Kommentit (62)

  1. Jatkuvaa hirven kasvatusta.

  2. Niin kyllä kuvat kertovat totuuden. Jk on tyhjää höpinää jo hirviriesan takia. Lisäksi noissa paikoissa lumi ja varjostus valopuille.

  3. Sitähän se on jatkuvaa kasvatusta ja siitä kaikki puhuu.

  4. Gla

    Joko selvisi, minkä tutkimuksen mukaan jk vähentää hirvituhoja?

  5. On kuin uk puistossa. Sama tilanne sielläkin.

  6. metsä-masa

    Kyllä valitettavasti tätä se on, ja jos kuvio on laaja jopa kakkoskehitysluokan rungot on puskettuna nurin vasoille, varsinkin talvehtimisalueilla !

  7. Planter

    ””Joko selvisi, minkä tutkimuksen mukaan jk vähentää hirvituhoja.””

    Itselleni ole selvinnyt mikä tutkimus olisi kyseessä.

    Tapion viimeisestä Metsänhoidon suositukset, jossa on päivitetty:
    -Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 11.12.2018
    -Jatkuva kasvatus 11.3.2019

    löytyy alla oleva teksti:

    ”Myös eri kasvatustapojen asianmukainen käyttö on osa riskien hallintaa. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan esimerkiksi jossain määrin vähentää hirvi-ja myyrätuhoriskiä jaksolliseen kasvatukseen verrattuna.”

    ja viitatataan tähän julkaisuun, jossa on verrattu tuhoriskejä jaksollisen ja jatkuvapeitteisen välillä.

    Nevalainen S. 2017. Comparison of damage risks in even-and uneven-aged forestry in Finland. Silva Fennica vol. 51 no. 3 article id 1741. 28 p

  8. suorittava porras

    Varjossa kasvanut ja kasvussa jälkeen jäänyt maistuu hirville parhaiten,kuten kuvasta näkyy. Pystykarsinta on saatu samaan hintaan.

  9. suorittava porras

    …ja jos noita varpuja ei syö hirvi ,hoitaa homman lumi ennemmin tai myöhemmin.

  10. Lumi ei aina ole faktahoitaja ja se jättää sentään jonkun kasvumahdolliseksi. Turha TAAS verrata asoita jotka eivät kuulu vertailuun.

  11. suorittava porras

    Jos taimia on ,kuten kuvassa,4-5 neliömetrillä , harvoin yhdestäkään kehittyy kunnon puuta. Hirvi kuitenkin harventaa ,mutta ei välttämättä mo:n toivomalla tavalla.

  12. Planter

    Metsänomistajia on opastettu, että hirvivahinkoja voidaan vähentää siirtymäĺlä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Kuvien tarkoitus oli osoittaa, ettei neuvo ole ehkä kovin hyvä.
    JK:ssa taimet ovat aina jossainmäärin varjostuksessa ja maistuvat paremmin. Tilanne menee entistä huonommaksi, jos taimia menee harventamaan, jätetyt syödään taatusti, kokeiltu on.

  13. suorittava porras

    Hyvä kuva pienaukkojen riskeistä. Jos ei hirvi niin sitten lumi . Näitä molempia tapauksia,tosin enemmän lumen aiheuttamia,tulee vastaan jokunen vuosittain.

    PS. Suositukseen nähden kaksinkertainen taimimäärä voi tarjota paremman lopputuloksen kuvan kymmenkertaiseen verrattuna. Virtaa ei yksinkertaisesti riitä moisten tiheyksien kasvattamiseen kuvan maapohjalla.

  14. Gla

    Parin metrin taimikon veden ja ravinteiden kulutus on vielä pientä, joten maaperä ei ole kasvua rajoittava tekijä. Toki lumituhojen riski aika pian alkaa olla suuri noin tiheässä. Mutta minkäs teet, kun edes harvennusvaiheeseen saakka ei taimet saa kasvaa. Ei, vaikka ylitiheänä yrittäisi kasvattaa, että edes 1600 säilyisi, joita sitten vaikka pystykarsinnalla hoitaisi.

    Harvennus aikaisemmin siinä toivossa, että taimikko kasvaisi nopeammin hirvieläimiltä karkuun ei ole ratkaisu. Vaikka sillä kasvu nopeutuisi, vuodesta tai kahdesta ei syönti ole kiinni.

  15. Suorittava höpöttää vain pienaukkojen riskeistä vaikka tuhon aiheuttaja on hirvi. On se vaikea varmaan tunnustaa kun on saamapuolella lihanjaossa.

