Nyt harvennetaan energiapuukohdetta noin 10 vuotta edellisen operaation jälkeen.
Nyt harvennetaan energiapuukohdetta noin 10 vuotta edellisen operaation jälkeen.
Puukauppa
Onko valittamista?
Jokainen voi pohtia tahollaan vastausta . Alue on alunperin uudistettu männylle ,josta todisteena muutama mäntyryhmä kahden tukin mäntyjä siellä täällä. Tosin niidenkään laatu ei päätä huimannut.
Tekemäni harvennuksen jälkeen on edessä joko isojen puiden poisto kituliaan kuusialuskasvoksen päältä tai totaalinen avohakkuu. Nyt hakkuusta kertyi puuta,pääosin koivukuitua ,noin 50m3/ha. Päätehakkuussakin koivikuitu tulee näyttelemään pääosaa ja hehtaarikertymä on korkeintaan 150 kiintokuutiometriä. Jos otetaan huomioon energiapuuna korjattu puuaines ,jää kiertoajan puusaaliiksi max 250m3 puuta ,josta tukkia optimistisimman arvion mukaan korkeintaan neljännes.
Mikä hävitti männyt alueelta?
Kohtalaisen rehevästä kasvualustasta päätellen hukkunut heinikkoon ja kuusentureiikkoa on ollut edellisen korjuutapahtuman aikaan kannoonpiipoista päätellen kymmeniä neliömetrillä. Tässä tyyppiesimerkki kohteista ,joista korjattiin energiapuuuta vuosikymmen takaperin. Ennakkoraivaus oli tuohon aikaan tuntematon käsite ko työmailla.
Kuusialikasvos näyttääkin kovasti kituliaalta. Varmaan ovat jo lahoja ja kuolevat kahden viikon päästä.
Koivua olisi voinut ottaa vähän enemmänkin jo pois.
Sinänsä muuten pöhlöä, että noita ylispuumäntyjä pitää säästää tuolla väkisin.
Millä tavalla kohde olisi nyt erilainen, jos energiapuuharvennuksen asemasta olisi tehty ennakkoraivaus ja sen jälkeen normaali ensiharvennus?
Kun työohjeessa sanotaan ,että tehdään harvennus niin silloin harvennetaan. Koneenkuljettaja ei voi tehdä muuta ,vaikka mieli tekisi. Fiksuinta olisi ollut poistaa kaikki isompi puusto tässä vaiheessa ja yrittää kuusista seuraavaa puusukupolvea. Aika laihaksi olisi tosin jäänyt yhden puusukupolven tuotto. Hyvä huono esimerkki siitä , mitä tapahtuu ,kun taimikossa ei tapahdu aikanaan. Edellisen hakkuun aikaan oli vallalla ajatus,että taimikoita ei tarvitse hoitaa ,kun homman voi tehdä muutamaa vuotta myöhemmin energiapuuta korjaten ja tilille tupsahtaa vielä kelpo tukku rahaa.
Ymmärsinkö oikein, ettei tällä kohteella ole hirvillä ollut mitään osuutta mäntyjen häviämiseen?
Varmistan, että ymmärrän oikein tapahtumat. Tuo on siis tuore kuva kohteesta, jossa on tehty energiapuukorjuu 10 vuotta sitten.
Nyt tuo kohde on hakattu uudestaan ja saatu kertymäksi 50 m3 koivukuitua.
Jos tähän saakka meni oikein, onko kuva otettu ennen vai jälkeen jälkimmäisen harvennuksen? Se kiinnostaa lähinnä siksi, että voidaan arvioida puuston tiheyttä. Kovin hoikkarunkoisilta näyttää.
Mäntyjen kohtaloa on tässä vaiheessa turha surra. Joko ne hukkui heinikkoon tai hirvieläimet söi, samantekevää. Erpona vain se, että toinen oli omistajan vika, toinen ei. Mutta nyt meillä on kaksijaksoinen metsikkö, johon pitäisi löytää paras mahdollinen kasvatusketju. Mielestäni se on koivujen harvennus (kuva saattaa taas valehdella, mutta siitä riippuen) joko päätehakkuuasentoon tai sitten n. 800 runkoon. Sen jälkeen kuusikon raivaus koivikon mukaisesti. Nuo kuuset elpyvät vielä hyvin kasvuun ja vaikka niistä ei täystiheää ensiharvennusleimikkoa saisikaan aikaiseksi, koivujen poiston aikaan tai jälkeen ollaan jo kakkosharvennuksen kokoluokassa.
