Hakattiin kesällä 2013. Kasvoi järeää mäntyä ja koivua. Arvelin, että heinettyy ja siksi istutettiin kuuset seuraavana keväänä vaikka yleensä jätetään välivuosi tukkimiehentäiden vuoksi. Tukkimiehentäit söivätkin n. 70 % taimista kesän aikana. Täydennysistutettiin keväällä 2015 ja kuvio todella heinittyi. Osa syödyistä taimista elpyi. Emännän kanssa pelasteiin taimia heinän alta keväällä 2016.
Nyt näyttää hyvältä. Heinä näemmä estää vesakoitumisen.
Oletko varma, että taimet oli käsitelty tukkimiehentäitä vastaan? Kannattaisi kysellä vieläkö saisi sitä myrkkyä omaa käsittelyä varten.
Vesakoitumisen vähäisyys johtuu tod.näk. lähtötilanteesta . Jos koivut on isoja (ja harvassa) eikä siementäviä puitakaan ole lähialueilla, niin vesakoituminen vähenee. Ei heinän kasvu estä kanto-eikä juurivesojen kasvua.
Enpä tietenkään voi olla varma siitä, että taimet on käsitelty vaikka tuottaja niin kertoo. Ensi kevääksi on tilattu Taimi-Tapion taimia, joissa yhtiön mukaan pitäisi olla patentoitu tukkimiehentäisuoja.
Juuri- tai kantovesoja ei todellakaan ollut mahdollista syntyä. Lähitienoilla kasvaa kyllä koivuja sen verran, että siemeniä riittäisi.
Runkoja oli luokkaa 250/ha, muttei käytännössä mitään taimia. Kasvoi heinää ja vähän saniaista sekä aika hyvin mustia torvisieniä. Nehän viihtyvät tuollaisissa paikpissa. Kyllä vieläkin uskon, että heinällä ainakin tässä tapauksessa on pusikoitumista estävä vaikutus.
Taitaa heinä olla metsäkastikkaa, se esiintyy monen pituisena juurestaan tuuheana, mätäsmäisenä ja pitkänä jopa yli kaksimetrisenä, esiintyy kangasmailla tuoreissa lehdoissa.
Olen havainnoinut samaa, ettei lehtipuu leviäisi, sinne missä kastikka kasvusto on runsasta.
Kuvassakin kuusentaimet on hyvässä kasvussa ja vantteria, jotka selviää jo seuravan kasvukauden jälkeen heinikosta.