  16. suorittava porras

    Eipä tuota lihaa parin hengen taloudessa paljon kulu. Perillisetkin syövät vain kanaa ja kalaa. Liha ei ainakaan minua sytytä. Sosiaalinen puoli on tärkeintä ,kuten useimmilla meistä. Hirvihommakin oli katkolla jo tänä syksynä ,mutta jatkunee kuitenkin kuluvan kauden. Kolme muuta seurueen jäsentä vaihtoi harrastusta tai paikkaa täksi syksyksi ,joten aika ohuella porukalla touhutaan. Voi jäädä tavoitteet saavuttamatta. Stressiä ei oteta.

  17. Planter

    , että taimikonhoidollisin toimenpitein kuvan tilanteessa olisi saatu aikaan kelvollinen taimikko.

    Syöntiähän tapahtuu joka vuosi ja metrin korkuisista taimista on jo syötiä suurimmassa osassa. Jos menee harventamaan poistamalla vioitetut taimet tilanne pahenee entisestään. Vioitetuissa taimissa on vähemmän haitta-aineita ja syönti kohdistuu voimakkaimmin niihin, niin kauan kuin niissä on vihreää.

    Hirvet kyllä harventavat alkuvaiheessa taimikkoa riittävästi , mutta ongelma on se, että ne eivät lopeta ja jäljelle ei jää yhtään mitään.

  18. Planter

    Vain täysin asiaa tuntematon voisi väittää, että taimikonhoidollisin toimenpitein kuvan tilanteessa olisi saatu aikaan kelvollinen taimikko.

    Syöntiähän tapahtuu joka vuosi ja metrin korkuisista taimista on jo syötiä suurimmassa osassa. Jos menee harventamaan poistamalla vioitetut taimet tilanne pahenee entisestään. Vioitetuissa taimissa on vähemmän haitta-aineita ja syönti kohdistuu voimakkaimmin juuri niihin, niin kauan kuin niissä on vihreää.

    Missään vaiheessa taimia ei ole liikaa. Hirvet kyllä harventavat alkuvaiheessa taimikkoa riittävästi. Ongelma on se, että ne eivät lopeta ja jäljelle ei jää paikoin yhtään mitään.

    Eikä päästä toteuttamaan hyvän metsänhoidon suosittelemaa menetelmää:

    ”Hirvien talvehtimisalueilla ja muualla missä esiintyy paljon tuhoja mänty- tai lehtipuuvaltaista taimikkoa on syytä kasvattaa vähintään viiden metrin pituuteen asti ennen taimikonharvennusta.”

  19. A.Jalkanen

    Kiitos Planter linkistä: tuo Seppo Nevalaisen artikkeli on oikein hyvä katsaus tuhoihin jk:ssa ja jaksollisessa. Kirjoittajan tausta näkyy siinä, että sienitaudeista on kirjoitettu laajasti ja asiantuntevasti. Tutkimusmenetelmänä on asiantuntijoiden haastattelu ja kirjallisuuskatsaus. Vertailevia kenttätutkimuksia eli kokeita aiheesta on vähän tai ei lainkaan, joten aivan tyhjentävää vastausta tuostakaan ei vielä saada. Jatkuvan kasvatuksen yleistyessä aletaan VMI:stä toivottavasti saada asiasta määrällistä tietoa. Aiemman tuhotutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin antaa asiantuntija-arvioita siitä, miten riskit jakautuvat: toiset tuhot ovat yleisempiä toisessa ja toiset toisessa mallissa. – Jään edelleen sille kannalle, että hirvieläinten kohdalla niiden alueellinen kanta ratkaisee tuhoriskin ja loput on hienosäätöä.

  20. Jatkuva kasvatus johtaa hyvin usein vajaatuottoiseen metsään. Onhan meillä pitkältä ajalta kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta miksi harsintaa nykyään kutsutaan. Tulokset puhuvat puolestaan.

  21. Ainakin kuvan näkymästä voi helpostikkin olla samaa mieltä. Mutta saahan se hiukan vajaa ollakkin jos ajatellaan myös taimetuksen kustannusten säästö ja kasvaahan ne ympäröivät aukkojen laidoilla hiukan tuhdimmiksikin.

  22. Visakallo

    suorittava porras: ” Suositukseen nähden kaksinkertainen taimimäärä voi tarjota paremman lopputuloksen kuvan kymmenkertaiseen verrattuna”.

