Halpa taimikko

Kuvassa 3,5 ha rinnekuvio hyvää MT-pohjaa, osin OMT:tä. Siitä hakattiin heinä-elokuun taitteessa 2014 pois hyvä kuusivaltainen tukkimetsä (n. 300m3/ha). Seassa oli paljon hyvää rauduskoivua. Niitä jätin pystyyn kymmenkunta kappaletta ja komensin kaivinkoneen laikuttamaan maata ajokoneen perään, koska koivulla oli hyvä siemensato ja siemen just lennollaan. Tällainen metsä tuli, kaivurilaikutuksen ja kymmenen koivurungon hinnalla. Rauduskoivua löytyy ainakin 10000 kpl/ha. Pituus miehen mitta nyt.

Kommentit (55)

  1. Tuuli kaadellut siemen/jättökoivut pitkin kangasta. Pari kolme vielä pystyssä, loppu maalahopuuksi muuttumassa. Kovasti kasvaa myös vattua ja puolukkaa. Mutta koko kuviolla on tasainen rauduskoivumeri, jonkin verran pihlajaa, hieskoivua, kuusta ja mäntyä seassa. Rako selvä pisin valtapuulaji. Kuvio oli tieltä noin 500 m päässä ja vielä joen takana (onneksi hyvä matala kivikkoinen kahlaamo) niin istuttaminen ois ollut melkoinen savotta, etenkin kun oli samaan aikaan 18 ha uudistettavaa alaa tuolla tilalla. Tien lähellä rehevät maat istutettiin kuuselle ja laihat korvet männylle. Noin 5 ha kylvin laihempia mt-pohjia ja vt-kumpuja männylle. Kaikkiin tulee metsä. Hyvä vertailukohde tässä tulossa eri menetelmistä.

  2. Kun vaan sorkkaeläimet pysyisivät poissa. Palvaamo olisi niille oikea osoite. Tuossakin eroittuu silmiin Rauduskoivun lehtien kiilto, Ei tarvise olla Tohtori erottaakseen ne Hiekksesstä. Se olisi viimeistää kahden kesän jälkeen perattava alue.

  3. A.Jalkanen

    Hyvä ja monimuotoinen metsä.

  4. Hirviä alueella toki liikkuu mutta näillä seuduilla niistä ei ole isompaa haittaa. En noin syrjään toki kalliita jalostettuja koivuntaimia tökkisi mutta tuohon tulee 100% varmuudella hyvä koivikko. On syönninkin varaa ja näitä on tullut nähtyä niin pitkään, että tiedän mikä on riski ja lopputulema. Lumi varmasn taivuttelee ja katkoo osan riukumetsävaiheessa mutta silti en ole huolissani. Kuusta jätän sekaan kasvamaan. Männyt saa rauhassa mennä tässä pilalle kun koivikon aion tehdä. Raivurin kanssa arvelin tulla tuossa 5 m valtapituudessa ja teen kerralla koivikon hiukan lumituhovaraa jättäen. Nythän tuo tästä eteenpäin kasvaa metrin pituutta vuodessa. Kyseessä on valoisa etelään päin oleva vaaranrinne.

  5. Hieno taimikko . Vaan olisko aihetta käydä jo ennen 5 m pituutta varhaishoitamassa vähän väljemmäksi ettei koivut riukuunnu liiaksi ? Vai eikö hirvien takia ole mahdollista ?

  6. Visakallo

    Toivottavasti tuossa ei ole virtaavaa vettä lähellä? Vanhempaa metsää näkyy olevan. 3,5 hehtaarin rauduskoivuntaimikko raivattuna ensinmäisen kerran viiden metrin valtapituudessa on hirville vasoineen erittäin houkutteleva kohde. Juomapaikka ja vanhempi suojaava metsä vieressä nostavat hirviriskin huippuunsa. Yksi hirvi ei koivikossa paljoa pahaa tee, mutta hirvilauma ja emät vasoineen tekevät.

