmin kuormaan. Laitoin kuviin myös lanssilta näkymää jossa voi nähdä että aika pitkää on latvus ollut. Ei oo nuukelisti tehty motolta. Joitain aivan hel…in pitkiä on joutunut m-sahalla katkomaan. Luistaa muuten helposti jo metsän keikutuksessa alas.
No eipä tarvii laskeskella kun harrastuksesta oli kysymys.
Jonkin verran keskiraskaalla ajokoneella vastaavaa rojua ajaneena ja ne sitten haketettuna >kiinnoiksi paljastaa tuotoksen.
Isojen heinäkuormien on liikuttava vauhdikkaasti ja järjestelmällisesti, jos meinata ansioille. Kuvan läjä on 1/4 sellaisesta.
Näin kyllä millaisilla kuormilla se ”keskiraskas” ajokone ajoi sen varsinaisen hakkuualan latvustavaran ja väitän ettei siinä kovin paljon enempää tavaraa ollut kuormassa. Se vain vei sen metsäautotien varteen joten olihan se nopeampaa ajoa tietty. Mutta ei ainakaan se hemmo kovin kauheita ”heinäkuormia” tehnyt. Ja onhan nyt ehkä kiinnon hintakin hiukka toista kuin ehkä muutaman vuoden takaiset. Mut siihen sitten hiukka myöhemmin vielä, siihen hintaan.
Kuulehan jees. Mikään vehje ei vie niitä kuormia mihinkään ilman asiansa osaavaa kuskia…
Sinun kärrissä on kuormatilan ala 2,4m2, keskiraskaassa yli kaksinkertainen. Kunnollinen kuorma tehdään oikeasti kuin ”heinäkuormaa”, eikä mällit vain keskelle lavaa kuten kuvassasi. Mutta harrastuksessa terveisten ajo on sallittua… 🙂
Tiedän mehtäukko. Onhan noita nähty kun laitetaan pankkojen väliin poikittain mutta ei haapalatvuksia. Koska ne ovat pitkiä ja hankalasti vahvojen oksien ansiosta mällättäviä. Toisekseen ajoura määrittää kuinka leveää kuormaa voit laittaa. Jos ajetaan toisen maalla ei voi alkaa kolhia puustoa ajouran viereltä. Ammattitaitoa on työmaan tuntemus ja olosuhteiden mukaan touhuaminen. Sitä paitsi en ajakaan tosiaan työkseni vaikka muutama kerta viikossa nyt meneekin.
”…olen kerran kaatanut heti konepihan asfaltilla eka kertaa kokeillessa…”
Kyllä sinulla on nyt liian pitkä matka alkaa neuvomaan isääs naimaan…
Eipä ainakaan ole vanhoja ennakkoluuloja ja olettamuksia riippana mehtäukko! Sinullakin on joskus ollut eka kerta. Mielti sitä! Onhan tässä kuitenkin metsää takana jo kolmekymmentä vuotta mutta nyt vasta kalusto alkaa olla käyttötehokasta. Nyt on lanssin tavara myyty ja kiinnon hinta samaa luokkaa kuin runkotavarassa. Määrää kyllä kehuttiin ja kaikki extrat kaivettiin. Nyt vain pitää odotella koska poisajo alkaa. Terminaalin täynnä olo mainittiin. Mutta edelleen isommat lanssiin ajomäärät seuraavilla haapahakkuilla kannattaa ajattaa ostajalla, edelleen. Hinnan ero senverta pieni kuitenkin.
”..Agcon myyjä käski vain rohkeasti puikottaa..” kun rysähti. Tuollaistahan se on, kun ei ole minkäänlaista käsitystä vekottimen toiminnasta, mieti sitä aina ensin.
”.. Nyt on lanssin tavara myyty ja kiinnon hinta samaa luokkaa kuin runkotavarassa.” Kysymys ei ollut tästä, vaan sinun heinäkuorman kiinto%:sta.
Terminaalin täynnä olo mainittiin, ja näkyy varmaan jo ilmakuvissa… 🙂
Täyttä, jos ei pappi enää kirkkoon mahdu.
Alkaa olla 40 vuotta siitä ,kun lopetin nuo leikit ,mitä Jesse on 30 vuotta opetellut/haaveillut. Kolme vuotta kokeilua riitti opettamaan, että traktorit kuuluu pellolle ja metsää varten on ihan eri vehkeet. Eläkkeellekin olisin ajautunut muutamassa vuodessa traktoreiden huonon ergonomian vuoksi. ”Selkäpaskana”-porukkaa on kehittynyt traktorisektorilta valtavasti.
