Pääkuvassa vuonna 2011 uudistettu kohde ja seuraavissa siemenpuilla uudistettuja nuoria metsiä. Nuo siemenpuut olen aikoinaan itse hakannut aikaan ,jolloin läheisellä suoalueella talvehti lentolaskennassa saadun tiedon perusteella yli 140 hirven tokka. Tarkistin juuri tiedon tilanteen todenneelta.
Nyt on kuvan lähettäjältä päässyt valitettavasti pitovoide loppumaan, lipsuu ihan älyttömästi!
Se hirvitokka oli alueella joskus kymmeniä vuosia sitten, kun nyt kakkosharvennettu alue oli taimikkoasteella. Kun kuvan kohde oli taimikkoasteella, ei alueella näkynyt edes hirven jälkiä.
suorittava porras 1.3.2020, 12:10
”Tein alueelle itse kakkosharvennuksen ,jonka jälkeen palstalle jäi laadukas täystiheä männikkö lihomaan päätehakkuuseen. Kyseiseisellä tienoolla olen harventanut satoja hehtaareita männiköitä ,joissa puusto on keskimääräistä parempaa ja puita runsaasti. Vaikka siellä on talvehtinut aikanaan kolmenumeroinen määrä hirviä /1000ha , on todellisten vahinkojen määrä vähäinen.”
suorittava porras 6.3.2020, 19:03
”Vuosien 2011-2013 tietämillä metsästystä todellakin vähennettiin , kun paikoin jahtimiehille ja naisille oli tarjolla pelkkää raitista ilmaa ja ne vähätkin hirvet keskenkasvuisia mullikoita.”
suorittava porras 2.1.2013, 20:19
”…niin , meillä hirvikanta on aika ”tasainen”.
Tällä hetkellä ei löydy edes jälkiä. Ei ole löytynyt moneen viikkoon.”
Suorittava porras voisi nyt hieman levähtää ja samalla uudistaa ilmaisutapaansa. Ei täällä kannata vedättää ja aliarvioida muita keskustelijoita. Jatketaan kuitenkin mielipiteenvaihtoa, sillä mielenkiintoisia aiheita tulee aivan varmasti riittämään!
Pääkuva :avohakkuu v2000 . Hirviä ammuttu ko paikan vaikutusalueen kahden rhy.n alueelta v1997 168+19 yksilöä ja vuonna 2003 682+189 yksilöä
vuonna 2013 hirviä kaatui 200+89, seuraavana vuonna vähemmän.
Kakkos ja kolmoskuvan alueelta siemenpuut poistettiin 1996 ja neloskuvan uudistusala hakattiin 1998
Ei siis voi väittää , etteikö olisi ollut hirviä. Kun taimikossa ei kasvteta turhaaa ryönää , se voi säästyä hirviltä.
Kerroin vuonna 2013 hirvitilanteesta oman seurani alueella , 20 kilometriä kuvan paikasta. Se kulma oli metsästetty lähes tyhjiin , eikä kaatokiintiötä saatu vasojen puuttumisen vuoksi täyteen. Sama vika oli muuallakin tuohon aikaan Kauhajoellakin pyyntilupien käyttöaste oli ainoastaa 59% jo vuonna 2012 , jolloin Taneli valitteli pyyntlupien vähäisyyttä vastoin parempaa tietoa..
Hienot taimikot, mutta muuten olen pudonnut kärryiltä. Selostusten mukaan pääkuvan kuviolla tehtiin avohakkuu vuonna 2000. Vuonna 2011 se uudistettiin. (näyttääkin noin 10-vuotiaalta.)
9.3.2020 12:58
”Pääkuvassa vuonna 2011 uudistettu kohde.”
9.3.2020 23:49
”Pääkuva :avohakkuu v2000 .”
Vanha metsälaki sanoi tuolloin, että taimikon perustamistoimenpiteet on aloitettava viidessä vuodessa. Eikö aloitettu, vai uudistettiinko heti ja kävi niin, että se hirvitokka ei kuitenkaan viitsinyt siellä suolla syödä talvella turvetta. Tulivat pirulaiset taimikkoon ja söivät sen. Uusi uudistus tehtiin 2011?
Minusta näyttää, että selostukset menevät nyt vaan sekaisin, kun on vaihdettu uusi levy vanhan tilalle. Kymmenen vuotta on vakuutettu meille, että hirviä on niin vähän, ettei niistä ole haittaa taimikoille.
Nyt kun on tullut vakuuttavasti ilmi, että hirviä on kuitenkin jopa riistahallinnon virallisia tavoitteita enemmän, niin pitää selittää, etteivät ne syö männyntaimia, vaikka niitä olisi yli 100 / 1000 ha. Enää ei tiedä pitäisikö kuvan taimikko olla ajankohdalta, jolloin oli paljon hirviä tai vähän, siksi niitä selostuksissa vekslataan.
Eikös tuo ole ihan mahdoton tilanne nykyisillä hirvimäärillä. Varmaan joku fotosoppaus.
Pääkuvassa vuonna 2011 uudistettu kohde ja seuraavissa siemenpuilla uudistettuja nuoria metsiä. Nuo siemenpuut olen aikoinaan itse hakannut aikaan ,jolloin läheisellä suoalueella talvehti lentolaskennassa saadun tiedon perusteella yli 140 hirven tokka. Tarkistin juuri tiedon tilanteen todenneelta.