  7. metsä-masa

    Hyvin on hatelo onnistunut ja järkevä hoito suunnitelma on myös jatkoon !

  8. Hyviä huomioita. Tuota Puukin mallia perkauksen kautta saatavasta lisätilasta olen kyllä harkinnut vakavasti. Vaan voi olla, että menee kiireellisempien taimikonhoitojen kanssa pelatessa aika. Tämä kun ei ole niin ehdottoman pakko. Ja materiaalia tuossa aukossa kyllä riittää hirvillekin. Varmasti jonkin verran syövät (on kulkureitillä ja mieluisaa aluetta muutenkin, se virtavesi parin sadan metrin päässä) mutta keskimäärin tällä meidän alueella rauduskoivu selviää aina. Sitä tulee kaikkialle sekapuuksi aivan valtavasti ja täällä päin tämä rako siemenpuuhakkuu oli pihien isäntien ykkösuudistamistapa silloin 1990-luvun lopussa. Ihan hyviä metsiä niihin kaikkiin on tullut. Eilen kävin katsomassa parin km päässä yhtä vastaava 25 v kohdetta, joka nyt huutaa ensiharvennusta ja on myynnissä. Muistan kun siinä huojui siemenkoivut 1990-luvun puolivälissä. Nyt siinä oli hirmutiheä (ppa 25) jopa 17 metrinen koivikko.

  9. Onneksi ne hirvet näyttää kumma kyllä keskittyvän aika paljon samojen koivujen raiskaamiseen. Kai se on jotenkin helpompi kun se on jo pensastunut ja siitä saa sivulle päin paljon lehtevää turpaan kerralla. Alkaahan se aina syödä ensin sivuoksia ja sitten vasta saattaa latva mennä vielä läpi kidan.

  10. Voisi sanoa, että kaatuneet siemenpuut oli uudistamisen hinta Hatelolla. Hiekka- ja jäkäläkankailla (esim Rokua Pohjos-Pohjanmaalla) ei ole uudistamisvelvoitetta. Olisiko alle 10 vuotta lähellä Olujärveä (Rokun muodostelma jatkuu Oulujären yli Manamansalon kautta Paltaniemelle) tien varteen tehtiin 2 ha aukko ilman siemenpuita ja maanmuokkausta. Nyt siinä näkyy olevan tiheä puolimetrinen männyntaimikko.

  11. Jos jätin 10 keskimäärin 800 litran koivua sinne jättö/siemenpuiksi niin panostus oli noin 400€/3,5 ha+kaivurilaikutus noin 1200€. Yhteensä 1600€/3,5 ha. Sitä en sitten tiedä onko oikein laskea näin metsäsertifioinnin aikaan noille jätetyille puille arvoa kun vähintään samat ois pitänyt jättää myös istutettaessa. Olen uudistanut viime vuonna hyvän koivun siemensadon kautta ostotilan kaupassa saadun vajaan 2 ha tuoreen aukon samalla menetelmällä ilman siemenpuita heinäkuisella kaivurilaikutuksella ja pari mäntykuviota myös hyvän siemensadon vuonna reunametsän avulla. Aina välillä pitää helpottaa uudistamisurakkaa sopivassa kohdassa, jos on paljon samanaikaisia uudistamiskohteita eri tiloilla. Ja luova kannattaa olla erityisesti kaukana tieltä olevissa ”vaivalloisesti uudistettavissa” kohteissa. Olen kyllä laittanut myös kallista jalostettua koivun pottitainta. Viimeksi 6-tien varteen lähelle asutusta 7 ha neljä vuotta sittten. Siellä parhaat koivut nyt 5 metrisiä. Uudistusmenetelmää vaihdan aina kohteen ja työkiireiden mukaan.

  12. Perustamisvaiheessa halpa. Oletko laskenut aikaa ja työtä mikä menee raivaussahan kanssa kun poistettavaa tuntuu riittävän?