    11 vuotta olen nyt tuota kylvömänniköissäni koettua asiaa täällä palstalla kertonut ja kesäretkeläisillekin muutamalla eri-ikäisellä kohteella esitellyt. Nyt se sai suorittavan hyväksynnän! Kyllä maailma voi näköjään muuttua! Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puolustaisin nykyisiä hirvimääriä. Ensin hirvistä puolet pois, ja sen jälkeen vielä puolet, jonka jälkeen katsotaan, paljonko vielä niitä hirviä tarvitsee vähentää. Menee kuin koivikon hoito!

  23. suorittava porras

    Kerroin ,mikä saattaa olla parempi vaihtoehto ,kun kuvassa . Tuosta ei hyvää saa vaikka ei olisi hirviäkään. Parempiakin vaihtoehtoja on tarjolla ,joita olen verrannut Visakallon malliin toimia. Ne ovat olleet käytössä kuitenkin vasta vuoden 2015 jälkeen ,kun oikea-aikaiseen taimikon varhaisperkaukseen alkoi saada tukea. Käsittääkseni Visakallon tapauksessa taimikoita on käsitelty vasta kemera-ehtojen täytyttyä eli ainakin vuoteen 2015 saakka vuosia liian myöhään. Näillä kohteilla hirvet viihtyvät erityisen hyvin. Oikea-aikaisten varhaisperkausten ansiosta seuraamani vuoden 2015 jälkeen peratut männyntaimikot eripuolella maakuntaa ovat saaneet olla rauhassa hirviltä kannan tilapäisestä kasvusta huolimatta.
    Kuvan alunperin myrskytuhoista kärsinyt alue kannattaisikin uudistaa nykyisten käytäntöjen mukaan niin mysky-ja hirvituhot jäisivät pienemmiksi. Kikkailu kasvussa jälkeen jääneiden puiden ja taimien kanssa on hukkaan heitettyä aikaa.

  24. Varhaishoidon tuleminen tukikelpoiseksi oli hyvä asia hirvituhojen ehkäisyn kannaltakin. Mutta vars. taim.hoito vasta 10 vuoden päästä on osalla alueista liian myöhäinen aikaraja. Vesakko ehtii kasvaa liian isoksi kustannusten lisääntymisen ja mahdollisesti hirvivahinkojen lisääntymisen takia myös.

    Vesasyntyiset lehtipuut lisää kasvuaan , kun ne niitetään varhaishoidossa. Usein tarvitaan 3 taimikonhoitokertaa, joista 3. on samalla ennakkoraivausta . Vain 2 kertaa ja 2. kerta liian myöhään lisää kustannuksia .

  25. Olisihan niistä metsä tullut jos hirvet eivät olisi tuhonneet. Se on vain yksinkertainen totuus jota metsästäjä ei voi hyväksyä vaan yrittää vääntää asiaa suotta solmuun. Yleensä noista tulee vielä erittäin laadukkaita hento-oksaisia joissa hyvää tukkiainesta saattaa olla kolmen tukin verran. Lähes oksatonta. Siihenhän pitäisi pyrkiä. Mutta jos pyrkimys lihan kasvatuksesta ei lopu on turha varrota maamme metsistä laatupuuta.

  26. suorittava porras

    Suurin osa tukkipotentiaalista on pilattu lyömällä laimin taimikonhoito. Jos vika puussa on viiden metrin matkalla tyvestä ylöspäin on näyttö selvä . Kun pulla on alusta alkaen riittävästi tilaa ympärillä ja puusto suht tasainen , kehittyminen tukin laadun täyttäväksi on varma. ”Kiilapoikia”vierelle ei tarvita.
    Tämän kerron muutamien tuhansien hehtaarien harvennustyökokemusten perusteella. On pikkuisen enemmän koealoja Jesseen verrattuna. Raivaussahaakin olen käytellyt taatusti enemmän ,kun edellä mainittu ja nähnyt omien ja toisten eri tavoin ja eri olosuhteissa tekemien raivausten vaikutuksia puiden kasvuun ja niiden tuhokestävyyteen.

  27. Planter

    Tässähän oli tarkoitus pohtia sitä, onko JK parempi tapa välttää hirvituhoja kuin jaksollinen. Itse olen sitä mieltä, ettei ole. Ainoastaan, jos kaikki siirtyvät jatkuvaan kasvatukseen, jolloin palatataan ravintoresurssien suhteen 50-luvulle, jolloin hirviä oli 10 000. Eli hirvet saadaan kuriin hävittämällä ensin metsät, jolloin hirvetkin häviävät.

