Ensiharvennettua männikköä. Isommat kuuset lähtee seuraavassa harvennuksessa, niitä ei kannata isommaksi tällä pohjalla kasvatella.
Ensiharvennettua männikköä. Isommat kuuset lähtee seuraavassa harvennuksessa, niitä ei kannata isommaksi tällä pohjalla kasvatella.
Metsänhoito
Olet pystykarsinut? Kohta Jeessi moittii liian harvaksi, mutta älä välitä.
Hakattu moottorisahalla?
Ei liian harva, hyvännäköinen kyllä, seuraavan harvennuksen jälkeen oikein hyvä lannoituskohde jos siihen on haluja…
Ensiharvennus ja viimeinen harvennus-ko samassa paketissa? Mikäs siinä, seuraavaksi aukkoa ja uudistus.
Arvasin, että sieltä tietoaukko taas paljastui. Onneksi tuollaisia ei ole maassamme montaa.
Kyllä, tuota harvuutta hakkuutan aukoksi juuri tänä kesänä kahdellakin kohteella. Ei ainakaan minun tietääkseni ole harvennettu kumpaakaan kuin kerran. Mutta kun se tehdään tällä tapaa niin sopiihan sekin aivan hyvin.
Arvaako Jesse , miksi on harvennettu vain kerran ?
Yhtiöillä oli hetken sellainenkin buumi päällä , että taimikoita ei tarvitse hoitaa. Metsurit tuupattiin sen seurauksena vapaille työmarkkinoille ja taimikot jäivät oman onnensa nojaan. Jotkut ehtivän niin huonoon kuntoon ,että yhden harvennuksen taktikalla on mentävä . Kun riukuosio poistetaan on jäljellä nipinnapin päätehakkuutiheyttä vastaava puumäärä elinkelpoisia puita. Näistä on itselläni käytännön kokemuksia kahden”suuren” puutavarayhtiön mailta.
Onneksi suunta on muuttunut ja taimikoista pidetään nyt kohtuullisen hyvää huolta. Metsiä ei lasketa ylitiheiksi missään vaiheessa.
Kuvassa on kohtuullisen komea männikkö. Tuosta on hyvä jatkaa!
Suorittavalta ei sitten irronnut sitä loppukaneettia että tuosta on hyvä jatkaa päätehakkuuseen.
Tuosta on hyvä jatkaa kakkosharvennukseen! Aikaa 15 – 20 vuotta. Jäljelle jää 400 – 500 runkoa odottamaan lannoitettuna päätehakkuuta.
Ei nyt olla vielä ihan päätehakkuu tiheyksissä. Taitaa tulla vielä harvennus tai kaksi. Nyt ollaan kuitenkin vielä n. 1200 tiheydessä. Poistuma oli harvennuksessa tällä kohtaa suhteellisen pientä. Luontaisesti uudistunutta aukon reunametsää josta poistettu männyt reilu 20 vuotta sitten.
Ihmettelen kyllä kenen intresseissä on hypätä tyhjää nyhjäämässä. Jos tuota vielä kerran kaksi harvennetaan on kyllä turhan työn markkinat huipussaan. Puuston kasvulle ei ainakaan mitään merkitystä. Nytkin on juurien energiaalue vapaata mestaa joka suuntaan.
Kyllä sillä kuivahkolla kankaalla on merkitystä. Tietysti riippuu mitä haluaa kasvattaa. Meillä pyritään mahdollisimman suureen tukkiosuuteen myytävästä puustosta.
Metsä kasvaa kuutioita eniten, jos sitä harvennetaan usein ja vähän kerrallaan. Se ei ole päämääränä, koska tukkipuuosuus ja kasvatusaika määrittää kannattavuutta eniten. Mutta juuristoja enemmän pitää katsoa puiden latvuksiin.
Jeessi on kuitupuun kasvattaja, vaikka se on moneen kertaan todettu, että kuitupuuta ei kannata kasvattaa, sitä tulee liikaa ilman kasvattamistakin.