Maaperä on kunnossa kiertoviljelyn ansiosta, vaikka koivu ei siinä erityisen hyvin tunnukaan kasvavan. Tiukkaa ja kosteaa savimaata?
Kuva on ennen jälkimmäistä harvennusta. Suorittava kytki tässä tapauksessa mäntyjen häviämisen ja energiapuukorjuun toisiinsa, vaikka niillä ei ollut asiayhteyttä.
Ok. Ei varmasti energiapuukorjuulla ollut merkitystä mäntyjen kohtaloon, vahinko oli tapahtunut jo aiemmin.
Sitä voidaan vain arvailla, onko ajatus taimikonhoidon kuittaamisesta energiapuukorjuulla vaikuttanut omistajan raivaushalukkuuteen. Niin tai näin, melkoista tyhmyyttä osoittaa, jättää varhaisvaiheenkin raivaukset tekemättä siksi, että energiapuukorjuulla joskus 15-20 vuoden kuluttua parsitaan taimikko kuntoon. Eli vika ei ole energiapuukorjuun, vaan ymmärtämättömän omistajan.
Onneksi männikön päälle kasvoi noinkin hyvä luontainen puusto. Koivua tulee tuosta sen verran kuin tulee ja sen jälkeen on jäljellä ihan tavallinen kuusikko, johon voi jättää sopivasti koivusekoitusta tuomaan valoa aluskasvillisuudelle. Samanlainen, joita nyt tyypillisesti päätehakataan 80 vuotiaana ja josta saa sen 350 m3/ha. Ei huono.
Tarkennan ,että kuvat on otettu ennen hakkuuta.
Energiapuuhakkuu ei ole sinäänsä syntilistalla ,vaan suraukset ,jotka mahdollisesti johtuvat taimikonhoidon laiminlyönneistä ja toimenpiteen korvaamisesta energiapuuhakkuulla.
Hoitamattomat kuusentaimikotkin olivat kohteina ,kun energiabuumi oli alussa. Tavoitteena oli ensin rassata vähän lehtipuita pois ja tehdä varsinainen ensiharvennus myöhemmin. Kuvassakin tehtiin siis ensiharvennus ,joka oli käytännössä myös viimeinen harvennus.
Millainen koivikko tuohon jäi?
Jälleen kerran, tietysti raivaus olisi pitänyt tehdä. Mutta se, että luontaiset koivut ei mahdottomia tule tuottamaan, ei ole tuossa tialnteessa suuri ongelma. Kiertoaika ennen uudistamista jatkuu kuusikossa. En usko, että nyt tehdyn harvennuksen jälkeen kuuset mitenkään kituliaasti kasvuaan jatkavat, kunhan ne raivataan sopivaan tiheyteen. Hoikat koivut eivät liikaa varjosta ja kun koivujen kasvukaan ei tuon parempaa ole (sopimaton kasvupaikka, kasvaneet liian kauan liian tiheässä?), alikasvoksen rooliin sopeutuneet kuuset kyllä tuolta nousee. Seuraava hakkuu sitten, kun kuusia pitää harventaa. 25 vuotta?
Koivua 250- 300 runkoa hehtaarille . Kippeetä tekkee jäävälle metsälle ,kun ne aikanaan poistaa.
Onko nyt varmasti niin, ettei hirvet ole olleet syynä mäntyjen tuhoutumiseen? Jos suorittava olettaa metsänomistan olevan syyllinen nykytilanteeseen, silloin pitää hirvet sulkea varmuudella pois tapahtuneesta.
Jos pelkää koivujen poiston aiheuttamia vaurioita, kannattaisiko nyt jo poistaa koivut pääosin ja jättää ylispuiksi vain ne yksilöt joista voi odottaa tukkia?
