”Hömötiaisen taantuminen on ollut voimakasta 2000-luvulla.
Syy uhanalaistumiseen on täsmentymässä: hömötiainen ei löydä talousmetsästä ruokaa.”
”Hömötiaisen taantuminen on ollut voimakasta 2000-luvulla.
Syy uhanalaistumiseen on täsmentymässä: hömötiainen ei löydä talousmetsästä ruokaa.”
Luonto
Mistä ruokapuute sitten lopulta johtunee, kun hakkaamattomat alueet on koko 2000-luvunkin lisääntyneet jatkuvasti ? Ainakin suuressa osassa Suomea eh-harvennusrästialat on jo suurempia kuin vuosittain tehtävät harvennukset niissä. Ötököille mieluista lahopuuta on lisätty mutta se vaikutus tiaisten ruokapuuna voi tulla viiveellä, koska ei ne eurokannot ym. säästöpuut ihan heti lahoa.
Hömötiaiset ovat runsastuneet Pohjois-Suomessa. Onko siellä paremmin ruokaa? On myös esitetty syiksi runsastunutta lintujen talviruokintaa. Käpytikat ja talitiaiset voivat hyvin. Käpytikat syövät toisten kolopesijöiden poikasia ja talitiaiset vahvempina valtaavat kolopuut.
Itsestään selvää on, ettei metsissä itsessään ole 20 vuodessa tapahtunut sellaisia muutoksia, että ne selittäisivät esimerkiksi hömötiaisen taantumaa metsätaloudesta johtuvaksi. Lintuatlaksen mukaan talitiaiset ovat lisääntyneet 1980-luvun 600000-900000 parista nykyiseen 1500000-2000000 pariin. Tämä saattaa olla siis suurin syy hömötiaisen ahdinkoon.
Toisaalta hyvin hömötiaisen kaltainen kuusitiainenkin on Lintuatlaksen mukaan runsastunut Keski-Suomessa ja levittäytynyt myös pohjoisemmaksi.
Myös pyrstötiainen, joka ei ole kolopesijä on runsastunut 1990-luvun 6000 parista nykyisiin 20000-50000 pariin.
Ei siis todellakaan ole kyse hömötiaisten ruoan loppumisesta vaan aivan jostain muusta.
”Kun elinympäristö muuttuu epäsuotuisaksi, hömötiaiset stressaantuvat. Nuorissa käsitellyissä metsissä on vähemmän ruokaa. Tällöin stressihormonien pitoisuus lintujen veressä kasvaa. Krooninen stressi altistaa sairauksille. Talvehtivien hömötiaisten stressihormonipitoisuudet ja kuolleisuus olivat tuoreen latvialaistutkimuksen mukaan selvästi suurempia nuorissa käsitellyissä metsissä kuin vanhoissa metsissä.”
Lisäksi sillä on hento nokka jolla se pystyy hakkaamaan kolon vain lahopuuhun.
Oli miten oli mutta ikävää että useita lajeja uhkaa häviäminen ja ei vain Suomesta.
Hömötiainen tekee joka vuosi uuden pesäkolon lahoon lehtipuuhun. Jos metsät kuusettuu liikaa , niin voi hyvinkin käydä niin , että erilaisilla pesintätavoilla pärjäävät (kuusitianen ?) ja runsastuneemmat tiaislajit valtaa hömötiaisilta elintilaa. Kannattaa jättää hömöille pieniä lehtipuita lahoamaan suurempi kokoisista puista jo taimikoihinkin eikä vain hakkuissa eurokantoihin.
Pikkulintujen kannatkin vaihtelee paljon eikä ne pysy samalla tasolla vuosikymmenestä toiseen. Ei varmaan vain yksi syy johda moiseen . Sopii ihmetellä miten sitten joku saa aikaseksi tutkimustuloksen (vai oliko ihan vain arvaukseen tms. tai ehkä ”viheriään egoajatteluun” perustuvaa vaikuttamistarkoituksessa?) , että juuri talousmetsän entistä heikompi ruokatilanne olisi se syy nyt, kun on ollut päämääränä mm. avohakkuiden kielto ?
Metsäkirvinen viihtyy muuten valoisissa taimikoissa ja niitä reunustavien metsien reuna-alueilla. Muistetaan tehä siis myös taimikoita ja hoitaa niitä th:lla valoisiksi.
Muuten Lintuatlaksen mukaan homotiaiskanta ei ole merkittävästi taantunut viimeisen 30 vuoden aikana,
Sen sijaan kylläkin 1940-luvulta 1980-luvulle. Syyksimluonnollisestikin syytettiin ”tehometsätaloutta”. Varmaan metsissä tapahtuikin muutoksia. Suurimpina ehkä se, että kaskimaille syntyneetmesät hävisivät.
No kyllä on taas asiantuntijoita mielipiteineen.
Itsellä P-K:ssa ja P-H:ssä lintujen ruokinta-astiat ja molemmissa hömötiaisia nii kuin muitakin lajeja ihan mahdottoman paljon.
Metsissä liikkuessani havaintoja myös hömötiaisista.
Ja noista lajien katoamisista. Jatkuvasti löydetään maailmalla ihan uusia tuntemattomia eläimiä ja kasveja.