    Taitaa Gla olla ainoa, jolla on käytännön kokemusta Varsinais-Suomen pahimmilta hirvieläinalueilta. Jos kuvan pienaukkoon olisi jätetty yksi taimi tai kymmenen, ne olisi taatusti syöty. Kyllä kaikki uskomattomalla tarkkuudella poimitaan. Kaikenlaisia taimikonhoitomalleja on tullut kokeiltua, eikä edes sitä varhaishoidon kemeraa saa, kun koskaan ei uskalla poistaa riittävää määrää, tai ei ole poistettavaa. Vaikka käy sahan kanssa viisi kertaa taimikossa lopputulos on surkea, aukkoinen, vajaatuottoinen.

    On helppo antaa ohjeita, kun ei tiedä minkälaisissa olosuhteissa toimitaan. Muistan kun eräs kommentaattoreista kirjoitti Keski-Suomen tilanteesta. On päivittäin metsässä työssä ja lisäksi harrastaa metsästystä, eikä ollut kahteen kuukauteen nähnyt talvella hirveä, eikä edes jälkiä, samaan aikaan täällä oli virallisesti yli 4/ 1000 ha.

  28. Planter

    ”Kun puulla on alusta alkaen riittävästi tilaa ympärillä ja puusto suht tasainen , kehittyminen tukin laadun täyttäväksi on varma.”

    Jos linkit toimivat tässä lukijoiden kuvat osiossa, tästä saa osviittaa varmasta kehityksestä, hieman isommasta aukosta.

    https://aijaa.com/A4RZJd

  29. Planter

    Ehkä tästä kuvasta näkyy, että taimet syödään riippumatta siitä kasvavatko ne yksinään tai tuppaissa. Yhtään männyntaimea ei löydy männynkasvupaikoilta, laajoilta alueilta, aukoiksi jäävät. Aukoissa on kuitenkin 30 senttisiä vanhoja kantoja. On tämä metsien pilaaminen surullista.

    https://aijaa.com/ZvQA5Z

  30. suorittava porras

    Voi hyvät hyssykät! Ei noista risuista tulisi ikinä kunnon puita muutenkaan . Hyvä , että edes hirville kelpaa.

  31. Planter

    Tämä nyt ei edistä sitä peräänkuulutettua metsänomistajien ja metsästäjien/riistahallinnon yhteistyötä. Ei kai kenellekään jää epäselväksi kummassa osapuolessa on vika.

  32. A.Jalkanen

    Onhan tuossa Planterin kuvassa isompia mäntyjä näyttönä siitä, että joskus pienemmän hirvikannan aikaan on alueelle syntynyt aivan hyvää taimikkoa. Nuo pienet ovat risuja siksi että a) ne ovat hirvien syömiä ja b) taimikkoa ei ole uskallettu hirvien pelossa harventaa riittävästi.

  33. Planter

    Sitten kun uudistetaan kylvämällä, käy näin. Hirvieläinlaidunnuksen jälkeen taimet pensastuvat. Syksyllä on muutama nostanut vähän nokkaansa ja taas ne syödään seuraavaan kevääseen mennessä.

    https://aijaa.com/BT61tw

  34. Onko Planter kokeillut Tricoa? Jostain luin, ettei siitä aina ole apua. Omat tulokset selviää vuoden aikana.

  35. Olen ennenkin kirjoittanut, että suojuspuuasentoon harvenetun männikön alle kasvaneet männyt maistuivat hirville, mutteivat vieressä olevan aukon samanlaiset taimet.
    Esimerkiksi viime talvena hirvet söivät vain metsien puita eivät olleet yhtään taimikoissa.

  36. Planter

    Kokeilin Tricoa kun se tuli markkinoille, on se ihan tehokas. Sitä pitäisi kuitenkin ruiskuttaa joka syksy. Välivuotta ei saa tulla, muuten edelliset ruiskutukset menevät hukkaan, eikä saa hävitä markkinoilta kuten Mota.

    Tuollaisella kuvan mukaisella karulla maapohjalla männyn pituuskasvu on aika hidasta, ehkä 30 cm vuodessa, joten voi kestää 15 vuotta, ennen kuin ne ovat siinä pituudessa, ettei hirvi nyhtäise latvaa poikki. Toisaalta valkohäntäpeurat nyppivät jo kymmensenttisiä taimia, joten ruiskutukset pitäisi aloittaa heti kun jotain näkyy. Melkoiset uudistamiskulut tulee. Kyselin huvikseni mitä maksaisi metsurin tekemänä, heitti arvion 150€ /ha + Trico 50€. 15 vuotta kun ruiskuttelee niin 3000€.