2017 kesäretkeläiset näkivät meillä vastaavanlaisen kohteen. Mätästetty ja männylle kylvetty alue taimettui hyvin, ja se varhaisperattiin normaalisti. Tämän jälkeen hirvet tuhosivat männyt ja tilalle kasvatettiin ja hoidettiin luontainesti syntyneet hies- ja rauduskoivut. Ensiharvennus tehtiin koneellisena energiapuuharvennuksena, ja nyt kesällä alue harvennetaan uudestaan. Kuka on tapahtumaketjun syyllinen?
En ole syyllisestä ollenkaan varma, mutta arvaan. Vihreät tai tarkemmin Ville Niinistö (DDR).
♥ Kerttu
Kuvan kuuset ovat nyt n. 2-5 metrisiä ja koivut ilmeisesti n. 15 metrisiä. Koivuja on vajaat 300, joten niillä on helposti aikaa kasvaa 25 vuotta. Siinä ajassa kuuset kasvavat liki 20-metrisiksi. Koivut ei silloin kovin paljon suurempia ole, kun nytkin ovat latvukseltaan suppeita. Kun seuraavassa hakkuussa sekä harvennetaan kuusikko n. 500 kpl tiheyteen, että poistetaan koivut, eiköhän tilaa koivujen poistoon riitä. Ja muutama koivu saa jäädä vielä kuusten sekaankin.
Ompa tutunoloinen kohde. Noita tuli tehtyä aika paljon vuosien aikana. Silloin ne tehtiin Annelin mallilla ja uskon että tässä tehdään samoin. Voimakkailla hirvialueilla on näitä paljon. Uskon että maapohja olisi ollut liiankin rehevää männylle.
No niin, revakin on sitten palannut lomilta, ja edelleen aina niin analyyttisenä!
Kuuselle omiaan . Hyvin kasvavat kun vain motomies malttaa tehdä siistin hakkuun. Virhe tullut kun istutettu aikoinaan männylle. Niitä mä-istutuksia tehtiin yhteen aikaan liian rehevillekin paikoille koska m-teollisuus näytti silloin tarvitsevan eniten mäntysullia tulevaisuudessa. Parhaat koivut tukin kasvatukseen. Niissä on 20 vuoden päästä vain tupsu latvusta jäljellä.
Hyvä että noita koivuvoittoisia piisaa. Alkaakin olla ensimmäinen tilastoitu vuosi (viime vuosi) kun koivun tuonti jäi hakkeelle toiseksi. Olisko kotimaan tuotanto hiukan vähentänyt jo tuontikuidun osuutta. Erittäin hyvän mallista kuitutappia joita varmasti ilo tehdäkkin.
Ai nyt harvennetaan. Ilman ennakkoraivuutako? Onnea ja menestystä.
Tuossahan on toki kaikki edellytykset JK.n ..ken uskoo ja tykkää.
Eikös ennakkoraivaus tehdä sitä varten, että motokuski osaa valita poistettavat puut?
Tässähän poistettavia puita ovat kaikki ne koivut, joiden juurella kasvaa kuusi. Voi olla, että ehkä motokuski ei löydä niitä koivuja, tai tunne, että ne ovat koivuja. Ovat ehkä mäntyjä, tai haapoja. Tai puhelinpylväitä. Kannattaa siis ensin ennakkoraivata kuuset pois, jotta koivut löytyvät.
Toimittaessa yyberjaksollisen metsäuskonnon mukaan tämähän tietysti käsiteltäisiin niin, että kaikki kuuset raivurilla nurin (-450 eur/ha) ja tämän jälkeen hakattaisiin sitä koivukuitua se 50 m3/ha eli +750 euroa. Erittäin kannattavaa – sille metsäyhtiölle, joka pääsee sekä ostamaan puut että myymään hyvällä katteella kyseisen raivauksen.
Tulkitsenko suorittavan puheet nyt oikein, että 10 vuotta sitten olisi enp-hakkuun sijasta pitänyt laittaa kaikki kentään ja sitten istuttaa uudet männyntaimet, kun luonto päätti sammuttaa väärin?