  13. Aattelin tuota samaa että mahtaa siinä raivuri pyöriä kun tuota niittää. Toisella kertaa on jo 50 000 keppiä/ha.

  14. No jos yhdellä raivuulla selviän niin siinäkin mielessä halpa. Jos ois laikutusmätästys ja kuusenistutus hirmu hikoilulla ja taimien raahaamisella joen taakse tehty, niin sama siheikko ois nyt ja ohjelmassa varhaisperkaus ja lopullinen taimikonhoito. Joskus näin, monesti tuo kuusiketju (valtalajini).

  15. Visakallo

    2-3 raivausta tuohon tulee ennen ensiharvennusta. Tässä vaiheessa hirvet eivät saa paljoakaan tuhoa aikaan, koska niillä riittää alueella reilusti syötävää. Valitettavasti juuri sen ne takia oppivat nyt käymään isommallakin porukalla. Varsinaiset ongelmat alkavat ensinmäisen raivauksen jälkeen, kun alkaa latvojen taittelu vasoille. Kannattaa tosiaan jättää niitä kuusia mahdollisimman paljon varapuiksi. Sekin on nähty, että vastaavanlainen hyvä koivikonalku onkin muuttunut kuusikoksi, jossa on vain muutamia koivuja jäljellä. Alueelle oppineita hirviä on syytä ampua mahdollisimman paljon pois useampana vuonna peräkkäin.

  16. No joo, oon varautunut tuohon sipistelyperkaukseen ja sitten vielä mahdolliseen ennakkoraivaukseen. Ja mullahan on raivaussaha jota mielellään käytän. Vaan on paljon kyllä sahattavaakin. Katotaan monella menee läpi. Sen aika näyttää. Mutta kuten jo mainittu, niin tällä kulmalla ja minulla on paljon kokemuksia rauduskoivusta ja luontaisten rauduskoivikoiden raivaamisesta. Niitä tehtiin tosi paljon 90-luvulla ka melkein joka ostopalstalla on niitä tullut hoidettavaksi. Ei sen työläämpiä ole ollet kun muutkaan. Sahalla niistä selviää ja kuusta jätän aina sekapuuksi.

  17. Visakallo

    Minullakin oli vielä 90-luvulla noita koivikon luontaisia uudistamisia. Silloin hirvimäärät olivat vielä jotenkin aisoissa toisin kuin nyt. Hirvilaumat tekevät nykyään selvää jälkeä suuristakin aloista lyhyessä ajassa. Toivottavasti hatelon seudulla tilanne on nyt hallinnassa.

  18. suorittava porras

    Ei ne hirvet turhan perässä juokse. Reipas raivaus,niin syötävää on vähemmän ja kasvatettava puuaines kasva vauhdilla hirvien ulottumattomiin. Näillä nurkilla mäntykin menestyy loistavasti vastaavilla menetelmillä. Taimikoista yleensäkin saa kelvollisia raivaamalla liian tavaran pois. Hirmuista porua pidetään koivun viljelyn vaikeudesta , vaikka avaajalla on toimiva ja toivottavasti yleistyvä sapluuna kasvattaa koivua . Taimikot ja metsät nykyisellään ovat väärällään lehtipuuta. Ainoa ongelma on ,että ei löydy riittävästi osaavia ja ahkeria käsipareja hoitamaan taimikoita oikeaan kasvatustiheyteen.

  19. Visakallo

    Kuten edella mainitsin, hirvivahingot alkavat siitä ensinmäisestä raivauksesta.

  20. Viimeisin oma havainto on että hieskoivu taimikotkin alkaa muuttumaan pensaikoksi. Sattuneesta syystä…

    Hirvihän se tuossa tulee olemaan ongelma…

  21. Se aikaine perkaus on kaksipiippunen juttu hirvien takia. Jos raivaat harvaksi jotta valtapuut kasvaisi nopeammin, niin voi olla että taimien lukumäärä ei enää riitä syöntivierailujen jälkeen. Reikäperkauksen tapaistakin voisi kokeilla jolla koettaa ohjata syönti niihin matalammiksi jääviin pusikoihin parhaiden taimien säästämiseksi. Sekin pitää yrittää tehdä oikeaan aikaan, jolloin valtapuut pääsisi nopeasti karkuun paremmin.