Tiedä siitä huonosta ergonomiasta. Kyllä ilmapenkki kääntyvänä kohtalainen on. Ja joysticit lepää takaikkunahyllyssä joka varta vasten tilattiin Massikkaan. Kädet saa lepäämään käsinojille. Minulla ei ole kyllä selän kanssa mitään ongelmaa koskaankaan ollut. En ole pelkkä konehemmo vaan teen fyysistäkin metsässä. Traktori sopii metsään kyllä omatoimiseen metsänhoitoon erinomaisesti. Sen kulkua on vain hiukka enemmän suunniteltava ja ajourat huolella etukäteen sekä havuttaa että jäljet ajaa pienemmillä kuormilla alkuun. Nythän talvesta alkaa tulla erinomainen noihin nuoren metsän harvennuksiin.
Eiköhän saa tehdä kuin haluaa,kuulostaa enemmän olevan niillä ongelma joilla ei harraste vehkeitä ole tai eivät ole oppinut niitä käyttämään edes kolmessa vuodessa.
Teen itsekin just samoja hommia enkä laske viivoja alle enkä päälle, pääasia että on mukavaa
On paljon mukavampiakin tapoja köyhtyä ja rapistua. Kun käsissä oli käypäiset koneet ,pystyi ansaitsemaan vähän eläkettäkin ja”ruoto” säilyi terveenä. Traktorin vaatimaton ergonomia ja huono tuotos vievät rahat ja terveyden.
Siinä kaas yks voi voi voi
Todella! En aivan ymmärrä miten suorittava laskee metsätöiden kannattavuutta. Eihän alle sadan ha:n metsätilallisen nyt mitään ammattimaista ajokonetta kannata alkaa hommailla. Nytkin saa jo verottajalle selvittää miksi ja mitä teet. Tuo oli investointina vielä kohtuuden äärirajoilla ja siinäkin näin juuri eläkkeelle jäänyttä ei juuri pankin tai verottajan suunnalta sympatiseerata. Mutta Keslan hommaus meni läpi viime vuonna selvityksillä paitsi että kun hankinta osui loppuvuoteen verottaja hyväksyi vähennysten aloituksen vasta tälle vuodelle. Kun ei ole vielä tehty töitä sen kanssa oil perustelu. Tänä vuonna sama rumpa varmasti traktorin hommaamisesta sen ”kesselin” eteen. Sekin tuli puolittain pakollisena kun vanhassa ei olisi kovin häävisti hyrdauliikan tuotto ja paine riittänyt. Ja tulihan tuosta nyt toimiva yhdistelmä. Enpä sitten tiedä ”köyhtymisestä ja rapistumisesta”. Mielestäni metsässä ei tee kyllä kumpaakaan. Köyhtymistä helpottaa että sieltä metsästä saa myös tuloa. Rapistumista ehkäisee metsätyön mielekkyys ja fyysinen suoritus. Aina ei olla traktorilla sompaamassa. Pitäähän tehdä sitä ajettavaakin. Kommenteissa on selvästi nähtävissä kuka todellisia omatoimitekijöitä metsissään. Kiitos heille kannustavista ja ymmärtävistä kommenteista!
”..kun sieltä kuorman ajelen olettaisin että puoleksipäiväksi takaisin kerkiän. Eli yhdeksästä korkeintaan kahteentoista…”
Ettei keskustelun aihetta tahallisesti veivata rommakkoon, tuo edellä ja tuotos olivat pohdinnat. Täällähän kun tunnetusti joka käänteessä painotetaan katetuottoja ja prosentteja…!
Jospa muut lukijat heräävät ynnäämään, ja vaikka kuvan harakanpesä olisi kahden kiinnon sijasta yletön 3, tuotto on luokkaa <30€ tunnille. Harrastuksesta kun ei tarvitse tienata, johan siinä jo jää p-aineelle, muille kuluille ja poistoille paksu siivu…
Eikös tuossa ollut hiukanmuitakin tekijöitä kuin tuotokset?
”tässä tapauksessa osansa on myös hakatun haavikon yhden osan siivouksella.”
”poistoille paksu siivu…”
Ei tainnut olla siitäkään kyse
”Konehankinnan vaikutusta en tähän ala laskea koska todella pitkän aikavälin hankinnoista kyse ja se maksaa monessa hankinnassa itteään takaisin vs verotushyöty tietysti.”