Aika monella vanhemmalla motokuskilla on vaikea asenne energiapuuta vastaan, he kun ovat tottuneet tekemään vaan niitä 100v kuusikoiden ja männiköiden päätehakkuita ja nämä ”risukot” on sitten maailmanlopun meininkiä… Onneks nuoremmalla polvella ei ole näin…
Jean S oikeassa. Noin olen nähnyt täälläkin paikkakunnalla usein tapahtuvan. Ensin mhy.n raivaaja käy tiputtamassa hienon kuusialikasvoksen tantereeseen ja sen jälkeen tulee konekalusto listimään koivut liian harvaan ja luonto hoitaakin sitten loput. Joku harva raippa selviää päätehakkuuseen asti. Yleensä sekin sitten jo kasvanut uuden alikasvoksen joka tietysti TAAS poistetaan ja aletaan koko prosessi tyhjästä. NIIN että missäs kohtaa se metsätalous alkoikaan kannattaa, ehkä kolmannessa tai neljännessä polvessa kunhan aikansa on tyhjää tuhrattu.
Minä ymmärrän ennakkoraivauksen niin ,että poistettavan puun ympäriltä poistetaan muut n. 1-1,5 m säteellä. Tuosta kuvasta en pysty sanomaan, onko ennakkoraivaukselle tarvetta. Toki vaikutelma on kuusitaimikon takia peitteinen, mutta niinhän se on kuusen ensiharvennuksellakin, kun 10 metriin pitäisi nähdä.
Kuvan kuvio vaikuttaa kiitolliselta kohteelta, kun ei ole kivikkoa yms. tekijöitä, joista heikon näkyvyyden takia olisi erityistä haittaa.
Mutta Jessen ja muutaman muun kanssa samaa mieltä. Kasvatusketjussa pitää voida ajatella muutakin kuin motokuskin kannalta ideaaliolosuhteita. Sille ainoa vaihtoehto kun ei ole täysin toivoton työmaa.
No et. Oikeita asioita olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. Kuvassa on vain näkyvissä tekemättömyyden seuraukset.
Tätä näkymää kannattaa miettiä siinä vaihessa , kun jättää taimikonhoidon tietoisesti tekemättää ja odottaa niin kauan ,että työ tehdään koneellisesti energiapuuta keräämällä. Se tilille kilahtava kemera ei kauaa lämmitä ,kun tulos on , mikä kuvassa näkyy. Mahdollisuudet on syöty .
Kuten tuolla edellä jo vihjasinkin , istutettu puulaji on saatu häviämään myös kuusen kohdalla. Olen tehnyt harvennusta ennakkoraivatussa koivikossa,josta harvat istutuskuuset on kaadettu ketoon ja jatkettu kasvattamalla tilan ryöstäneitä koivuja.
Tänä päivänä asiat olisi mahdollista tehdä paremmin tuen piiriin tulleen varhaisperkauksen ansiosta. Tilastot kuitenkin osoittavat ,että jotkut valitsevat edelleen jopa tietoisesti myöhässä tapahtuvan taimikonhoidon ja energiapuunkorjuun. Samalla tekevät myös valinnan ,joka johtaa kuvan näkymiin myöhemmin.
….ja koivuako mahdoton kasvattaa Suomessa? Helppo homma. Odottaa vain ja keräilee liiat pois?
Edellinen ”jannelle”
Glan raivaus on näkemäraivaus joka tosiaan paljon parempi vaihtoehto kuvan kuusikon suhteen.
….asenteesta kiinni…joo-o.
Moni raivaamattomia rytöjä kunnostanut on ajautunut likviditeettikapeikkoon ja konkurssiin. Esimerkkejä on ihan liikaa.
Kuvan metsän käsittelykin oli tälläkin kerralla varovaisesti arvioiden 20% hitaampaa verrattuna raivattuun työmaahan ja”tasaisessa ja kivettömässä” maastossa kului teräketjuja 7 kpl vuorossa. Normaalisti ketju pysyy terävänä parin vuoron ajan.