  22. Meillä idässä hirvikannat on sen verran maltilliset moneen muuhun alueeseen nähden, että rauduskoivun kanssa ei ole ollut selkeillä kesälaidunalueilla suurempaa ongelmaa. Metsänhoitoon välinpitämättömästi suhtautuvien maanomistajien (joita valitettavan paljon) mailla riittää ylenpalttisesti kaikenlaista lehtipuuvesakkoa ja pihlaja tuntuu kelpaavan kaikissa taimikoissa parhaiten. Tuosta kuvan taimikosta 3 km päässä meillä on isojen metsien keskellä rauhallisella mäellä 1 ha vajaat 10 v sitten jalostetulla koivulla istutettu kuvio, jossa hirven katkomia runkoja yhteensä ehkä 100 kpl. Nyt alkaa se karata jo lopullisesti turvaan hirveltä. Meidän kulmilla on suunnilleen yhtä paljon karhuja kuin hirviä…

  23. suorittava porras

    Kun ensimmäinen raivaus tehdään nykymenoon verrattuna selvästi aikaisemmin ,ongelmat käyvät harvinaisiksi. Joku autuoituva kyläpahanen pajua kasvavine peltoheittoineen voi olla hirvien suhteen poikkeus.
    Suurempi ongelma on liian kauan tiheänä pidetty kouvuvitelikko ,joka ajan myötä tuhoas itse itsensä ,kun puiden elävä latvus hupenee olemattomiin. Peliaikaa ei ole montaa vuotta , kun vahinko kasvaa toiseen potenssiin ihan ilman hirviäkin. Kyse on pelkästä tottumuksesta. Ryhtymiskynnys raivaustöihin ennakkoluuloilla höystettynä tuntuu olevan monelle liian korkea. Oikea aika toimia on silloin ,kun työ tuntuu liian helpolta . Turha kasvattaa vesakosta mitään masokistin unelmaa.

  24. Se on kuule suorittava höpö höpö…

    Jos ei keväällä istutettu männyntaimikko seuraavaa kevättä nää kun syödään pois tai jos juuri raivattu koivuntaimikko seuraavana talvella katkotaan niin…

    Vaan voihan sitä tänne kirjoitella kun se oma metsä tuli myytyä…

  25. suorittava porras

    Ois ollut pienet ympyrät ,jos niiden maiden kokemuksista pitäisi enemmälti oppia. Tuhansia käsiteltyjä metsähehtaareja eri tavoin kasvatettua metsää antaa vähä laajemman näkökulman asioihin. Ero on selvä ammattilaisten ja amatöörien välillä. Amatööri takoo koko ikänsä päätään seinään muuttamatta tapojaan ja vasta seuraava sukupolvi yrittää parsia erehdyksiä. Isommilla toimijoilla on selkeät linjat ja virheet pyritään korjasmasn nopeasti . Toimintatapoja kierouttavaa kemeraakaan ei ole vastuksina. Kun hallitsee biologian perusteet ,toimii talouskin paremmin.

  26. Visakallo

    Suorittava voisikin seuraavaksi laittaa alueeltaan kuvia hyvistä nuorista koivikoista.

  27. Väitän kyllä suorittavan teesejä aika paksuksi ja kuvastavan vain ison toimijan plaveluksessa paatuneen metsästäjän aatemaailman omiin kuvioihin seonneen entisen metsänomistajan katkeran sepittelyn tulokseksi jossa todellisuuden tajukin alkaa olla hämärän mailla. Jaksaakin moista suoltaa, pitää olla aika paljon itserakkautta että jatkuvasti tyrmäävää massaa koittaa vielä käännyttää. Väitän kyllä edelleen että esimerkiksi minun talouteni on toiminut omilla toimillani metsänkäsittelyissä aivan nappiin kemeroillakin joskus höystettynä. Mitään hirvien ruokintakeidasta en todella aio perustaa enkä e-puutakaan unohtaa. Nämä ovat niitä samoja perusjuttuja joita on kyllä tehty jo vuosikymmeniä eikä niillä ole biologiaa todellakaan halveksittu. Mutta osattu on sekin laji.