    VT-pohjan istutustaimet saattaa saada alle kymmenessä vuodessa hirven turvan ulottumattomiin, mutta pitkä aika ja iso kustannus sekin jokavuotisiin ruiskutuksiin.

    Tuolla arvosteltiin kuvien taimia varvuiksi, kuvan tarkoitus oli näyttää, että kaikki syödään pienaukoista, oli yksin tai tuppaassa. Ei paremmilla taimilla voi ehkäistä hirvituhoja. Jos tekee pienaukkohin mättäät ja istuttaa niihin männyntaimet, niin ne rehevät istutustaimet syödään ensin ja sitten siirrytään ”varpuihin”.

    Timpan havainnoissa on perää, mutta sitten kun hirviä on paljon ja on syöty makeat metsän siimeksestä loppuun, siirrytään kitkeriin aukoissa, kuten yksi ”Aijaa”- linkin kuvistani näyttää.

  37. Visakallo

    suorittava porras: ”Käsittääkseni Visakallon tapauksessa taimikoita on käsitelty vasta kemera-ehtojen täytyttyä eli ainakin vuoteen 2015 saakka vuosia liian myöhään”.

    Onhan tämä aika turhauttavaa, ettei suorittava ole lukenut tai ei ole ymmärtänyt lukemaansa, mitä olen 11 vuoden aikana ko. aiheesta kirjoittanut. Kesäretkeläiset saivat todeta, ettei hoidon puutteesta ole ollut kysymys. Yhtään varhaisperkausta tai tamikonhoitoa ei ole jätetty ajallaan tekemättä kemeran tai minkään muunkaan syyn takia. Mikä tässä on suorittavalla niin ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää?

  38. suorittava porras

    Hyvä , jos Visakallo on tehnyt hommat ajallaan eli poistanut kaikki lehtipuut männyntaimien seasta ennen niiden ehtimistä etukasvuiseksi (ilman kemeratukea). Taimikon harventaminen lienee myös tehty normit täyttävään tiheyteen. Sitä kuitenkin jaksan ihmetellä edelleen , miten hyvin hoidettu nuori metsä korjataan energiapuumenetelmällä. Yleensä kyseistä menetelmää käytetään vain pilalle menevissä tai jo olevissa nuorissa metsissä. Näin tapahtui ainakin niiden neljän vuoden aikana , jolloin tein energiahommia päätoimisesti ympäri vuoden . Toki pelkästään raivaussahaa kaipaavia kohteitakin yritettiin tunkea työlistalle Jessen tapaan , mutta ne kauniisti kierrettiin , kuten Jessen metsässä tapahtui 8ha:n nuoren metsän kunnostuskohteen kohdalla. Jesse teki ensin polttopuut käsipelillä ja aiheeseen palattiin uudestaan vasta , kun puusto oli järeytynyt tarpeeksi. Tuossa vaiheessa muistini mukaan ei enää keskusteltu energiapuusta , vaan tehtiin ihan normaali ensiharvennus.

  39. Gla

    Planterin linkittämien kuvien maisemat näyttää valitettavan tutuilta.

    Suorittava: ”Yleensä kyseistä menetelmää käytetään vain pilalle menevissä…”

    Yleensä ei ole sama asia kuin onnistunut metsätalous. Sinun kommenttien mukaan yleistä on taimikon hoidon laiminlyönti, mutta ei se tee menetelmästä kannattavaa.

    Metla on alustavien tuloksien mukaan todennut jopa rehevälle maalle normaalia tiheämpään istutetun männikön kasvatusketjun kannattavaksi. Ensiharvennus oli normaalia aikaisemmin tehty energiapuukorjuu. Tästä on ollut juttua Metsälehdessäkin, koealat on muistaakseni Iitissä.

    Mutta kun kyse on jatkuvan riskeistä, vain yksi syy voi mielestäni selittää sen vähäisemmät hirvituhot: heikko taimettuminen ja sekin karuimpia paikkoja lukuunottamatta pääosin kuuselle. Ei tule hirvituhoja. Samaa menetelmää voi käyttää jaksollisessa, kun pitäisi laittaa juurikäävästä kärsivään kohteeseen koivua. Taas vältetään hirvituhot. Helppoa kuin heinänteko (en tosin ole heinähommissa ollut) tai pitäisikö sanoa, että sujuu kuin tanssi. Galluppi työkaverien keskuudessa tosin kertoi vain yhden osaavan tanssia eli taitaa tanssi sujua kuten kestävän metsätalouden harjoittaminen yhdessä hirvipolitiikan kanssa.