Ei lisä pahaa tee ja kokoajan siinä tuppaa väkisinkin tukkiakin tulemaan. Kuten olen maininnut jo aika monta kertaa, kuitupuun kasvatus kannattaa heti kun tuotteen valmistumisaika ymmärretään laskea oikein hintaan. Nythän se kuidun kohdalla vastaa jo todella hyvin valmistusvuosia.
Kuitenkin, kun kasvatetaan hoitelemalla hyvällä pohjalla kuusikkoa, se antaa kiertoaikanaan 700 – 800 kiintoa hehtaarilla.
Aika suuri merkitys on, jos tuosta määrästä voi laskea tukkipuuna myytävää 80 %, taikka vaihtoehto Jeessi: kuitupuun osuus on tuo 80%.
Jos intohimona on istuttaa, aidata ja polkea heinää kolme kertaa kesässä, niin toki Jeessin menetelmässä askaretta ja kustannuksia riittää – tulot jäävät vähäisiksi.
Paitsi että ne tulot tulevat sille heinien polkijalle eivätkä tuleville sukupolville. Tämä juuri on sitä tuotteen valmistumiskaavaa.
Onhan sekin tietenkin ”tuloa”, kun satsaa 2000€ ja saa 500€.
Heinänpolkija jää PA polkemaan heiniä, Tukinkasvattaja ostanee Mersun, jolla ajella…
Kuidun hinta vastaa suunnilleen kasvatuskustannuksia, jos taimet on lähteneet luontaisesti kasvamaan. Jalostetuista taimista kasvatetut tukkipuut tuottaa jo voittoakin.
Aivan turha spekuloida mikä vastaa mitäkin. Se vain on edelleen niin että aivan sama mitä metsässäsi teet saat puuston kasvatukseen aika tarkkaan euron vuosipalkkion kuutiohinnassa. Ei se koskaan aivan hirveästi tule enää muuttumaankaan. Mikään taho ei ala rikkoa vuosikymmenien hinnoitteluperustetta. Siksi on kyllä tärkeää pitää uudistuskustannus maltillisena.
Ei ole spekulointia kun laskee toteutuneet menot ja kulut.
Miten itse spekuloit sen euron/v. kasvatuspalkkion kuutiolle ?
Sen näkee suoraan puun keskihinnastosta. Kun miettii hiukan edes puun kasvua taimesta kuitupuuksi ja tukiksi on aivan sama ääni askelten. Onko Puukilla lisää spekulaatio-ongelmia?
Unohditko laskea kulut ja niiden koron mukaan ennen nettotuoton laskemista ? Keskihinnastosta näkyy vain osa todellisesta tilanteesta. Vaikka puun kasvatus saattaa ollakin mieleistä hommaa istuttamisineen, heinimisineen ja raivauksineen ym.lisätöineen, niin silti sillekin työlle ja tarvikkeille jokin arvo pitää laskea, kun lasketaan tulosta.
Korkolaskut kai kuuluu osata laskea siellä putkiliikkeessäkin oikein eikä vain ostaa yhdellä eurolla ja myydä kahdella ja saada siitä prosentin voitto.
Olen puhunut keskeisestä ja karkeasta yleislinjasta joka pitää olla ja jonka lisänä sitten voidaan hienosäätää sitä ja tätä mutta suurempaa jälkeä ne ei jätä.
Jesse: ”Ensiharvennus ja viimeinen harvennus-ko samassa paketissa? Mikäs siinä, seuraavaksi aukkoa ja uudistus.”
Näkyy sitten helle pehmittäneen Jessen pään lopullisesti. Haluaisin nähdä sen fakiirin, joka kasvattaa männikön 1200 runkoa / ha päätehakkuuseen, ja pitää sitä vielä metsätaloutena! Pieleen menee haavikoidenkin kasvatus, jos Jesse ei aio niitä harventaa. Miksi ihmeessä niihin sitten piti haaskata niin suuri määrä taimia?
En minäkään kuvasta katsoen olisi veikannut runkoluvun olevan 1200. Mutta kun se Menninkäisen mukaan noin suuri on, ei tietenkään mitään asiaa ole tuolla päätehakkuuseen saakka mennä.