  28. Kyllä itsekkin allekirjoitan aika pitkälle suorittavan kommentit. On tosiaan eriasia hoitaa koivu tai mäntytaimikoita eri puolilla suomea. Meillä menestyy kotiseudulla kummatkin hyvin. Mutta ei tarvitse siirtyä kuin savoon jossa tutulla on metsätila niin ongelmia on. Hirvieläinkanta siellä estää tehokkaasti kummankin toiminnan.
    Siis yleistää ei sovi kumpaankaan suuntaan.

  29. Sanotaan että koko maan hirvikantatilastoja katsoen voi kyllä yleistää ettei oikein missään mänty/koivutaimikot menesty. On vain kummaa ettei asiaan puututa ja aleta vaatia metsästystä edes sovituille raja-arvoille. Sekin on vielä paljon karjaa eikä varmasti täysin muuta ongelmaa mutta olisi edes yksi välietappi saavutettu. Satakunnassakin lupien määrää vähennettiin vaikkei sovituissa suositustiheyksissä edes vielä oltu. Mihin tuollainen röyhkeä piittaamattomuus perustuu?

  30. suorittava porras

    Satakunnassa ja monella muulla paikkakunnalla jätetään jo ”susivaraa”.
    Kumpi on pahempi ,kasvatella metsänsä ylitiheänä konkonaan pilalle ,vai että hirvi nappaa syötävänsä sieltä täältä pienestä taimikon kulmasta. Taimikon voi jokainen hoitaa vähemmän houkuttelevaksi. Hirvikannan saaminen joka paikasta kaikkia miellyttävälle tasolle on päivä päivältä epävarmempaa. Pahin on vielä Jesselläkin edessä ,kun haavikoita aletaan laittaa rattaille…

  31. A.Jalkanen

    Tässä ketjussa oli asiaa, mutta oli myös henkilöön menevää kuittailua, jonka voisi jättää poiskin.

  32. Jesse on kyllä väärässä. Niilläkin työssäoloalueilla joissa liikun niin on hyviä männiköitä ja koivikoita taimikkoina. Eli todellakaan ei voi yleistää. Mutta kyllähän hirvieläinkanta pitäisi sellainen olla valtakunnallisesti että jokainen voisi kasvattaa sitä mitä maastopohja parhaitten kasvaa.

  33. Itse olen saanut kavatettua 8ha männyntaimikon hirviltä turvaan vuosittaisilla Trico talkoilla. Muuten täysin utopistinen haave. Ihan sama vaikka raivais vuosittain.

  34. Meillä pärjää melkoisen hyvin sekä mänty että koivu. Satunnaista koivun katkomista ja männyn kuoren jälttämistä. 10 km sivuun on iso talvilaidun, jossa syödään kaikki. Olen välttänyt talvialueilta maan hankintaa kun ei kehtaa kaivaa verta nenästään.

  35. Visakallo

    Suorittavan ohjeet ovat ajattelemattomia. Jos metsänomistajat raivaavat enemmän taimikoitaan, ja samaan aikaan hirvikantaa ei vähennetä, ollaan täysin kestämättömässä tilanteessa. Hirvi kun ei vapaaehtoisesti tapa itseään nälkään. Se syö entistä kiivaammin juuri ne raivatut taimikot.

  36. suorittava porras

    Parin vuoden kuluessa siellä raivatussa taimikossa on mehevää syötävää kantovesojen muodossa . Eväs on lisäksi sopivalla korkeudella toisin ,kun raivaamaton vesakko ,jonka lehvästö on karkaamassa hirveltä ulottumattomiin. Tuossa tilanteessa alkaa mäntykin maistua. Mikä jää hirviltä syömättä ,sen tuhoaa vankistuva lehtipuusto muutamassa vuodessa. Kannattaa siis kokeilla sitä raivausta.

