Oikean puoleinenhan on vasta äskettäin hoidettu. Ei mitään eroa vasempaan, kunhan sekin saadaan raivattua. Kuvassa jälleen kerran saattaa tilanne vääristyä, mutta männiköksi hiukan harvalta tuo raivattu puoli näyttää. Mutta eiköhän siitä hyvä tukkimetsä kasva ja siten Jessen hylkimistä en ymmärrä. Sekapuustoakin edes hiukan näyttää olevan, vaikka itse ehkä enemmän monimuotoisuutta olisin painottanut. Mutta tuosta lähtökohdasta puhuttaessa siitä keskustelu menee hiusten halkomiseksi.
Se, kumman ottaisin, riippuu täysin kuvion hinnasta. Ihan ilmaista tuo raivauskaan ei ole.
Vaikea sanoa tuosta hoidetusta, onko runkoluku oikea, mutta tuohan pitäisi olla suunta myös vasemman puolen metsälle – ja pian äkkiä.
Risukkojen kasvattaja voi olla vapaasti eri mieltä, kunhan pysyy omalla puolellaan.
Luultavasti koneella korjattu energiapuuta, koska vähän epätasainen jälki kuvan perusteella ainakin. R-sahalla saisi paremman lopputuloksen mutta kalliimmalla hinnalla. Taimikonhoito myöhässä ,niin melkein aina tulee jotain ongelmia.
Oikeanpuoleinen tila olisi sopiva sijoitta metsänomistajalle, ei ole huolta kiireellisistä metsänhoitotöistä ja raha on turvallisesti korkoa kasvamassa.
Runkotiheys on hyvin lähellä suositustiheyttä, valokuva yleensä hieman hämää, kuvassa näyttää hieman harvemmalta.
Vasemmanpuoleinen sopiva kohde omatoimiselle metsänomistajalle, jolta ehkä löytyy kalustoakin tuleviin harvennuksiin. Osto tilanteessa hyvin usein hoitamaton tila on aliarvostettu ( suuremmalla odotusaikakertoimella korjattu ). Kehitysluokat, portaan verran nuorempia, esin. T2 muuttuu taimikonhoidon jälkeen 02:si ja 02 harvennuksen jälkeen. 03:si jne.
Omatoimisen metsänomistajan hyödyt kantorahatulot: Hankintakauppatulo, kemerat ja hoidetun tilanarvon nousu !
No niistä hyödyistä niin tiedä. Tuskin uuden Mersun ostoon tulee lähtö tuon näköisillä risukoilla. 90-luvun corolla saattaa olla lähempänä, jossa vähän vanhaksi menny leima.
Lumituhojen takia harvennus on tehty jo kahteen kertaan. Ensimmäisestä oli vasta pari vuotta ja kun oli odotettavissa että tuhoja tulee niin se oli lähinnä hieskoivujen ja kaikista huonoimpien mäntyjen poistamista. Edellisen omistajan aikaan oli tehty varovainen taimikonhoito missä ei käytännössä ollut poistettu ollenkaan huonolaatuisia mäntyjä. Kemera kyllä oli muistettu hakea…
Arto sen juuri sanoi mitä ite tarkoitin. Eihän kukaan halua kymmeniä vuosia joutilaana katella mitä tuli ostettua. Jos puhutaan todellisista metsän ystävistä. Sijoituspellet ovat erikseen.
Siis hoidetusta on tullut liian harva, kun se on kärsinyt varovaisesta raivauksesta huolimatta lumituhoista. Mikä mahtaa runkoluku nyt olla?
Kyllä siinä tapauksessa hoitamattomasta on mahdollista saada parempi. Riippuu tietysti siitä, missä ollaan eli kokeeko sekin lumituhoja hoidon jälkeen. Tuolla historialla riski on kuitenkin mahdollista ottaa huomioon. Hyvällä tuurilla tuhot ei osu kohdalle, jolloin tuloksena voi olla hiukan kasvutappioita kärsivä, mutta muuten laadukas männikkö. Mutta edelleen kannattavuus riippuu monesta asiasta. Hoidettu saa kasvaa rauhassa, hoitamaton vaatii kohtalaisen paljon kustannuksia, jotta se saadaan kasvuasentoon. Oletettavasti kahdessa vaiheessa senkin raivaus kannattaa tehdä.