Ilmastoaktivistit tulisivat huonovointisiksi ,jos tietäisivät ,kuinka paljon fossiilisia luonnonvaroja pössytellään ilmaan korjattua puukuutiota kohden huonosti hoidetuissa metsissä.
Nykyään on jo hybridimotoja. Sähkömoottori hyrähtää käyntiin kun tarvitaan enemmän voimaa. Dieseli puksuttaaa suunnilleen tyhjäkäynnillä jatkuvasti. Adblue vähentää di-päästöjä.
Näkemäraivaus on ihan riittävä lisä, kun ajatuksena on kuitenkin alikasvoksen jatkokasvatus pääpuulajina. Jos ei ole tehty , niin sitä 20 %:n lisäajan kustannusta pitää olla suorittajien vailla työnantajaltaan . Hänen taas pitää ne lisäkustannukset maksaa puun hinnasta leimikkokohtaisesti, ei ”yhteisvastuullisesti” heikon kantohinnan muodossa kaikilta eh:n teettäjiltä kuten se yleensä menee. Mieluiten kantohintaa tulisi vähän nostaa vaikkapa firman osinkoja vähän pienentämällä, niin jäisi paremmin motivaatiota hoitaa metsät kuntoon koko homman tärkeimmälle tuotannon mahdollistajalle eli alkutuottajalle.
Taitaa mahtua hybridimotot lukumäärältään yhden käden sormiin. Ovat kalliimpiakin…no jos niitä hankitaan ,se on pois kantohinnasta. Kymmenen litran kahtapuolta kuluu polttoainetta tunnissa on sitten kyseessä risujen taittelu tai oikea tuottava työ.
Hoitamattomasta taimikosta muodostuu ikuinen ongelma. Viimeistään metsän tullessa (10vuotta normaalia myöhemmin) ensiharvennusvaiheeseen tarvitaan ennakkoraivaus. Raivauskierre jatkuu kaikkien hakkuiden yhteydessä. Taimikkovaiheessa ajallaan tehtynä työ on helpompaa ja hakkuun tullessa ajankohtaiseksi voidaan välttyä raivauksilta kokonaan. Jos puolestaan raivaukset jätetään tekemättä kaksi motoa kymmenestä tekee tuottamatonta raivaustyötä (aluskasvos hidastaa työskentelyä tutkitusti 20-30%). Yhden moton hinnalla on mahdollista hankkia 750 raivaussahaa ,jotka ovat osaavissa käsissä moninverroin motoa tehokkaampia raivaushommissa. Lisäksi niiden avulla metsä saadaan tuottavaksi. Motolla korjataan vain tulokset , hyvät tai huonot.
suorittava porras: ”kun tulos on , mikä kuvassa näkyy. Mahdollisuudet on syöty .”
Oliko siitä tietoa, mikä tai mitkä ne mahdollisuudet on tässä tapauksessa syönyt?
Eikös se risujen keräämisen sovellu paremmin jokin edullisempi kone kuin isojen puiden käsittelyyn kehitetty kallis moto.
Nipsutin ei käynyt kun eivät kuulemma oikein kestä. Mutta niitä voidaan ja osataan kait tehdä nykyään lujemmastakin teräksestä kuin jostain pataraudasta. Eikä se edullisempi pohjakone + ep-koura/nipsutin ole niin kallis kokonaiskustannuksiltaan, joten voidaan puimuripää uusiakin useammin tarvittaessa.
Taimikonhoitojen tekemisen tarpeesta olen samaa mieltä. Mutta isolle allalle ei voi enää th:ja tehdä, joten jotain muuta pitää keksiä koska puuta kuitenkin tarvitaan jatkuvasti lisää. Eikä sitä kannata ulkomailtakaan tuoda yhtään enempää kuin jo tuodaan.
Jees, en tarkoittanutkaan, että koko kuusikko raivattaisiin nurin (!) vaan juurikin jätettäisiin parhaat niistäkin yksilöt kasvamaan. Koivu tosiaan erottuu kivasti, näkemäraivaus sikäli, ettei kouraa tarvitse summamutikassa tyvelle työntää.