    PS. Oli muuten hersyttävän makea kolumni Aarre-lehdessä suomalaisesta lahopuuntuotannosta. Metsänhoitajan(Juha Aaltoila) tekstiä, jonka jokaisen lauseen voi hyvällä omallatunnolla allekirjoittaa

  37. Visakallo

    Suorittava ei ole näköjään koivikoita raivannut ja kasvattanut, eikä nähnyt niiden hirvituhoja. Juuri ne kaksi vuotta raivauksen jälkeen ovat se aika, kun pahimmat hirvituhot tulee. Kaikkein pahin tuho tulee siitä, kun emä katkoo raivatussa taimikossa koivut keskeltä poikki, jotta vasa saa latvan syödäkseen. Ei ole olemassa kuin kaksi toimivaa ratkaisua. Joko hirvimäärän alentaminen tai koivikoiden järeä aitaaminen. Suorittava kannattaa tietenkin aitaamista, kun ei ole omista rahoista kysymys. Harrastus taas on niin pyhä asia, ettei siitä voi missään oloissa tinkiä.

  38. suorittava porras

    Tiedä tuosta harrastuksen pyhyydstä ainakaan omalla kohdalla. Touhutaan ,jos vielä virtaa löytyy ,jos ei viedään tulikeppi viranomaisille. Aikamoinen kantokuorma kalustoa on siirtynytkin jo poliisin hoteisiin. Kynnys luopua lopuistakin on matala. Samaa pohtii moni muukin ikäiseni. Tehty on se, mihin aika on piisannut. Jos joku haluaa muuta ,osallistukoon talkoisiin.
    Enimmäkseen olen ottanut kantaa jalat maassa tietäen tilanteen. Ihmeiden varaan en ole pitänyt tapanani heittäytyä. Toiset sitävastoin luottavat ihmeisiin(ja kemeraan) heittäytyen täysin tekemättömiksi.

  39. Heittäytyy mihin heittäytyy mutta ihmeitä ei varrota vaan hirvikannan alentamista edes sovittuihin raja-arvoihin. Vai onko siinä jotain ihmeellistä metsästäjälle että tällaista vaaditaan? Aidattuna on minulla nyt rauduskoivikko Pohjois-Satakunnassa päässyt kohtalaisen hyvään vauhtiin. Toki auttaa ranta-asutuksenkin läheisyys. Mutta alkuun ilman aitaa jo pienet taimetkin riivittiin joten tartuin toimeen aika nopeaan. Että on tässä muuta tehty kuin ihmettä varrottu. Lukuisia kymmeniä ja satoja työtunteja hirvien torjunnan eteen. Jonka ajan olisi voinut käyttää muuallakin, esim. raivaamassa jo kehittyneempiä taimikoita. että syynsä ja seurauksensa, monella muotoa.

  40. Visakallo

    Miksi suorittava vetää aina kemeran mukaan näihin hirviongelmiin tai huonoihin leimikoihin? Nykymuotoinen kemera on toiminut erittäin hyvin metsän hyväksi. Raivaustyöt on tehty, tai teetetty oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Hirvituhot aiheuttaa liian suuri hirvikanta, ei kemera, eikä myöskään isäntä. Suorittava valittaa, etteivät omistajat raivaa taimikoitaan. Ne taimikot on aivan varmasti raivattu, joihin kemera on myönnetty! Paljon on toki raivattu ilman kemeraakin, mutta niissä metsissä, joissa raivaus on jäänyt tekemättä, syy ei todellakaan ole kemera, vaan jokin muu. Vanhat omistajat eivät välttämättä enää jaksa, ja nuoret eivät aina kerkiä, tai asia ei muuten kiinnosta.

