Kuvassa on noin kymmenen vuotta sitten tehdyn energiapuuharvennuksen tulos. Verrokkina kuva suositusten mukaan käsitellystä samanikäisestä metsästä. Kuvat samalta seisomalta.
Kuvassa on noin kymmenen vuotta sitten tehdyn energiapuuharvennuksen tulos. Verrokkina kuva suositusten mukaan käsitellystä samanikäisestä metsästä. Kuvat samalta seisomalta.
Metsänhoito
Anteeksi. Nyt en ymmärtänyt. Näyttäisi, että sama kuva, olet vain ottanut neljä askelta vasemmalle.
Tais verrokkikuvaksi lipsahtaa väärä kuva?
Tuli joo.. korjataan tilanne. Kolmas kuva ei lähtenyt.
Mikä taika siinä mahtaa olla, että puun ostajan tarpeet ratkaisee metsän hoitotavan? Minusta metsät voi hoitaa hyvin, menee poistettavat puut sitten energiaksi tai mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Se, että kuusen viereen jää huonolaatuisia koivuja riukuntumaan, ei ole mitään hyvää energiapuun kasvatusta. Eikö tässä pikemminkin pitäisi puhua epäonnistuneesta kunnostuksesta kuin energiapuukorjuusta?
Vai onko kuva ennakkoraivatusta eh-metsästä ? E-puu korjuu on epäonnistunut jos sitä on joskus tehty.
Vielä kymmenen vuotta sitten mainostettiin ,että ”laitamme metsäsi kuntoon energiapuunkorjuun avulla”. Tässä näkyvät tulokset. Olisi voinut laittaa kerralla päätehakkuuasentoon jo edellisellä käynnillä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin keräillään vain 15-40 litran keppejä samalta alalta. Mainos upposi joihinkin niin hyvin ,että taimikot jätettiin tarkoituksella hoitamatta tulevaa energipuusavottaa odotellessa. Kuten kuvasta näkyy , vain vähän on pelastettavissa , kun taimikkoa ei syystä tai toisesta hoideta ajallaan.
Onneksi risukkokohteille ei nykyisen kemerakauden päättymisen jälkeen ole luvassa tukea. Toivottavasti kyseinen muutos johtaa parempiin käytäntöihin. Oppirahat nykyisestä tavasta toimia ovat toivottavasti opettaneet jotakin. Hoitamattomuutta esiintyy jatkossakin , mutta ei valtiovallan tukemana.
Onneksi ja onneksi. Onneksi kaikki metsätyöläiset ei sentään ajattele että voi, voi kun on kemera! Hoitamatonta hölmöyttä, kertakaikkiaan!
Siis arvostelijalla, ei metsässä!
Muistaakseni jessen enskassa päästiin mukavasti lakirajalle ja päätehakkuutiheyksiin. Olisiko jäänyt joku homma aikanaan vaiheeseen. Tyhmyyttä vai laiskuutta. Sen jesse itse parhaiten tietänee…
Tällä kuvion osalla ei valitettavasti kasva riittävää määrää kehityskelpoisia puita. Ylitiheys on vähentänyt potentiaalisten valtapuiden ja lisävaltapuiden määrää.
Kyllä minullakin kymmenkunta kuutiota vähemmän ahnehtimista olisi metsän metsänä pitnyt. Toki koivupainotus ei siinä aivan katastrofi ollut koska sehän saakin mennä seuraavana päätehkkuun kautta. Siinä vain annettiin minulle mahdollisuus vielä ehkä uudistaa alat.
”Kuvassa on noin kymmenen vuotta sitten tehdyn energiapuuharvennuksen tulos. Verrokkina kuva suositusten mukaan käsitellystä samanikäisestä metsästä.”
Miksi et käsitellyt kuvan kuviota suositusten tai verrokin mukaan?
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/MHS-Energiapuun-korjuun-suositukset_verkkojulkaisu2.pdf
Työohjeessa luki harvennus ja poistin sen perusteella heikoimmat koivut ja aluskasvoskuuset. Päätehakkuu tulee olemaan samaan aikaan verrokkikuvan kuvion kanssa ,johon tämä kuvio rajoittuu. Ovat aikanaan olleet samaa lohkoa ,mutta osa jäänyt heitteille. Itse en ole ollut tekemässä energiapuuhakkuuta ko metsässä. Kannokko on vain muistuttamassa tapahtuneesta. Tosin kovasti kehittyi raivattavaa edellisen hakkuun ajasta nyt toteutettuun mennessä.
Tämän tarinan ydin on ,että taimikonhoidon unohtamista ei voida paikata millään toimenpiteellä myöhemmässä vaiheessa. Jäljelle jää epätasainen ja heikkolaatuinen metsä teki mitä tahansa. Veikkaan ,että iso osa hakkuun jälkeen tarkastuksissa liian harvoiksi todetuista metsistä sisältää alkukehityksen osalta samoja piirteitä ,kun kuvan palsta on kokenut. Tekemättömyys kostautuu.(tämä ketään syyllistämättä)
Tuo suorittavan viimeinen kommentti kaksi ensimmäistä lausetta on ihan totta. Sen olen vuosien saatossa itsekkin oppinut.