  40. Nuo suorittavan höpinät alkaa karata käsistä täysin. En edes tunnista omistani hänen vedätystään. Ei ainakaan mitään tällaista ole todellisuudessa tapahtunut. Ilmeisesti taitaa olla vilkas mielikuvitus ainakin yksi vakava vaiva. Ehkä hyvässäkin mutta ainakin kun yritetään vääntää asioita hirvisuotuisaan aksenttiin.

  41. Visakallo

    Suorittavan juttujen ylivoimaisesti suurin puute on niiden kapea-alaisuus yhdistettynä asenteellisuuteen. Metsänhoito ja puunkorjuu ovat maassamme paljon monimuotoisempia kuin suorittava täällä meille kertoo.

  42. Noin juuri. Visakallon tavoin olen merkille pannut että hän toistaa jatkuvasti vain yhden kasvatus, ja yhden hakkuutavan kaavaa. Jos tällä mentäisiin koko valtakunnassa alkaisin heti äänestää vihervasemmistoa. Olisin silloin itekkin aivan kypsä yhden kaavan suorituksen mahdollisuuteen. Myös hirvieläinten kannan säätelyyn varmasti kaivattaisiin laajempaa näkökulmaa ja vapaampia tuulia aivan kuten metsien käsittelyssä jo toteutettiin. Vapaa metsästysoikeus, ainoastaan metsästysluvalla. Vapaa oikeus aina hävittää suoraan haitalliset hirvieläimet mailtaan vaikka vain ampumalla maastoon petojen ruuaksi. Vapaus myydä metsästysoikeuksia kelle vain joka omaa yleiset metsästys-ja aseenkantoluvat. Ilman maan ha-rajoituksia. Ilman mitään ilmoitusvelvollisuuksia millekkään organisaatiolle.

  43. J

  44. Eilinen päivä kului tricoa levittäessä 2ha taimikkoon. Tämä oli 4. syksy tähän taimikkoon. Viime syksynä jätin kokeeksi yhteen laitaan n. 20 tainta käsittelemättä. Ei olisi kannattanut, sillä jokainen käsittelemätön taimi oli katkaistu reilun metrin korkeudelta.

  45. Eihän tuossa todella mitään vaivaa MJO, eihän?

  46. suorittava porras

    Visakallolle vastaan , että energiapuutouhu on vienyt metsäosaamista huonompaan suuntaan. Se on tavoitteeksi asetettuna vahingoksi sekä puun tuottajalle , että väkisin korjuuta toteuttaville. Pilalle mennyttä nuorta metsää ei saada hyvään kuntoon millään ja työkustannukset ja sen mukana hiilijalanjälki on moninkertainen verrattuna nykyisiin hyväksi koettuihin kasvatusmenetelmiin. Iso osa energiahakkuita harjoittavista yrityksistä voi huonosti ja lähes kaikki kyseiseen touhuun koneita värkkäilleet ova joutuneet suoritustilaan tai hylkäämään idean(esim. Fixteri, Valmet Bioenergy ym) Isännänlinjan vehkeet seisovat käyttämättöminä liitereiden takana. Ainoa , mikä lämmittää , on kemera puunmyyjän lompsassa.
    Viimeaikaiset taimikoihin ja harvennusmetsiin keskittyneet artikkelit Metsälehdessä kertovat oikean suunnan. Kovapäisille asiaa joutuu jankkaamaan 11 vuotta , fiksut omaksuvat asiat kerralla. Monimuotoisuutta ja hyvää taloutta voi pitää yllä parhaiten hoitamalla metsät ajallaan.

  47. Lassila&Tikanojakin kait sitten voi huonosti suorittavan mielestä. Täällä on Kumeko Forest joka kosiskelee aika voimakkaalla mainoskampanjalla metsänomistajia minkätyyppisen metsän tahansa pystyyn ostoon. Ja harvennukset ja e-puuhakkuut luvataan hoitaa mahdollisimman hyvän metsänkasvatustavan mukaan. Molemmat toimii juuri e-puuhakkuiden valtavoimana esim. täällä Satakunnassa. Suorittavan mustamaalaus on vain ja ainoastaan ollut hänen omaa kampanjaansa koko ajan . Mitään perää noissa e-puuhakkuiden huonoudessa ei ole. Eivätkä he tee millään Fixtereillä vaan aivan normaaleilla motoilla ja ajokoneilla.