Hirvet ovat talvehtineet läheisellä suolla, kuten suorittava kertoi. Kuvan alueella ne eivät ole talvehtineet.
Nyt on kuvan lähettäjältä päässyt valitettavasti pitovoide loppumaan, lipsuu ihan älyttömästi!
Se hirvitokka oli alueella joskus kymmeniä vuosia sitten, kun nyt kakkosharvennettu alue oli taimikkoasteella. Kun kuvan kohde oli taimikkoasteella, ei alueella näkynyt edes hirven jälkiä.
suorittava porras 1.3.2020, 12:10
”Tein alueelle itse kakkosharvennuksen ,jonka jälkeen palstalle jäi laadukas täystiheä männikkö lihomaan päätehakkuuseen. Kyseiseisellä tienoolla olen harventanut satoja hehtaareita männiköitä ,joissa puusto on keskimääräistä parempaa ja puita runsaasti. Vaikka siellä on talvehtinut aikanaan kolmenumeroinen määrä hirviä /1000ha , on todellisten vahinkojen määrä vähäinen.”
suorittava porras 6.3.2020, 19:03
”Vuosien 2011-2013 tietämillä metsästystä todellakin vähennettiin , kun paikoin jahtimiehille ja naisille oli tarjolla pelkkää raitista ilmaa ja ne vähätkin hirvet keskenkasvuisia mullikoita.”
suorittava porras 2.1.2013, 20:19
”…niin , meillä hirvikanta on aika ”tasainen”.
Tällä hetkellä ei löydy edes jälkiä. Ei ole löytynyt moneen viikkoon.”
Hyvin kehittynyt mä- taimikko, oksakulma ja hento-oksainen. Voiton puolella näyttää pääkuvan taimikko olevan, jos ei emä ja vasa satu kuviolle ……. !
Suorittava porras voisi nyt hieman levähtää ja samalla uudistaa ilmaisutapaansa. Ei täällä kannata vedättää ja aliarvioida muita keskustelijoita. Jatketaan kuitenkin mielipiteenvaihtoa, sillä mielenkiintoisia aiheita tulee aivan varmasti riittämään!
Pääkuva :avohakkuu v2000 . Hirviä ammuttu ko paikan vaikutusalueen kahden rhy.n alueelta v1997 168+19 yksilöä ja vuonna 2003 682+189 yksilöä
vuonna 2013 hirviä kaatui 200+89, seuraavana vuonna vähemmän.
Kakkos ja kolmoskuvan alueelta siemenpuut poistettiin 1996 ja neloskuvan uudistusala hakattiin 1998
Ei siis voi väittää , etteikö olisi ollut hirviä. Kun taimikossa ei kasvteta turhaaa ryönää , se voi säästyä hirviltä.
Kerroin vuonna 2013 hirvitilanteesta oman seurani alueella , 20 kilometriä kuvan paikasta. Se kulma oli metsästetty lähes tyhjiin , eikä kaatokiintiötä saatu vasojen puuttumisen vuoksi täyteen. Sama vika oli muuallakin tuohon aikaan Kauhajoellakin pyyntilupien käyttöaste oli ainoastaa 59% jo vuonna 2012 , jolloin Taneli valitteli pyyntlupien vähäisyyttä vastoin parempaa tietoa..
Hienot taimikot, mutta muuten olen pudonnut kärryiltä. Selostusten mukaan pääkuvan kuviolla tehtiin avohakkuu vuonna 2000. Vuonna 2011 se uudistettiin. (näyttääkin noin 10-vuotiaalta.)
9.3.2020 12:58
”Pääkuvassa vuonna 2011 uudistettu kohde.”
9.3.2020 23:49
”Pääkuva :avohakkuu v2000 .”
Vanha metsälaki sanoi tuolloin, että taimikon perustamistoimenpiteet on aloitettava viidessä vuodessa. Eikö aloitettu, vai uudistettiinko heti ja kävi niin, että se hirvitokka ei kuitenkaan viitsinyt siellä suolla syödä talvella turvetta. Tulivat pirulaiset taimikkoon ja söivät sen. Uusi uudistus tehtiin 2011?
Minusta näyttää, että selostukset menevät nyt vaan sekaisin, kun on vaihdettu uusi levy vanhan tilalle. Kymmenen vuotta on vakuutettu meille, että hirviä on niin vähän, ettei niistä ole haittaa taimikoille.
Nyt kun on tullut vakuuttavasti ilmi, että hirviä on kuitenkin jopa riistahallinnon virallisia tavoitteita enemmän, niin pitää selittää, etteivät ne syö männyntaimia, vaikka niitä olisi yli 100 / 1000 ha. Enää ei tiedä pitäisikö kuvan taimikko olla ajankohdalta, jolloin oli paljon hirviä tai vähän, siksi niitä selostuksissa vekslataan.
Pääkuvan alue avohakattu 2000ja istutettu 2001. Valotin hirvitilannetta vähän pidemmältä aikajanalta. Suurimmat tiheydet olivat 2000-luvun alussa.
Yhdestä asiasta voimme varmasti olla täysin samaa mieltä. Yksikään kuvissa näkyvistä alueista ei ole ollut hirvien talvilaitumena!
Kritiikistä huolimatta suuret kiitokset suorittavalle hyvistä kuvista. Ovat aina hyvin otettuja ja havainnollistavat metsänhoidon ongelmia hyvin.
Jatka ehdottomasti kuvaamista! Mielenkiinnolla odottelen uusia kuvia.