Eihän konehenkilö mitään voi sille, että yksityisen metsikössä toimitaan työohjeen mukaan. Nuo ovat sellaisia esimerkkejä, joihin ulkopuolisella ei ole sanomista. Työn suunnittelija *myy* ehdotuksen mo.le ja minkäs sille muut mahtaa. Jos mo ei tunne metsäalaa ja metsänhoitoa sillä mennään. Täältä ruudun toiselta puolen on helppo huudella.
Olen raivannut oheisen kaltaisia kohteita termillä nuoren metsän kunnostus tai ennakkoraivaus. Siinä raivatessa näkee kehityskelpoiset puut. Se on hienovaraisempaa toimintaa kuin vain, jos kone tulisi ja noukkisi osan energiana/kuituna pois ja sen jälkeen katsottaisiin, mitä jäi ja mitä jäljelle jäävälle tehdään.
Sillehän ei enää mahda mitään, että hoitorästejä on ja tekijät puuttuu. Yksityiset ei jaksa, ehdi, osaa, tiedä, ja yhtiöiden metsissä ei riitä raivaajat.
Kaikkihan me tällä Metsälehden palstalla olevat aktiivit osaa ja tietää ja tekee metsänhoitotyötä monipuolisesti sekä osallistuu metsiemme korjuuseen mutta ulkopuolelle jää sadat tuhannet, ketkä ei tiedä. Olisiko tosiaan sen Annelin Metsä meidän jälkeemme- ketjussa olleen ehdotuksen paikka, että *Raivaa taimikostasi hiilinielu*-kampanjan aika? Ja raivaussaha kaikille eläkeläisille , vähintään.
JÄTKÄ, jos lueskelet kuvatekstejä. Oletetaan, että oheisten kuvien palstalla tehdään nuoren metsän kunnostus ja tavoite kaksikerroskasvatus ja tavoite, ettei tarvitse enää ennakkoraivata. Postumaa syntyy. Kun raivaa ilman kypärää ja visiiriä, miten luulet; tuleeko risua ja oksaa silmään tai putoaisiko mahdollisesti kuivista riukuuntuneista pätkiä alas kun vierestä raivaa.
Monesti pystyynlahonneet lepät esim. on vain ohuen kuoren varassa ja pieni tuuppaus vaikka kaatuvan puun kosketus, saattaa sen katkeamaan monessa osassa ja pätkät senkuin sataa alas. Kyllä se kypärä-kuulosuojain-visiiripaketti on pakollinen. Raivattaessa mitä tahansa, purua lentää myös kasvoille. Tiheiköissä oksat raapii ilman visiiriä kasvoja ja täten myös voi saada oksasta silmään. Tiheässä kuusikossa jo pelkät kuusenoksat läpsyvät päin.
Toisessa kuvassa näyttääkin roikkuvan katkennut latva.
Melkoisia ohjuksia tuollaiset irtonaiset latvat. Kerran tullut tuollainen kypärään ja se kyllä täräytti rajusti. Ensinkin sitä samalla pelästyy että mikä se oli kun todella tulee täysin yllättäen.
Minusta tuon työmaan voi kyllä tehdä ilman raivaustakin. Koivua vähemmäksi ja sitten viottuneet sahalla ketoon.
Tokkiinsa varmasti voikin. Tiskin lähtisin ilman määräystä tuota edes näkemäraivaamaan.
Jep, se oli hypoteettinen vertaus tai esimerkki. Harvaahkohan tuo on verrattuna moneen muuhun..
Jees: ”Glan raivaus on näkemäraivaus joka tosiaan paljon parempi vaihtoehto kuvan kuusikon suhteen.”
En tosiaan ajatellut termejä, vaan sopivaa menetelmää kuvan kohteeseen. Lopullinen raivaus eli kuusten harvennus sitten koivikon käsittelyn jälkeen.
Sanoisin näin, että ainoa virhe, mikä tuolla on tehty, jos on tehty, on se, että sinne on yritetty alun alkaen istuttaa jotain. Todennäköisesti ei ole istutettu mitään, kun on kerran siemenpuut olemassa. Kun kerran maasta nousee puuta ihan hyvin muutenkin, niin antaa tulla.