  41. Omalta kohdaltani kemera oli tänä keväänä se innoittaja jolla hoidin oman osuuteni nuoren metsän hoidosta alalle joka ei vielä metsäyhtiötä kiinnostanut. Mutta samalla se kätevästi tuli mukaan muiden kohteiden kemeroihin. Kokonaispotti oli hyvä työpalkka yllättäin työttömäksi joutuneelle. Näihin muihin harvennuksiin lisänä kokonaissaanti kemerasta oli melkein sama kuin firman maksama metsätili puista noista muista hakkuukuvioista. En myös käsitä mitä arvosteltavaa tuossa on. Vaiko vain kadehtijan höpinää. Kaksi parasta tuloa tälle ensimmäiselle työttömyysvuodelle neljänkymmenenkolmen työvuoden jälkeen oli keväällä kemera ja työttömyyskorvaus ansiosidonnaisena. Kolmas heti perään kevään pahimpaan aikaan oli juuri kemera. Nyt syksyllä tulee vielä neljäs eli huomattavan hyvä veronpalautus. Eipä ole tuskaa toimeentulosta ensimmäiseen lomautusvuoteen vielä ollut, toki pelivaraa oli ennestäänkin. Ensi talveksi pitää taas katsella nmh-kohteita sillä silmällä. Suorittava ei selvästi pidä siitä ettei hänelle lipsu palkan lisäksi muita etuja kuin korkeintaan kesällä pieni lomaraha. Me mo:t selvästi saamme hänen mielestään liian helppoa rahaa.

  42. Tuli kemeran toistoa vähän liikaakin. Kevään osalta se puutili, sitten ansiosid.korvausten alkaminen, sitten kemera, oli järjestys.

  43. Pitäiskö sinun Jesse pitää turpa kiinni siitä, että me maksetaan sinulle kemeraa ja ansiosidonnaista.

  44. Ei tarvii. Aivan laillista ja luuletko etten ole TE-keskukselle metsätomintaani joutunut selvittämään? Ei estä puukauppojen eikä mitään muutakaan metsässä toimintaa. Pääomapuoli ei sotke palkkapuolen asioita onneksi tässä kohtaa.

  45. Visakallo

    ”Toiset sitävastoin luottavat ihmeisiin(ja kemeraan) heittäytyen täysin tekemättömiksi.”

    Kun oma asenteellisuus estää asiallisen vuoropuhelun, vaarana on solvauslinjalle lähteminen. Suorittavalle näkyi käyneen niin. Suorittavalle voin antaa muistitehtävän: Olenko koskaan täällä Metsälehden keskustelupalstalla arvostellut motomiesten töitä?

  46. suorittava porras

    Visakallon mainitsema ”vanhat eivät jaksa,nuoret eivät ehdi ja joitakin ei kiinnosta” pätee myös metsästykseen. Vielä enemmän näin ,kun kysessä on harrastus.
    Enemmälti herjaamatta , omaisuus on omistajansa vastuulla ja yli puolet taimikoista vaatii tällä hekellä toimenpiteitä. Ei Visan metsissä ,mutta muualla siitäkin edestä. Varhaishoidon tuen alhainen käyttömäärä puolestaan kertoo selkeästi ,että ko mahdollisuutta ei käytetä ja metsäammattilaiset vahvistavat asian kertomalla ,että mo:t pitkittävät hoitohommia myöhemmin saatavan isomman kemerapotin takia. Näihin faktoihin perustan kantani. Vanha kemerakäytäntö tuntuu kummittelevan vielä kauan .
    Se ,että kohdalleni on osunut runsaasti ilman kemeraa kasvatettuja hyväkuntoisia metsiä ,on laittanut oikeasti ajattelemaan ,että kemera on ainakin joidenkin kohdalla tappanut luovuuden ja yrittämisen. Visakallo on onneksi tasapainottamassa tilannetta toiseen suuntaan.

  47. Naurettavaa analysointia! Mistä suorittava luulee tietävänsä mihin kemerat on haettu ja mihin ei. Aika paljon juuri suoraa asenteellista räksötystä. Enkä ainakaan ymmärrä mikä suorittavalla siinä närästää että jotkut odottavat että saavat parhaan taloudellisen hyödyn metsästään. Kemera on senverran huomattava tekijä ettei siinä muutaman vuoden viiveet ole mitenkään merkityksellisiä. Kemera on. Taimikot ja nuoret metsät ovat lähinnä omistajansa rasite, siksi kemera on luotukkin.