  48. suorittava porras

    Tilanne voi käydä tukalaksi , kun energiapuulle maksettava tuki loppuu. Siihen ei mene enää kauan. Senkin vuoksi olen asiasta varoitellut. Tukea maksetaan jo lähitulevaisuudessa ainoastaan taimikoiden varhaishoitoon.

  49. On todellakin Jesse vaivaa. Suorastaan v…ttaa joka vuotinen tricon kanssa läträäminen.

  50. Gla

    Energiapuun vika on se, että moni edelleen mieltää sen rästikohteiden kunnostusmenetelmäksi. Toki rästikohteita pitää kunnostaa ja tuloksena on energiapuuta. Se on kuitenkin eri asia, kuin suunnitelmallinen metsätalouden metsätalouden harjoittaminen, johon kuuluu yhtenä puutavaralajina energiapuu.

    Tarkkana silti markkinoilla pitää olla. Sain nimittäin leimikon tarjouksen kylkiäisenä tarjouksen viereisten kuvioiden käsittelystä. Sen mukaan hiljattain harvennetusta nuoresta koivikosta luvattiin 50 m3/ha poistumaa ja kilpailukykyistä hintaa puulle. Pilalle olisi mennyt nuo kuviot, jos niistä tuollaisen määrän puuta olisi antanut ottaa. Mutta tämäkään ei ole energiapuukorjuumenetelmän vika.

    Taimikon hoidon kohdalla suorittavakin on huomannut, ettei raivauksen tarvitse olla rästikohteen käsittelyä. Voi hyvin olla, että punavihreä hallitus energiapuun tukea leikkaa tai sen poistaa. Minua se ei haittaa, kun tienvarsihinta on kuitupuun tasoa. Korjuukustannukset ratkaisee ja ainakaan tällä hetkellä ei tukikelpoisa nmh-kuvioita minulla ole. Jos tilakaupoissa sellaisia tulee, kuviot hinnoittelen vallitsevan markkinatilanteen mukaan.

  51. Meinaan kyllä seuraavaan kauppaan ottaa kilpailevan tarjouksen ensiharvennuskuvioilta myös Kumekolta eli e-puuharvennukseen. Katsotaan kumpi natsaa paremmin Groupin vai Kumekon tarjous. Kohteet vain sopii siihen hyvin. Paljon hirviraiskion taimikon perässään tuomaa muupuuta joukossa. Ja mäntyjenkin jäämälaatu kyllä lähellä sekundaa. Aloitin raivaustoimet viime viikonloppuna ja taas jatkoa seuraavana.

  52. E-puun kasvatus jättämällä taimikkoja ylitiheyteen perustui alunperin e-puun käyttäjien tarpeisiin ja Tapion suosituksiin energiapuun tarpeen ja menekin lisääntymisestä.

    Osin ne odotukset ei ole toteutuneet ; varsinkaan kanto-ja tienvarsihintojen eli kasvatuksen kannattavuuden suhteen.

    Tuo on totta, että voi nuori metsä mennä pilallekin, jos raavitaan liian paljon puuta pois isoilla koneilla liian aikaisin hyvän kertymän saamiseksi kasaan. Hyvä mäntytaimikko varsinkin kannattaa ennemmin raivata kuin koettaa saada jokunen euro/ha ja samalla pilata tuleva kasvu ja tuotto. Männyn laatuunhan taimikkovaiheen ylitieheys vaikuttaa positiivisesti, kunhan ei harvennus veny liian myöhäiseksi.

  53. Visakallo

    Muistutan vielä, että minulla kylvömänniköitten normaalia tiheämpänä kasvattaminen ja korjaaminen energiapuuksi johtuu suuresta hirvikannasta. Osalle tämä on päivänselvä asia, ja kesäretkeläiset näkivät näitä eri-ikäisiä alueita paikanpäälläkin. Suoritttavan käsityskyvylle 11 vuotta on ollut liian lyhyt aika. Ehkä paikanpäällä käynti saattaisi avata pahasti jumittuneet käsityskyvyn lukot.