Se vain täytyy todeta että parempi sekin (energiapuukorjuu) kun jättää hoitamatta kokonaan. Aina sieltä hoitamattomuudesta jotain hyvääkin löytyy.
Jos tuo on jessen metsien hoitotapa niin suosittelen kyllä tapion kirjan lukemista ja sisäistämistä.
Sehän on jokaiselle palstan lukijalle itsestään selvää, että taimikonhoidon laiminlyönnistä ei hyvää seuraa. Valitettavasti sellaisia on aivan liikaa ja yleisesti ostopalstoissa löytyy kuvioita, jotka eivät ole raivaussahaa nähneet.
Luulin, että kuvien lähettäjällä oli joku opetus tai oivallus, miten energiapuuharvennuksella saadaan niissä asioita paikattua.
”Energiapuuharvennuksen avulla metsät kuntoon”
Kuvien lähettäjä ei ole kuitekaan tehnyt niihin energiapuuharvennusta. Enkä ole varma onko kukaan muukaan. Näyttäisi, että ennakkoraivausta on tehty ja osalle työmaata harvennus. Mikä oli tämän kuvakavalkadin sanoma?
Uskon että se oli tuo ensimmäinen lauseesi. Minusta on edelleen hyvä että suorittava viitsii näitä lähetellä. Löydetään hyviä keskistelunaiheita. Ja toisaalta jos itseltä ei vastaavia löydy niin saa olla ainakin tyytyväinen.
Niin, minulla tosiaan e-puuharvennus muutama vuosi sitten tehtiin oikeaan aikaan ja oikeat puut poistettiin. Nyt alueella on ensiharvennusmetsä jossa kuusi on varsinkin voimakkaasti hyökäissyt kasvuun. On sikäli sääli että hyvä työmuoto niinkin paljon hiljeni silloin hetimmiten sen jälkeen. Nythän taas e-puukauppa käy kovilla kierroksilla ja se on metsien hoidon kannalta erinomainen asia.
Ei kait sitä voi e-hakkuuta syyllistää, jos kuten tässä kuvassa hakkaaja on jättänyt metsään tarpeettomasti tavaraa.
En syyllistä e-hakkuuta . Kritisoin ainoastaan sitä ,että e-puuhakkuulla ei saavuteta niitä metsänhoitotavoitteita ,joilla menetelmää markkinoitiin. Valitettava tosiasia on ,että metsä on jo pilalla , jos taimikonhoidot jäävät tekemättä ja odotetaan niin kauan ,että palstalta voi korjata kannattavasti energiapuuta .
Kuvia aiheesta lähettelen siksi ,että ne ,jotka miettivät taimikonhoidon työläyttä ,näkisivät seuraukset ,jos taimikoita ei hoideta. Yleensä tämä vaihe jää seuraavan sukupolven murheeksi . Tässäkin kuvassa jäätiin hakkuukertymän kohdalla alle puoleen siitä ,mitä arviossa luki. Päätehakkuun tulokset seuraavat aikanaan samaa linjaa.
Työtä palstalla on tehty kovasti ja kalliilla hinnalla ,mutta aivan liian myöhään. Pelkästään ennakkoraivauksien työmäärällä taimikot olisi raivattu helposti kahteen kertaan . Hakkuukertymätkin olisivat ihan toista luokkaa toteutuneeseen verrattuna.
Kyllä e-puuharvennuksella saadaan metsänhoidolliset tavoitteet kunhan tehdään oikeaan aikaan ja tekijä osaa hommansa. Minä olin kyllä tyytyväinen silloiseen hakkuuseen. Nyt siinä kasvaa komea enskakuusikko.
Kuvan metsä on monimuotoinen. Kyllä tuosta vielä hyvä metsä syntyy, kun seuraavassa harvennuksessa poistetaan pääosin koivua.
Seuraava tapahtuma on päätehakkuu viereisen ”verrokkikukuvion” tapaan. Valtapuut ovat samaa kaliiberia ja alueen uudistaminen tapahtunut aikanaan samanaikaisesti. Osa kuviota jäänyt hoitamatta kuvassa näkyvin seurauksin.
Jos siinä on jätetty riistatiheikkö uran varteen. Taaempana näkyvä metsä on selvästi isokokoisempaa ja pääosin kuusikkoa.
Kuvasta katsottuna koivut ei paljon tuolla liho. Niiden poisto ei paljon litroja anna.
Ei anna ,kun kuuset ja huonoimmat koivut harvennettiin .
Kuusikko on kyllä optinen harha. Palsta 95%:sti männikköä. Etualalla aluskasvoksesta nousseita kuusentappeja. Olisivat nekin kasvatuskelpoisia ,jos ei olisi ollut sankka tiheikkö ympärillä liian kauan.
Kuvan oikeassa yläkulmassakin näkyy kyllä isompia kuusia selvästi. Laita uusi kamera jos nuo näyttää sen läpi katsottuna männyiltä.
Ojien varsilla kasvaa muutamia..sopivat viiteen prosenttiin koko alueen puustosta. Ne muutamat kuuset ,joilla on ollut tilaa , ovat kehittyneet lähes tasatahtiin mäntyjen kanssa. Verrokkikuvassa esimerkkejä. Tosin tahtovat kellahdella tuulessa nurin ennen päätehakkuuta. Tuuli näytti tehneen tuhojaan jo männyllekin . Ilosanoma niille ,joita lahopuun vähäisyys huolestuttaa. Tämän palstan tilanne on lahopuun suhteen erinomainen.
5v kasvua ja harvennus ja hyvää tulee..
Aplin linjoilla. Ja kyllähän kuusiosuus näyttää aivan oikeansuuntaiselta havainnolta. Alkaa levitä helposti saroillekkin kun harva puusto päällä.
Kuinka se seuraava olisi päätehakkuu, kun vasta 10 vuotta sitten oli energiaharvennus?
Tuohon voi jättää nyt monimuotoisen säästöpuuryhmän.
Jos kuvien kaltaista näkymää on laajasti, jättäisin siis tuon verran tulevaisuuteen riistatiheiköksi ja säästöpuuryhmäksi koskematta ollenkaan.
Lopun alaa raivaisin: koivuriu’uista, monivääristä/monilatvaisista, vikaisista puista. Kuusitiheiköt raivaisin kasvatustiheyteen tai allekin sen, jos ei hyvälaatuisia
hyvälatvaisia kuusia ole. Männyt jätetään kasvamaan. Kuvien tapaisille aloille jäisi 1-2 koivua, siis esimerkkinä, (mutta toki kaikki, jos olisi se säästisryhmä).
Nämä nyt siihen oletukseen, ettei olisi tehtynä jo metsänhoitotoimenpiteitä. Energiapuukorjuussakin ei sinne riukuuntuneita ja latvansa menettäneitä tulisi jättääkään. Alikasvoskuusia kyllä voi jättää, ettei aukkoisuutta tule, mutta jos niitä järjettöminä tiheinä mattoina, niin niihin reilu perkausharvennus. Energiapuukohteissa ei pysty tasalatvaisuuteen/tasakoisuuteen, ne ovat lähtökohdilta sekametsiä, joita voi käsitellä niin, että elinvoimaisimmat yksilöt jätetään vaikka tuleekin epätasainen metsä.
Metsäkoulussa kyllä opetettiin, että sekametsä ei ole metsätyyppi.
Talousmetsänhoitotoimenpiteissä kuuluu keskittää kasvu parhaisiin puihin. Jos vaan katsoo ja ajattelee, jospa tuo tuosta tokenee, harvoin tokenee, jos koskaan.
Kuvan kohde on oivallinen Jatkuvan kasvatuksen aloittamiseen. Tuossa mallissa vaan jonkin aikaa ja sitten tukkikokoisia puita hakaten. Värkkiä on niin paljon, että varovaisen tukkien poiston jälkeen kasvatettavaa jää runsaasti alueelle – ja ilman uudistamiskuluja!
Tai sitten tekee avohakkuun minun ohjeillani jossa jätetään kaikkea pienempää puustoa kasvuun. Eritoten kuusta ja koivua. Mutta uudistustoimilla kuitenkin.
Kerrataan vielä ,että kuvassa on osa sammaa kuviota ,kun verrokkikuvassa. Yhtä aikaa menevät aikanaan päätehakkuuseen. Hehtaarin pläntille ojikon keskelle ei kaanata erikseen palailla. Materiaalit ojien täyttämistä vartenkin on jo käytetty.
Monesti kannattaisi tyytyä vastaavissa olosuhteissa vain yhteen harvennukseen ja sitä edeltävään voimaperäiseen taimikon hoitamiseen . Kun on pehmoista ,on korjuukerrat minimoitava.
Suomalainen keskiverto leimikko on hehtaarista kahteen eli aivan normaali leimikko siis. On pehmoista, kyllä, jutut.
Miksi ei harvennettu tuota ? Pakkastakin on kaiketi alueella , kun on luntakin. Kevyt koneajelu ennen pakkasaikaa ja urat on sillä korjuukunnossa. Liian painava kalusto tosin voi estää asiallisen metsän hoidon silti.
Ettei jäisi epäselväksi , tämä kohta harvennettiin odottamaan päätehakkuuta. Saanto vain oli historiasta johtuen kohtalaisen kehno. Valmistettu puutavara odottaa edelleen palstalla kelien kovenemista.