Ensimmäinen kerta on aina mukavaa, kun ylitiheää sotkua aletaan siivota. Jälkimmäisen aikaan on vielä ensimmäisestä raivauksesta syntynyt rytö kulkemista vaikeuttamassa.
Kuva todellakin vääristää ja ei runkoluku juurikaan suositusten alle ole, paikoitellen ylikin( kuvio n.4ha). Jos laatuharvennusta tekee niin väkisin tulee väliin harvempiakin kohtia ja itsellä tarkoitus kasvattaa tukkia mahdollisimman paljon. 5 vuotta eteenpäin niin metsä on ihan toisen näköinen kunhan ei vaan pahempia tuhoja enää tulisi.
Naapurin puolella mäntyjen latvukset karsiutuneet jo niin paljon ettei siitä millään enää kummoista saa ja voi olla aika vaikea pystykaupalla kaupaksi.
Ei noin pienessä metsässä vielä latvuksien supistuminen ole mikään ongelma kun pituutta ei vielä ole mitään. Kyllä sinne vielä latvus mahtuu kasvamaan ennenkä taivaan katto tulee vastaan.
Jos latvus on liiaksi supistunut ,on sama tapahtunut juurillekin. Luonto hoitaa mahdollisen harvennuksen jälkeen puun pitkälleen lahoamaan ,kun ei ole riitävän laajoja juuria pitämässä puuta pystyssä. Ikävä näky seuraa silloin ,kun palstalle ropsahtaa reippaasti lunta tuulen säestämänä. Multian metsissä on runsaasti esimerkkejä lumen vaikutuksesta riukuuntuneisiin puustoihin.
En ole nähnyt mitään vaaraa siinä, että riukuuntunut taimikko isketään kerralla oikeaan tiheyteen. Ehkä paras aika olisi nyt juuri tehdä se, jolloin ansi kesä olisi aikaa vahvistaa juuristoa – neulastossa ei juuri mitään tapahdu. Eli harvennuksen jälkeen ohjekäyrästön ylärajalla, jolloin olisi varaa kymmenen prosentin vahinkoon, joka ei sitten vahinkokaan olisi.
Näyttää vai palstan ”aasiantuntijat ” olevan kauhuissaan, jos kymmenen nuorta runkoa on kellhtanut kyljelleen. Yleensä metsä on vasta sen jälkeen sopiva kasvatukseen.
Jeessin älyttömyydet on tiedossa, hän konttailkoon Tilhinsä ja öljymakkinsa kanssa siellä seitsemän kertaa ennenkuin saa kuitupäätehakkuunsa teetettyä.
Jätkän kanssa olen samaa mieltä. Odotinkin jo Jessen kommenttia, eikä se tälläkään kertaa yllättänyt. Yhä enemmän kiinnostaisi nähdä ne Jessen metsät. Harjavallassa kun tuntuu olevan eri taulukot asiaan kuin asiaan. Jos Jessestä tulisi valtakunnan diktaattori, menisi aika moni asia uusiksi aina johtajien mustista autoista lähtien. Siellä ei sakemannien kiesejä enää näkyisi!
Jätkänpätkälle sanoisin, että otsalohkollakin näkee, että harvennus on tehty oikein ja oikeaan tiheyteen.
Mänty tarvitsee valoa kasvaakseen ja järeytyäkseen tukkipuuksi.
Nyt jo vähäoksaiset ja suorat rungot tietävät hyvää metsätiliä tulevaisuudessa.
Seuraava kasvatushakkuu viidentoista vuoden päästä.
uohon vasemmanpuoleiseen metsään olisi tehtävä hoitotoimenpiteitä pikaisesti. Tuholaiset ja sienitaudit vaarana samoin kuin riukuuntuminen ja lumituhot syö tulevaisuuden tilipussia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Ja näitä riittää! Tuolla hoitamatomalla on tiettyyn asti aikaa pelata, mutta sitten luonto on tehnyt valinnat. Siitähän on kysymys ja kierto-ajasta.
Ottaisin vasemmanpuoleisen vaikka olisi samalla hinnalla myytävänä. Tuosta sentään saa metsän, oikeanpuoleista on turha enää riesoiksi ottaa.
Oikean puoleinenhan on vasta äskettäin hoidettu. Ei mitään eroa vasempaan, kunhan sekin saadaan raivattua. Kuvassa jälleen kerran saattaa tilanne vääristyä, mutta männiköksi hiukan harvalta tuo raivattu puoli näyttää. Mutta eiköhän siitä hyvä tukkimetsä kasva ja siten Jessen hylkimistä en ymmärrä. Sekapuustoakin edes hiukan näyttää olevan, vaikka itse ehkä enemmän monimuotoisuutta olisin painottanut. Mutta tuosta lähtökohdasta puhuttaessa siitä keskustelu menee hiusten halkomiseksi.
Se, kumman ottaisin, riippuu täysin kuvion hinnasta. Ihan ilmaista tuo raivauskaan ei ole.
Vaikea sanoa tuosta hoidetusta, onko runkoluku oikea, mutta tuohan pitäisi olla suunta myös vasemman puolen metsälle – ja pian äkkiä.
Risukkojen kasvattaja voi olla vapaasti eri mieltä, kunhan pysyy omalla puolellaan.
Luultavasti koneella korjattu energiapuuta, koska vähän epätasainen jälki kuvan perusteella ainakin. R-sahalla saisi paremman lopputuloksen mutta kalliimmalla hinnalla. Taimikonhoito myöhässä ,niin melkein aina tulee jotain ongelmia.
Oikeanpuoleinen tila olisi sopiva sijoitta metsänomistajalle, ei ole huolta kiireellisistä metsänhoitotöistä ja raha on turvallisesti korkoa kasvamassa.
Runkotiheys on hyvin lähellä suositustiheyttä, valokuva yleensä hieman hämää, kuvassa näyttää hieman harvemmalta.
Vasemmanpuoleinen sopiva kohde omatoimiselle metsänomistajalle, jolta ehkä löytyy kalustoakin tuleviin harvennuksiin. Osto tilanteessa hyvin usein hoitamaton tila on aliarvostettu ( suuremmalla odotusaikakertoimella korjattu ). Kehitysluokat, portaan verran nuorempia, esin. T2 muuttuu taimikonhoidon jälkeen 02:si ja 02 harvennuksen jälkeen. 03:si jne.
Omatoimisen metsänomistajan hyödyt kantorahatulot: Hankintakauppatulo, kemerat ja hoidetun tilanarvon nousu !
No niistä hyödyistä niin tiedä. Tuskin uuden Mersun ostoon tulee lähtö tuon näköisillä risukoilla. 90-luvun corolla saattaa olla lähempänä, jossa vähän vanhaksi menny leima.
Vasuri olisi parempi saisi oma mieleisen metsän.
Lumituhojen takia harvennus on tehty jo kahteen kertaan. Ensimmäisestä oli vasta pari vuotta ja kun oli odotettavissa että tuhoja tulee niin se oli lähinnä hieskoivujen ja kaikista huonoimpien mäntyjen poistamista. Edellisen omistajan aikaan oli tehty varovainen taimikonhoito missä ei käytännössä ollut poistettu ollenkaan huonolaatuisia mäntyjä. Kemera kyllä oli muistettu hakea…
Arto sen juuri sanoi mitä ite tarkoitin. Eihän kukaan halua kymmeniä vuosia joutilaana katella mitä tuli ostettua. Jos puhutaan todellisista metsän ystävistä. Sijoituspellet ovat erikseen.
Siinähän on heti riukuna vetäisty päätehakkuu asentoon, ei tarvi kovin paljoa enää harventaa.
Kyllä kuva vääristää. Siitä kärsii enemmän hoidettu alue, mutta ei tuosta vasemmasta tule saamaan sen parempaa. Tuskin edes tuollaista.
Siis hoidetusta on tullut liian harva, kun se on kärsinyt varovaisesta raivauksesta huolimatta lumituhoista. Mikä mahtaa runkoluku nyt olla?
Kyllä siinä tapauksessa hoitamattomasta on mahdollista saada parempi. Riippuu tietysti siitä, missä ollaan eli kokeeko sekin lumituhoja hoidon jälkeen. Tuolla historialla riski on kuitenkin mahdollista ottaa huomioon. Hyvällä tuurilla tuhot ei osu kohdalle, jolloin tuloksena voi olla hiukan kasvutappioita kärsivä, mutta muuten laadukas männikkö. Mutta edelleen kannattavuus riippuu monesta asiasta. Hoidettu saa kasvaa rauhassa, hoitamaton vaatii kohtalaisen paljon kustannuksia, jotta se saadaan kasvuasentoon. Oletettavasti kahdessa vaiheessa senkin raivaus kannattaa tehdä.