  54. suorittava porras

    Käsityskyvyn lukot ovat kyllä auki ,johtuen siitä ,että olen nähnyt useita eri vaihtoehtoja ja toimivampia ,kun tiheässä kasvattaminen. Miten mahtavat Visakallon ajatukset muuttua ,kun kemeratuki energiapuulle loppuu?
    Tällä palstalla varsin monen hirvitouhua kritisoivan henkilön yheisenä nimittäjänä on energiapuun korjuu ,jolla paikkaillaan jossakin vaiheessa tapahtuneita laiminlyöntejä metsän hoidossa. Joillakin uudistaminen on mennyt alkujaan pieleen ja tilannetta korjattaessa hirvi on tullut mukaan kuvioihin. On täysin mahdollista ja jopa todennäköistä ,että uudistamisen onnistuminen ensimmäisellä yrittämällä olisi auttanut välttymään hirvituhoilta.
    Kuvassa näkyvä metsäkin on kärsinyt alunperin tuulituhoista. Heikosta taimiaineksesta tuskin olisi saatu aikaiseksi kunnon metsää oli hirviä tai ei . Harmi vaan että odotukset ovat olleet kovat toivottomassa tilanteessa.

  55. Planter

    Kyllä se taimiaines on tuossa vaiheessa aika heikko, mutta uskooko joku, että istuttamalla pienaukkoihin jalostetut männyntaimet olsi saatu aikaan salskea taimikko, joka ei kärsi hirvituhoista.

  56. Eihän kuvan tilanteessa mitään toivotonta olisi ollut ilman hirvien totaalituhoa. Kummaa on mo:n mustamaalaus edelleen suorittavalla. Mikä yhteys tuulituholla on hirvituhoon? Minusta ne ovat päinvastaisia tapahtumia. Tuulituholle et itse mitään voi, hirvituhollekkaan ei itse mitään voi mutta metsästämällä kyllä täysin estettävissä. Hirvikanta niin alas ettei noita satu edes satunnaisesti. Yksittäinen hirvi ei tee totaalituhoa. Se syö kulkureitillään kokoajan hamuten mutta lauma hirviä syö kaiken mikä sattuu kulkusuuntaan. Minullakin on yksittäinen hirvi mennyt monesti jopa haavikon läpi eikä tuho ole juuri kummoinenkaan. Mutta kun lauma hirviä alkaa paikkaansa riehua tuho on todella täyssata.

  57. suorittava porras

    Minä en usko pienaukkoihin. Ei toimi. Isojen aukkojen reunavyöhykkeet kasvavat heikosti. Pienaukko on käytännössä kokonaan tuota reuna-aluetta. Iso metsä tai isommat puut lähistöllä imevät lähes kaikki ravinteet .

  58. Jos se pienaukko saisi kasvaa rauhassa siitäkin puita kyllä tulee. Koska jossain vaiheessa tuo iso puusto reunoilta taas kaadetaan ja pienaukon metsä muuttuukin saarekkeeksi isommalle aukolle. Ja sekin toimii. Minulla on tuulisessa mäessä kuusisaarekkeita ja mäntysaarekkeita ja vain joku satunnaispuu kaatunut tuulissa. Ettei tuokaan systeeminä toimimaton ole mutta hirvet sen kyllä saa toimimattomaksi.

  59. Planter

    Nyt tuli lanseerattua uusi metsänhoitomalli. Ainoastaan suurten aukkojen keskiosia käytetään uudistamiseen.

  60. suorittava porras

    Kyse on vain luonnonlaista. Valopuu ei menesty isomman varjossa. Varjostava vanha metsä männyntaimikon etelä-/länsipuolella hidastaa taimen kehitystä aina 15 metriin asti metsän reunasta. Vanhojen puiden hiusjuuristo yltää lisäksi samoille etäisyyksille ja kuppaa ravinteet omaan käyttöönsä.

  61. Visakallo

    suorittava porras: ”Miten mahtavat Visakallon ajatukset muuttua, kun kemeratuki energiapuulle loppuu?”
    Kyllä ajatukset muuttuvat, jos olosuhteetkin muuttuvat. Minä jos kuka olen kaikki nämä vuosikymmenet muuttanut toimintaani aina sen mukaan mistä maksetaan. Sekin pitää muistaa, etten ole enää kovin kauan metsänomistaja. Sen jälkeen voisinkin alkaa suorittavan tapaan kaikkitietävästi neuvomaan niitä, jotka joutuvat metsistään taloudellista vastuuta kantamaan.

  62. Voi hitto, Visaporras nikiksi sitten vaan.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat