Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pihlaja on tavallisin alispuu noissa mänty-koivu-kuusi sekametsissä Etelä-Karjalan MT ja OMT metsissä. Kasvavat pitkiksi hujopeiksi. Hyvin on saman näköistä mitä omissa metsissä. Tosin aika harvanlaista tuo – vaikuttaa kallionpäällysmetsältä.
Pari kuvaa olis ollut lisää tosihienosta pihlaja- ja jalopuumetsästä (myydään kilohinnalla) mutta ovat sopimattomassa moodissa. Suorarunkoisi pihlajatukkimetsää näin eka kertaa. Siellä en havainnut puutteita. Julkaistu omistajan luvalla.
En tiedä, mikä on PR Arbor, liittyykö jk-keskusteluun, jota en ole seurannut pitkiin aikoihin.
Jos tuo on jk-kuvio, hyvää realismiahan se on. Harvennettu puusto päällä, hiukan kehityskelvotonta lehtipuuvesakkoa ja kuusen uudistuminen lähes nolla. Kehitys juuri edellisen kommentin mukainen. Mutta voihan tuossa vielä ihmisiän mukaan ajateltuna aika pitkään paukutella jk-henkseleitä. Kunnes, kenties uuden omistajan myötä, kuvio uudistetaan.
Motokuski on mielestäni oikeassa. Minulla juuri samanlaisia kakkosharvennuksen jälkeisiä metsiä samoilla nurkilla. Ne on tyypillisesti mäen päällisiä, joissa kallio melko lähellä. Siksi aika harva asento. Ei varmasti jää mitään kasvatettavaa ilman aktiivista uudistamista.
Onhan tuolla koivuja tasaisesti joiden alle vierustoille kuusta voisi tulla kun kuvassa reunamilla näyttäs ainakin kuusia olevan siementämässä. Tällaisessa sekametsässä missä on valoa saatavilla luontainenuudistuminen ajan kanssa on kyllä mahdollista mutta vaatii tietysti että hakkuut tehdään järkevästi.
Kun lähtökohta on ideaali eli päällä valopuuvaltainen puusto, eikä ala ole vielä kuusettunut, en pidä viisaana jäädä odottamaan, josko taimia alkaisi tulla ja kasvaa tyydyttävää vauhtia.
Kasvupaikkatyyppi ei vaan sovi luontaisen alikasvoskuusen kasvattamiseen.
Metsänhoito
Seuraava sukupolvi pihlajaa?
Pihlaja on tavallisin alispuu noissa mänty-koivu-kuusi sekametsissä Etelä-Karjalan MT ja OMT metsissä. Kasvavat pitkiksi hujopeiksi. Hyvin on saman näköistä mitä omissa metsissä. Tosin aika harvanlaista tuo – vaikuttaa kallionpäällysmetsältä.
Pari kuvaa olis ollut lisää tosihienosta pihlaja- ja jalopuumetsästä (myydään kilohinnalla) mutta ovat sopimattomassa moodissa. Suorarunkoisi pihlajatukkimetsää näin eka kertaa. Siellä en havainnut puutteita. Julkaistu omistajan luvalla.
Vähänlaisesti taimia näyttää olevan . Jk metsän perusongelma. Minusta tuo näyttää kyllä toiseen kertaan harvennetulta jaksottaisesta metsästä.
Kyllä. Pari ”tukkisatoa” vielä ja pelkkä jätemetsä jäljellä.
En tiedä, mikä on PR Arbor, liittyykö jk-keskusteluun, jota en ole seurannut pitkiin aikoihin.
Jos tuo on jk-kuvio, hyvää realismiahan se on. Harvennettu puusto päällä, hiukan kehityskelvotonta lehtipuuvesakkoa ja kuusen uudistuminen lähes nolla. Kehitys juuri edellisen kommentin mukainen. Mutta voihan tuossa vielä ihmisiän mukaan ajateltuna aika pitkään paukutella jk-henkseleitä. Kunnes, kenties uuden omistajan myötä, kuvio uudistetaan.
Motokuski on mielestäni oikeassa. Minulla juuri samanlaisia kakkosharvennuksen jälkeisiä metsiä samoilla nurkilla. Ne on tyypillisesti mäen päällisiä, joissa kallio melko lähellä. Siksi aika harva asento. Ei varmasti jää mitään kasvatettavaa ilman aktiivista uudistamista.
Onhan tuolla koivuja tasaisesti joiden alle vierustoille kuusta voisi tulla kun kuvassa reunamilla näyttäs ainakin kuusia olevan siementämässä. Tällaisessa sekametsässä missä on valoa saatavilla luontainenuudistuminen ajan kanssa on kyllä mahdollista mutta vaatii tietysti että hakkuut tehdään järkevästi.
Kun lähtökohta on ideaali eli päällä valopuuvaltainen puusto, eikä ala ole vielä kuusettunut, en pidä viisaana jäädä odottamaan, josko taimia alkaisi tulla ja kasvaa tyydyttävää vauhtia.
Kasvupaikkatyyppi ei vaan sovi luontaisen alikasvoskuusen kasvattamiseen.
Aika lailla normaalin harvennusmetsän oloinen tässä vaiheessa. Jatko riippuu siitä uudistuuko kuusi vai heinä ja sananjalka.
Näyttää normaalilta harvennetulta koivu-mäntysekametsältä.
Jos harvennettu onkin jk niin sit mulla paljon jk-metsiä.