Rehevän maan jatkuvaa raivaustarvetta ei oikein saa pois muulla kuin pitämällä puuston tarpeeksi tiheänä ja mielellään kuusivaltaisena.
MIISU. Taimikonhoito on taimikonhoitoa ja lahojen konkeloiden metsä on lahojen konkeloiden metsää.
Varusteet tilanteen mukaan, eli ei metrin korkuisten kuusenturrien kanssa kypärää tarvita. Tok- jis on kuntoa ja palelee, niin kaikki kamppeet vään päälle kesähelteelläkin, ettei niitä vain kukaan pölli tai ne huku.
Muistatko sen ajan, kun kävit kesällä uimassa? Oliko täysi turvavarustus päällä, vai oliko mitään?
Missä kohdin olen muuta väittänyt, etteikö varusteita tilanteen mukaan. Varusteista kirjoitin, että työnantaja hankkii sopivat varusteet vaikka listan ulkopuolelta, jos sopivia ei ole perushankinnoista. Pitkähihaisen paidan käytöstä mainitsin kanssa, että istutuksille jos polttaa itsensä käyttäessään lyhythihaista, se on oma vika. Varusteasiasta en väittänyt, että koko sotasopaa olisi koko ajan käytettävä kaikissa tilanteissa mutta itse olet joka välissä jankannut sitä. Kypärän käytöstä se alkoi. Raivaussahatyössäkin jokainen ymmärtää käyttää yleensäkin vaatteita….en puuttunut vaatetusasiaan juuri yhtään, kun pukeutuminen on yksilöllistä, kuten moni kirjoittajakin muu totesi kerospukeutumisesta ja muuta. Pukeutuminen on suotavaa töissä metsässä tai muualla. Minulla ei ole tarvetta lähteä puhumaan muista pukeutumis- tai vapaa-ajanviettoteemoista,,,kun kyseessä oli raivaussahatyö yleensä ja pakolliset työturvallisuuteen liittyvät seikat. Voit itse jankata muusta pukeutumisesta mutta kaikille tuli jo selväksi kypärän käyttö ja jalkineet sekä muita mieltymyksiä em. käytön suhteen. Sekoitat jatkuvasti kaikkea ja joka paikkaan. Emme puhuneet uimisestakaan vaan kypärän käytöstä raivaussahatyössä.
Mutta Raivaussahatyössä ei ole pakko käyttää edes kypärää, ellei työnjohto niin määrää! Järkevää on käyttää kuulosuojaimia ja kasvosuojaa, muut ovat makuasioita.
Taimikonhoidossa EI tipu lahoja latvoja, eikä isoja-kuivia oksia.
Mutta : Kun harvennatte taimikkoa, niin asetelkaa kaikki katkaistut puut tyvet tasan kasoihin ja myös tyvet samaan suuntaan koko alueelle – Se näyttää kivammalta siten…
Jätkä: ”Taimikonhoidossa EI tipu lahoja latvoja, eikä isoja-kuivia oksia.”
Tänään tippui viimeksi. Viime viikolla useasti. Minun taimikoissani kun on reunametsät, ja alueen sisäpuolella vielä biodiversiteettipuutkin! – Ihan oikeasti, ei kyllä tulisi missään oloissa mieleen lähteä raivaussahatöihin ilman kypärää!
Visakallon kanssa samaa mieltä. Aina kypärä päässä, visiiri alhaalla ja kuulosuojaimet korvilla. Tämän lisäksi käytän usein myös korvatulppia vaikka minulla on kypärässä oikein hyvät kuulisuojaimet, mutta ne eivät silti istu päähäni oikein kunnolla. On näitä kuulonsa menettäneitä vanhuksia tullut riittämiin vastaan, enkä toivo samaa kohtaloa. Terveys ja aistit ovat ainakin minulle tärkeitä, enkä niitä halua riskeerata.
Off topic. Itsellä kanssa aina kypärä raivuulla päässä, oli helle tai pakkanen. Metsässä kun sattuu ja tapahtuu.
Palkkatöissä luulisi että työnantajat vaativat kypärän käyttöä aina raivuutöissä.