Noh, paksunnetaan sitä sitten vaikka verotusedun siivulla myös että saadaan kaikkia näkökulmia peliin. Eläkkeen veroprossa nyt 15,5 tälle vuodelle kun vielä viime vuonna oltiin 10%:n paikkeilla. Nytkin tuo tietää hyvää palautusta koska viime vuonnakin tuli tuhansia vielä takaisin. Tuo äkillinen nosto johtuu muusta pääomatulosta josta kuitenkin jo maksettu ennakot lähes täysin. Eli isot poistot 2025-vuodelle tulee ja ennakoista tulee takaisin. Myös velkaa pikkasen lisää jolla myös vaikutuksensa koska on investoinnista metsätalouteen kyse. Nyt alkaa kuitutavaran teko tosimielellä ja risuhomma jää vähemmälle mutta sitäkin vielä tulee ja ajetaan samaan lanssiin. Ainakin tämän vuoden osalta kiinnon hinta pysyy samana ja lisää saa ajaa vielä samaan kasaan. Minusta kannustetta omiin koneisiin metsätaloudessa on jo työn sujuvuudenkin kannalta riittämiin. Aivan oma lukunsa on myös työtä mielekkäämmäksi tekevä puoli. Kyllähän tässä nytkin voisi sohvalla kääntää kylkeä mutta sahahommat vetävät metsään. Parhaat asiantuntijat löytyy kyllä yleensä juuri niistä vilttiporukoista.
Kannustin jo Jeesiä poiston ”paksulla” siivulla…!
Kun aletaan keskustella jostain aiheesta ja aloittaja vetää siihen tuotoksiaan, tottahan silloin asiaan kuuluu kannanotto kannattavuudesta? Vaikka jokainen saa tehdä mitä lystää, saattaisi keskustelut ennen investointeja tehdä muutakin kuin sitten pelkkiä savurenkaita…
Jaa a kumpikohan niitä tuotoksia tähän keskusteluun suorastaan vaati
Ei mikään metsäkärryinvestointi näytä kannattavalta jos katsoo vain ajotaksaa 3-5€/m3 mitä isot koneet saavat. Mielestäni kuitenkin oman kärryn hankinta oli parhaita investointeja koskaan. Hankintahinta oli 15v sitten 24000, nykyarvo n. 15-20000. Tietysti jos traktorinkin olisi joutunut hankkimaan olisi kulu ollut isompi. Kaikki ensiharvennukset ajettu sen jälkeen itse, uraleveydet kaventuneet n. 1-2m aikaisempiin verrattuna vaikka kaikki hakattu koneilla. Aika monta puuta jäänyt kasvamaan parempihintaiseksi kakkosharvennukseen. Polttopuut voi ajaa tietä pitkin, myös harvennuspuut voi ajaa pikitien varteen laaniin mistä ainakin Mg maksaa kohtuullisen korvauksen. Eli talvikorjuuleimikko muuttuu kelirikkoleimikoksi. Tietenkin veron päivämaksusta pitää huolehtia kun myyntipuut kyseessä. Pihapuiden ja polttopuun ajoa voi tehdä hyvällä hinnalla muillekin halutessaan, muutaman tunnin keikkoihin ei ole tungosta.
Nuakkan linjoilla, vaikka kokemusaika vielä lyhyt on jo huomattavissa juuri oman toiminnan aktivoitumista nimenomaan nuoren metsän harvennuksiin. M-Groupille teen myös nyt sekä kuitua että ehkä siitä myös kuusitukkiakin hiukka tulee. Ajan dieselillä koska täällä S pisti moottoripolttoöljyt lähes heti huput jakajien päälle. Syystä jota tiedä en. Toki tuo noin 80000 jota kärryyn ja traktoriin investoin on pitkän ajan kuoletuksessa. Mutta hankintahakkuut ovat nyt tämänkin vuoden varmaan ainut tapa koska ei ole aivan pakko pystykauppaa nyt kuitenkaan tehdä. Ehkä sitten kun saan tämän nyt tekemäni tilan siistittyä kasvukuntoon voin tehdä seuraavasta haavikosta taas pystykaupankin. 2003-2004 istutusvälin haavikot ovat varsin hyvässä päätehakkuukunnossa. Ala on seuraavaksi senverran iso ettei aivan hankintana kokonaan viitsi.
Paljonko niistä Jessen haavikoiden päätehakkuista on tullut motteja/ha?
Harrastukset yleensä maksaa ja silloin puuhastellaan mukavia, joten ei siitä enempää. Mutta jos lähdetään siitä oletuksesta, että ulkopuoliselle maksaisi 10€motti ajosta, niin saisi 8000 kiintoa ajattaa, ennen kuin lasku olisi sama, kuin nyt tuo pelkkä hankinta. Jokuhan tuosta voi sitten ynnäillä kuluja, vähennyksiä ym juttuja yhteen, onko järkeä. Aika paljon saa moottorisahaa vonguttaa tuohon kiintomäärään. Jos sen ajan,mitä istuu traktorin kopissa kieli keskellä suuta ajaen, käyttäisi muihin metsänparannustoimiin, niin taitaisi saada melko paljon suuremman palkan. Mutta sehän olikin toissijainen juttu.
Visalle haavikoiden ha-kertymistä. En ole silleen vielä puhtaasti haavikon kertymää hehtaarilta seurannut kun niissä on aina ollut muutakin puuta mukana. Koivua varsinkin. Eikä se oikein kerrokkaan mitään koska hirvet tuhoavat aina vähintään neljänneksen taimista kasvunsa alussa. Niiden tilalla sitten yleensä koivua joka tietty kasvaa hitaammin ja antaa tulosta vähemmän kahdessakymmenessä vuodessa. Nyt seuraava hakkuu haavikossa on aika puhdasta haapaa ja siitä hiukka saa osviittaa. Toki sitten taas kuivempaa ja karumpaa maastoa mutta hyvinhän nuo ovat kasvaneet kuitenkin. Nyt poistan yhdeltä lähes koivun valtaamalta saralta haavat kaikki pois ja jätän harvennetun koivikko/kuusikkometsän kasvuun. Haavat oli hirvet kalvaneet rungoista aika pahasti ja vaikka ne olivat hyvin kylestyneet oli lahon merkki jo jokaisessa kaadetussa. Siksi en jatka siinä kohteella enää haavikkoa. Toki sitä varmaan ajouralle esim. tulee.
Laitetaan vielä realismia kehään. Keskim. latvusmassan taksalla 300 m matkalta Jees saa ajella risujaan vajaan 13. tuhannen kiinnon edestä, että saa vasta yhdistelmänsä hankintahinnan nollattua. Jokainen päätelköön vapaasti lopputulemaa.
Kun laskee kannattavuutta, ihan alkuun perusteet kuntoon. Investoinnin kannattavuutta ei lasketa laitteen hankintahinnasta.
Ihan alkuun lasketaan investoinnin pääomalle tuotto/korkoprosentti, sitten huomioidaan verotusvaikutukset sekä vuosittaiset juoksevat kulut laitteesta sekä jäännösarvo.
Jos vanhaa rautaa arvostetaan vaikka 10 vuoden päästä kuten viimeisen 10v aikana on käynyt, investoinnit päätyy olemaan usein erittäin kannattavia jos laite edes kohtuullisessa tuottavassa käytössä vuosittain.
Mielenkiintoista. Jos ko. kiintomäärä on kuormina, se on sen 4400. Eikös tuotto/korkoprosenttia pitäisi päästä laskemaan plus tuloksesta samoin poistot?
”Raudan arvostuksella” tässä tapauksessa ei kisoja voiteta.
Jesselle kuitenkin hatunnosto, voisi sitä huonomminkin rahojaan ja aikaa hupuloida. Liekkö meikäläisellä pieni kateuskin. Tuttavani kerran palautti minut maanpinnalle valistamalla, ettet koskaan saa oikeasti maksettua takaisin omalla ajolla 10tonnin mönkkäri investointia, josta haaveilin. Minullakin hehtaareja 50 ja 100 väliltä, eli sahattavaa kyllä riittää, mutta oli kaveri oikeassa. Tuommoista suuniteltaessa on aivan liian optimisti omalle tekemiselle. Itseään huijaa niin helposti. Hupivehkeeksi en ole vielä ostanut sellaiseksikaan. Jos Jeessin raudasta saa 10 vuoden päästä 60000, pitää viivan alle jäädä 2000€ joka vuosi. 10€/motti muille maksaessa riittää 200mottia vuoteen kuskata. Jos lisätään koneen kulut ja ajoajalle jokin hinta, pitää myyntikasan olla joka vuosi vielä suurempi. Sellanen 300 mottia niin saa jo kahveet tienattua. Löytyykö tuo määrä joka vuodelle ajettavaa vai onko haaveet tekemisistä liian romanttisia. Huom. em. kieli poskella kirjoitettu, mutta sisältää jotain totuuttakin.
Joo o joillakin voi olla kesämökki, huvivene, harrasteautoja, moottoripyörä, pienlentokone, huumeita ja huoria yms.
Onko järkeä? Eikö ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin
Jos sen ajan mitä makaa horatsun päällä kielikeskellä suuta tauteja peläten käyttäisi johonkin muuhun niin voisikohan saada paremman palkan
No tulihan niitä vertailu vaihto-ehtoja risunajolle!
Siitäpä jatkatte pohtimista.
On näistä erilaisia versioita näistä kannattavuuksista joo. Keslan edutaja jossain haastattelussa mainitsi että jos viihtyy edes vuodesta kuukaudenkin omaa metsäänsä kunnostaen ja viikon tavaraa lanssiin ajellen on Keslan investointi hyvinkin järkevää pitkässä juoksussa. Noh, mainosmiehet tietty noin mutta siteeksi hiukan tottakin. Hyöty tulee tuplana jos teet hankintana metsän hoitoa, siis hankintalisä + metsän kasvukunnon parannus. Lisäksi tietysti ajelet polttopuuvärkit, hiukan tätä e-puuraivuun tuotosta jne,jne. Mitä olen eläissäni näihin metsällisiin investoinut ne on lähes aina täällä tyrmätty. Yksi tekee vanhalla Toyota Corollalla peräkärryä kiskoen kaikkein tuottoisammin (omasta mielestään), toinen vehtaa käsin mönkijän kärriin ja tuottaa niin PER…EESTI! Piste on ollut asian sisällä koko ajan ja siitä suuri sympatia hänelle, Kiitos! Nytkin Kesla liikku vaikka itse kirjoittelen teille näitä näkymiä. Poika ajaa lähes varmaan saman verran kuin minä, siis omia ajojaan. Tarkoitus olikin että myös hän saa poltinpuutarpeensa ajettua. Hommailee niitä aktiivisesti sekä naapurikaupungilta että omastakin. Pojanpoika opettelee jo nosturin käyttöä (5v) ja yllättävän hyvin luonaakin jo. Jatkumo metsään on todennäköistä ja silloin kalustoa silloin tällöin tarvitaan. Eipä varmaan innostaisi jos ei jotain mielenkiintoista olisi tarjolla. Nyt isänsä mukana lähes aina traktorihommissa.
Ei se hyöty tule tuplana. Jo tuossa hieman huijaa itseään. Hankintalisä ja metsän parannus on ihan sama, ajatko itse, vai joku muu. Sama polttopuissa, nekään eivät tiedä kuka ajaa. Sulla on 80000€ omat koneet, naapuri ajanee vastaavilla 10€ motti. Jotta tuo minun heitetty esimerkki arvonalenemasta tulee kuitattua, niin kuljetettua tavaraa pitää olla yli 200 kiintoa vuoteen. Mutta eihän tätä eurolleen kannata miettiä, pääasia, että on tyytyväinen ja pääsee tekemään mielekästä hommaa.
Kun ei ole edes sellaisia ”naapureita” joilla olisi jotain kalustoa millä ajaa. Yksi koneurakoija on eikä taatusti vielä könnähdä pirtistä mihkään kympin mottitaksalla. Pääasiassa suuntautunut teollisuuspuiston kunnossapitotöihin eikä juurikaan ole kuin täytetöiksi silloin tällöin jonkun pihapuita kaatelemassa ja korjaamassa. Taatusti yli sadanviidenkymmenen tuhannen kone hänellä alla. Monet tavisnaapurit ajaa vain omiaan koska ajavat juuri polttoöljyllä. En sitä paitsi usko että paljon alle jäädäänkään tuossa kahdensadan kiinnon ajossa/vuosi. Onhan tuossa jo luovutettu ensimmäiset 40 kiintoa (arvio) ostajalle vaikkei vuotta ole vielä puolta kuukauttakaan menty. Yli kolmesataa tuntia on aika pienellä aikaa luovutushuollon jälkeen tullut Massikan mittariin. Kaikkea ajetaan suurinpiirtein sen mitä keritään ainakin talvikausi.
Jesselle täytyy kertoa ,että ammattilaispiireissä kuvassa näkyvää viritelmää kutsutaan harakan pesäksi. Tyhjä tila kuormatilassa tarkoittaa lisäksi ,että kuljetetaan terveisiä. Terveisten viemiseen harva uhraa 80 kiloeuroa.
En lainkaan ihmettelisi ,jos verottaja vähän nipistää vähennyksiä pienemmälleen. Raivuri ja moottorisaha riittävät normaalin alle sadan metsähehtaarin tilan kalustoksi. Valtiolla ei ole velvollisuutta sponsoroida kalliita harrastuksia.
Jesse:Todella! En aivan ymmärrä miten suorittava laskee metsätöiden kannattavuutta.
Onhan se vähän outoa, jos muutaman kympin sähkölaskusta tingataan. Näissä hommissa on vissiin eri rahaa käytössä?
Suorat karikat?
Ensinkin suorittavalle että ei ole verottaja nipistänyt vaan hyväksyi sataprosenttisen metsätalouden käytön. Pruukaan yleensä perustella verottajalle selvityspyyntöihinsä senverran selkeästi ja perusteellisesti että ei ole sieltä ainakan vielä negaa tullut. 2024-vuodesta uusi vääntö tietty kun traktori astuu kuvaan mukaan mutta sekin hoidetaan. Raivuri ja moottorisaha ovat molemmat kyllä käytössä ahkerasti mutta nyt otetaan uusi askel metsään ja hoidetaan palstoja hankintana ainakin tässä Harjavallan kohteilla. Onneksi muutkin alkaa huomata näitten toisten koneilla ajelun rehvastelijoiden epätuntemuksen metsätalouden omatoimitöistä ja niiden kannattavuudesta. Jpjulku, joo on suorat karikat eli kärry on nk. HD-kärry eli isäntälinjan isoin kärry jossa tavaratilaa on mukavasti ja hiukka uudella tapaa. Risuhommissa ainakin osittain hyvää koska pohja on sekä rungon että viiden pankon päällä. Pohjalle ensin lyhempää ristiin pankkojen väliin ja pidempää kärryn suuntaisesti. Sitten alkaa pankkojen päälle täyttö. Lisäksi ne on helppo muuntaa jota olen käyttänyt mm. klapisäkkien siirtelyssä. Vahva vaneri pohjalle ja saa todella hyvän säkkikuorman kyytiin. Saisihan siihen risulaidatkin lisävarusteena mutta hyvin tuntuu kuormaa pysyvän ilman niitäkin.
Jos melkein 100ha, ja verotettavaa tuloa vuosittain, tuskin verottaja puuttuu. Vielä Jessellä näyttöä metsäpuuhastelusta.
Kovasti on keskustelua jessen kärrikaupat aikaan saaneet. Asiahan on niin, että jos oikein tekee laskelmia ei mikään tuppaa kannattamaan. Ei tuolla ole toinen ketju, millä Suomi kasvuun. Investointeja tarvitsemme, joten jesse omalta osaltaan aloitti elvytystoimet.
Tuli noissa pankoissa virhe eli tietysti neljä kuten karikoitakin. Metsät ovat tosiaan nyt H-vallassa siinä asennossa että on omatoimista paljon tehtävissä. Kierros alkaa tavallaan alusta muissa kuin haapaviljelmissäkin. Joissain kohtaa vain hankinta on joustavampi tapa tehdä puukauppaa. Aina ei ole niin isoa massamäärää joillain kuvioilla että kannattaisi alkaa pystykauppaa yrittämään edes. Tällä tapaa voi yhdistää yhteen lanssiin useammastakin kohteesta.
Joo kyllähän olisi itsellänikin moni ensiharvennus kuvio jäänyt tyystin hoitamatta ilman omaa Traktori kärry yhdistelmää
Kun on esim hehtaarin kuvio ja ajomatkaa tulee 800m niin eipä niille pystykauppoja edes saa.