Ensimmäinen kerta on aina mukavaa, kun ylitiheää sotkua aletaan siivota. Jälkimmäisen aikaan on vielä ensimmäisestä raivauksesta syntynyt rytö kulkemista vaikeuttamassa.
Kuva todellakin vääristää ja ei runkoluku juurikaan suositusten alle ole, paikoitellen ylikin( kuvio n.4ha). Jos laatuharvennusta tekee niin väkisin tulee väliin harvempiakin kohtia ja itsellä tarkoitus kasvattaa tukkia mahdollisimman paljon. 5 vuotta eteenpäin niin metsä on ihan toisen näköinen kunhan ei vaan pahempia tuhoja enää tulisi.
Naapurin puolella mäntyjen latvukset karsiutuneet jo niin paljon ettei siitä millään enää kummoista saa ja voi olla aika vaikea pystykaupalla kaupaksi.
Ei noin pienessä metsässä vielä latvuksien supistuminen ole mikään ongelma kun pituutta ei vielä ole mitään. Kyllä sinne vielä latvus mahtuu kasvamaan ennenkä taivaan katto tulee vastaan.
Jos latvus on liiaksi supistunut ,on sama tapahtunut juurillekin. Luonto hoitaa mahdollisen harvennuksen jälkeen puun pitkälleen lahoamaan ,kun ei ole riitävän laajoja juuria pitämässä puuta pystyssä. Ikävä näky seuraa silloin ,kun palstalle ropsahtaa reippaasti lunta tuulen säestämänä. Multian metsissä on runsaasti esimerkkejä lumen vaikutuksesta riukuuntuneisiin puustoihin.
Riukuuntuneessa puustossa on yleensä tuhovaraakin. Mitä on tuossa oikeanpuoleisessa? Viidenkymmenen vuoden päältäkatselu.
En ole nähnyt mitään vaaraa siinä, että riukuuntunut taimikko isketään kerralla oikeaan tiheyteen. Ehkä paras aika olisi nyt juuri tehdä se, jolloin ansi kesä olisi aikaa vahvistaa juuristoa – neulastossa ei juuri mitään tapahdu. Eli harvennuksen jälkeen ohjekäyrästön ylärajalla, jolloin olisi varaa kymmenen prosentin vahinkoon, joka ei sitten vahinkokaan olisi.
Näyttää vai palstan ”aasiantuntijat ” olevan kauhuissaan, jos kymmenen nuorta runkoa on kellhtanut kyljelleen. Yleensä metsä on vasta sen jälkeen sopiva kasvatukseen.
Jeessin älyttömyydet on tiedossa, hän konttailkoon Tilhinsä ja öljymakkinsa kanssa siellä seitsemän kertaa ennenkuin saa kuitupäätehakkuunsa teetettyä.
Jätkän kanssa olen samaa mieltä. Odotinkin jo Jessen kommenttia, eikä se tälläkään kertaa yllättänyt. Yhä enemmän kiinnostaisi nähdä ne Jessen metsät. Harjavallassa kun tuntuu olevan eri taulukot asiaan kuin asiaan. Jos Jessestä tulisi valtakunnan diktaattori, menisi aika moni asia uusiksi aina johtajien mustista autoista lähtien. Siellä ei sakemannien kiesejä enää näkyisi!
Jätkänpätkälle sanoisin, että otsalohkollakin näkee, että harvennus on tehty oikein ja oikeaan tiheyteen.
Mänty tarvitsee valoa kasvaakseen ja järeytyäkseen tukkipuuksi.
Nyt jo vähäoksaiset ja suorat rungot tietävät hyvää metsätiliä tulevaisuudessa.
Seuraava kasvatushakkuu viidentoista vuoden päästä.
uohon vasemmanpuoleiseen metsään olisi tehtävä hoitotoimenpiteitä pikaisesti. Tuholaiset ja sienitaudit vaarana samoin kuin riukuuntuminen ja lumituhot syö tulevaisuuden tilipussia.