Kuvista on hankala arvioida mittoja ja mittasuhteita kun ei ole mitään mihin vertaa. Tässä kuvassa männikkö on lyhyempää ja ohuempaa mitä yleensä mielletään ensiharvennetuksi männiköksi. Vaikka puhunkin aina aikaisen ensiharvennuksen nimeen ei tätä kohtaa olisi vielä harvennettu jos viereisellä kuviolla asian kanssa ei olisi ollut jo kiire. Talvella laitoin kuvan kuusen taimistosta josta tuli laidastaan kommentit että turhan tiheää. Kun kävin sen mielenkiinnon vuoksi tarkistus mittaamassa havupuu tiheys oli keskimäärin normi 1800kpl/ha. Pituutta pisimmillä n.8m. Jos kuva olisi ollut vaikka 5m taimikosta olisi osa saattanut olla kuvan perusteella asiasta toista mieltä.
Kun ei äly riitä näpäyttämään kuvaa isommaksi, niin on hieman hankalampaa arvioida, mutta kun katsoo ”sillä silmällä” että suunnilleen keskellä kuvaa olevista kahdesta männystä ottaa sen takimmaisen koealan keskimmäiseksi puuksi ja arvioi, että tuo toinen runko on alle neljän metrin päässä. Sitten vasemmalla oleva puu on alle 4m. takaviistossa vasemmalla runko on neljäs ja oikealla puolella onkin kaksi runkoa alle neljän metrin säteellä = kuusi runkoa 50 neliön koealalla, eli 1200 r / ha.
Se on helppoa, kun tajuaa edes pikkuisen tuosta matematiikasta.
On se pirua, kun vielä eläkkeelläkin pitää tuota yhtä aasia kouluttaa!
Jätkä ei ole kuullut ns. ”elinikäisestä oppimisesta”? Koskaan ei lisäoppi ole pahasta – Jeesillekään 🙂
Mistä olet tehnyt tuollaisen johtopäätöksen? Jokatapauksessa se on väärä.
Jeessi ei opi siitä että sille kerrotaan miten on hyvä, tai paras. Hän oppii vain siitä,kun on taloudellisista syistä joutunut tekemään muutoksen omien periajatustensa vastaisesti. Sen jälkeen se taas on ”Maailman paras”, joskin lähes ainoa, mutta se on Jeessillä.
On veikeää, kun Peugeotin myynti suomessa on hiipunut lähes 10 000 autosta vuodessa kahteentuhanteen kappaleeseen, on Jeessin mielestä näkyvissä valtava myyntiryöpsähdys, jossa myyntitilastot pannaan uusiksi ja TOP-5 listalle tulee kolme Ranskalaismerkkiä viimeistään tänä vuonna.
Tyhmyydelle ei mitään voi, mutta alkeellisimmat käytöstavat olisi pitänyt oppia viimeistään rippikouluun mennessä.
Jätkältä näitä haamukäsityksiä piisaa. En ole mitään muutoksia tehnyt metsätalouden suuntaan taloudellisista syistä. En yleensäkään ottaen ole tehnyt linjamuutoksia vaan edelleen korvaan kuusikot lehtipuulla. En nyt ala taas ottaa noihin autoasioihin kantaa kun se tuntuu olevan pahasti jumittanut jätkällä joka kommenttialustaan. Siinäkin sama virheellinen käsityskanta kuitenkin.
Ensi vilkaisu näytti et harva, kun otin kuvan suuremmaksi niin näytti tosissaan OK konetyöltä. Itse kun oon tehnyt ensi harvennusta olen tietyst tyytynyt paljon vähempään koska seuraava olisi koneharvennus. Nykyään kun ensiharvennus tehdään viivästettynä motolla, saadaan paras tulos, kunhan taimikonhoito on kunnossa ja kuusia kannattaa jättää ei me missään istutus eucametsää olla luomassa.
Gla: ”Tyhmyydelle ei mitään voi, mutta alkeellisimmat käytöstavat olisi pitänyt oppia viimeistään rippikouluun mennessä.”
Milloin menet rippikouluun?