  48. Visakallo

    Yksi asia on ainakin varmaa. Suorittavan ei ole tarvinut puida yhtään sellaista leimikkoa, joka olisi kemeran takia huono. Syy on ollut aina joku muu kuin kemera.

  49. Jess:”Taimikot ja nuoret metsät ovat lähinnä omistajansa rasite, siksi kemera on luotukkin.” Meidänkö sekin pitää maksaa?

  50. Kaikkihan me maksamme ja ilomielin. Mitäs niistä itket sikari?

  51. suorittava porras

    Visakallolle vastaan ,että olen käsitellyt lukisia leimikoita ,jotka olisivat olleet paremmassa kunnossa ,jos ei olisi viivytelty hoitotoimenpiteissä isomman kemerapotin toivossa. Pahimmillaan koko taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus on laiminlyöty kokonaan ja tehty energiapuukorjuu niitä korvaavana menetelmänä. Ei voi kehua lopputulosta näiden operaatioiden jälkeen. Taimikonhoitoja väisteltiin tai viivytettiin oman lyhyen aikansa myös yhtiöiden mailla kustannusten pienentämisen varjolla. Virheistä kitenkin opittiin ja toimintamalleja muutettiin.
    Visakallolle totean edelleen ,että nykymuotoinen kemera on ollut voimassa vasta viisi vuotta ,joten niitä metsiä ,joita on käsitelty muuttuneilla ehdoilla en tule koskaan harventamaan. Niitä tosin voi tulla jokunen vastaan ,joissa metsätoimihenkilö opasti isäntää taimikonhoidossa sanomalla:” Odotetaan vielä pari ,kolme vuotta ,että saadaan enemmän kemeraa.”
    Tämä lause on taimikon kannalta kohtalokas ainakin rehevillä maapohjilla. Raivattavaa tulee riittämään runsaasti koko kasvatuskierron ajalle.
    Tuohon alkuperäiseen aiheeseen palatakseni kertaan ,että koivua kasvaa taimikoissa ihan piisalle asti ,kunhan raivataan ajoissa liiat pois. Tämä tarkoittaa ,että sahan kanssa on oltava liikkeellä pari vuotta aiemmin ,kun havupuiden kohdalla ohjeet edellyttävät.

  52. Alkuperäisessä aiheessa ei kyllä kasvatettu havua vaan rauduskoivua joka saattoi jo suorittavalta unohtua hirvien kasvatuksen lumoissaan. En ainakaan kuvan raudusta harventaisi ennen reilusti yli katkomiskoon kasvun. Ei sen kasvu silloin vielä kärsi mutta siitä kyllä kärsii ja loppuukin kun katkaistaan puolivälistä.

  53. suorittava porras

    Hirvi ei katko koivuja ,kun on kantovesoja tarjolla sopivalla hollilla. Kuvan tapauksessa vain raivaus reilusti ohjetiheyteen. Jäävät puut kasvavat vauhdilla karkuun ja kantovesat kasvavat mahdollisten hirvien ravinnoksi .

  54. Visakallo

    Nyt ollaan suorittavan kanssa vihdoin jo täsmälleen samaa mieltä. Koivikon pahimmat hirvituhot, eli katkonnat tulevat raivauksen jälkeen, eli juuri silloin kun kantovesoja ei vielä ole. Tämän tietää jokainen koivunkasvattaja niillä alueilla, joilla hirviä on liikaa. Neljänkymmenen vuoden aikana on voinut myös nähdä tämän hirvikannan muutoksen.

  55. Kantovesat vain tulevat usein hyvin paljon liian myöhään. Ja kyllä emä-vasayhditelmä katkoo. Se vain on luonnon laki ja opittu tapa hirvillä jo geeneissä.

Metsänhoito Metsänhoito