Et siinä tulee myös tuonmoisia hyötyjä, jos ei itselle niin jälkipolville sitten hyvää tukkimetsää enemmän
Ja 30v päästä tuo Jessen yhdistelmä on edelleen täysin työkuntoinen
Niin eihän se koneen hinta ole sama kuin kulut – verohyödyt. Itse olen onnistunut pääsemään vanhemmasta kalustosta eroon suunnilleen samaan hintaan kuin itse maksanut. Siitä huolimatta oma linjaus konekalustoon on jatkossa se, että ainoastaan pikkutraktori ja mönkkäri itsellä. Vanhemmassa kalustossa vaan aika tuppaa menemään rassailuun, ja olen viimein tähän ikään mennessä ymmärtänyt oman suhteellisen edun olevan jossain muualla kuin rassailussa. Harrastuksenahan se on mitä mainiointa. Jos vaan olisi sitä aikaa…
300 tuntia traktorin mittarissa ja 40 kiintoa lanssilla. Verottaja tykkää. Mutta homma kehittynee parempaan suuntaan. Mutta on tuossa myönnettävä, että pitkä matka on kannattavaan toimintaan. Edelleen olen sitä mieltä, että parempi harrastus, kuin moni muu.
Jpjulku on oivaltanut vanhankin kaluston arvon. Onhan tässä mahdollisuus tehdä seuraavat ostokset aina humattavasti edullisemmin kun käyttää laatukamaa. Kesla on varmaan parhaiten arvoaan pitävää metsäkalustoa ja kyllä Suolahden tehtaan Massikka/valtrakin hyvässä jälleenmyyntiarvossa on. Varsinkin kun ajotunteja ennestään maltillisesti. Risuhommissa tokkiinsa osa noista tunneista vaan mutta myönnän että käyhän tuo kone paljon tunteja risutöissä. Mutta hyvää taas on että työ on koneelle kevyttä eikä aiheuta kulumia ja väljyyksiä eikä väsymiä raskaaseen puutavara-ajoon verrattuna. Kuten mainitsin hämmästyin itsekkin miten vähällä välirahalla olisin saanut tuon Massikan jos olisin antanut pikku-Valtran vaihdossa. Mutta nyt on hieno lähteä päivään tarpeen mukaisella valmiilla kalustolla. Valtraa ja juontokouraakin vielä tullaan tarvitsemaan.
Paljon puhetta, vähän tekoja!
Otsikkona voisi olla :”Viimeisiä viedään!” Tämä vain tuli mieleen ,koska Jees on kehuskellut tekevänsä montakin puukauppaa vuosittain. Kun tätä on jatkunut parikymmentä vuotta ja metsää on (on ollut) vain alle sata hehtaaria, voivat puut olla vähissä. Niin vähissä, että eivät kiinnosta edes ostajia. Nyt on ripposet kerättävä isommalta alalta hankintana , kun yhtiöitä ei keräily kiinnosta. Jos rattorin mittariin on kertynyt 300 tuntia ja puuta laaniin vain 40 mottia ,voi sanoa eväiden olevan aika levällään.
No tarkennuksena että ne ovat kyllä niitä pystykaupan latvuksia nekin neljäkymmentä mottia. Että on pystykauppoja tehty viimeksi viime vuonna. Molemmissa, Pohjois-Satakunnan ja H-vallan tiluksilla. H-vallassa viimeiset tietysti ovat haapa-aloja koska ne ovat nyt siinä iässä. Ja ei nekään vielä ole kaikki kieräytetty pystykaupoiksi. Vähän on notkahdusta puun määrässä pystyssä mutta aika kovaa taas isompiinkin hakkuisiin alkaa tulla kuvioita. Nyt juuri sen takia mahdis käyttää omaa kalustoa ja tasoittaa tietä taas pystykaupoille myöhemmin. Hoidettua on mukavampi tarjota pystyyn.
Suorittavalla on kummia metsiä kun ne ei kasva uutta ollenkaan. Ai niin eipä tietenkään kun niitä ei edes ole. Mutta minusta kyllä kolmessakymmenessä vuodessa jopa H-vallan saastuneet maapohjat kasvavat kuutioita noin 5-10m3/ha vuosi ja parhaat alat jopa tuplaten. Nämä kotipuolen metsät ovat sinällään kaikki kohtuullisen siirtymämatkan päässä vaikka keräillä yhteen lanssiin. Niitäkin sentään viitisenkymmentä hehtaaria. Mutta nytkin kyllä tuo kylän syrjässä oleva tuottaa jälleen puukauppatuloa kunhan noin 1,5ha:ia on läpi käyty. Tänään avasinkin lanssia valmiiksi. Laitan keväällä kuvia kun homma loppusuorilla. Voi olla ettei aivan tuotakaan alaa saa kokonaan tehtyä kun muutakin ohjelmaa tuppaa vielä olla.