Miksi yleensäkään mesota katoavista lajeista. Miten ne sinun elämääsi vaikuttavat, jos tunnet, että vaikuttaa, niin on lääkkeiden oton aika.
Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi, syynä vanhojen metsien väheneminen, lahopuun väheneminen. (https://laji.fi/taxon/MX.34535/endangerment )
En kyllä ymmärrä tuota väitettä vanhojen metsien vähenemisestä tai sen vaikutusta hömötiaisiin. Itse asiassa vanhat metsät ovat lisääntyneet esimerkiksi 1940-luvulta, jolloin tutkailin linnunpesiä. Silloiset metsät olivat usein vielä peräisin kaskikaudelta ja varsin nuoria. Niissä oli kyllä paikoin runsaasti lahopuuta. Sen väheneminen ei siis mielestäni johdu metsätaloudesta vaan siitä, että kaskimailla oli tolkuttomasti koivua. Vaikka määrämittahakkuun aukot aukot suosivat koivua, niin sen määrä siis oleellisesti vähentyi kaskikauden jälkeisiin metsiin verrattuna. Pökkelöt eivät pysy ikuisesti pystyssä, joten luonnon lain mukaan niiden määrä vähenee.
Kuten edellä kirjoitin, niin hömötiaisten kilpailija talitiainen ja vihollinen käpytikka ovat lisääntyneet. Mahtaako asialla olla jotain vaikutusta hömötiaiskantoihin???
Täkäläisillä lintulaudoilla hömppä on todella runsalukuinen.
J. Jalkanen. Noilla vihreiden tutkijoiden tekeleillä ei ole mitään virkaa. Pelkkää propagandaa.
Hankintaa tullut sydänmaalla sahattua, kun istahtaa eväitä syömään, niin lähes joka päivä hömötiainen istahtaa lähimmän kuusen oksalle tervehtimään, utelias lintu on. Lintulaudallekkin löytää
Hömppäparvi on ihana metsässä. Seuraavat metsuriakin ja tauolla tulevat tshirpittelemään uteliaana. Myös sinitiaiset tekevät samaa.
Tiaiset on ihania seurattavia. Asun ikivanhan metsikön keskellä krs talossa, voi seurata erilaisia tiaisparvia kotoakin käsin ikkunasta ja parvekkeelta. On ne taitavia koluamaan oksistoja.
Hömppä on tiaisista suloisin kyllä <3
Ei kaikki lintuharrastajat ole vihreitä poliitikkoja, kyllä ne tekevät ihan tiedettä. Timpalle: kuulostaa uskottavalta, että muiden tiaislajien kilpailu sekä käpytikan saalistus pesillä voivat vaikuttaa hömötiaisten kantaan. Hömötiaisen pesä pökkelössä on täysin suojaton ryösteleviä tikkoja vastaan.
”Kun elinympäristö muuttuu epäsuotuisaksi, hömötiaiset stressaantuvat. Nuorissa käsitellyissä metsissä on vähemmän ruokaa. Tällöin stressihormonien pitoisuus lintujen veressä kasvaa. Krooninen stressi altistaa sairauksille. Talvehtivien hömötiaisten stressihormonipitoisuudet ja kuolleisuus olivat tuoreen latvialaistutkimuksen mukaan selvästi suurempia nuorissa käsitellyissä metsissä kuin vanhoissa metsissä.”
Voisiko niissä nuorissa metsissä olla jotain elollista, joista hömpät eivät pidä? Esimerkiksi kilpailevia lintuja. Vanhoissa kuusikoissa saanevat olla rauhassa, mutta riittkö safka.
Asioita voidaan siis tutkia ja tulkita monin tavoin. Olenko siis minäkään oikeassa? En tietystikään tiedä. Ovatko tutkijat oikeassa? Vain siihen asti kunnes uusi tutkimus antaa parempaa tietoa.
Oleellista joka tapauksessa on, että biologiset ilmiöt riippuvat monista asioista eikä yksinkertaisia tulkintoja kannatatehdä, ellei halua johtaa porukkaa harhaan.
Tänään luontokävelyllä pohdin tuota eri ihmisten itselleen luomaa mielikuvaa mikä on se oikea ympäristö eri lajeille. Jokainen meistä pyrkii etsimään vahvistusta omille näkemyksilleen ja samalla jää huomioimatta ehkä tärkeitäkin seikkoja.
Kukaan meistä ei ole voinut asettua esim. hömpän höyhenpukuun ja elää hömpän elämää.
Eläimet ovat varsin sopeutuvaisia uusiin ympäristöihin, siirtyvät jopa kaupunkeihin.
Ruoka, taudit ja viholliseläimet ovat määrääviä tekijöitä, niikuin Timppa kirjoittikin.
Luontodokumenttienkin tekijät kasaavat ohjelmansa näyttävistä otoksista, keksivät siihen sopivan juonen ja tuttu luotettava selostaja kertoo tarinaa mielellään jostain uudesta kulmasta. Kuka ostaisi/katsoisi yhä uudestaan jo kymmeniä kertoja nähtyjä samoja tarinoita. Näitä nykyisiä luontodokumentteja vaivaa käsikirjoittajien ajan henkeen sopiva ilmastonmuutos hysteria. Ihminen leimataan yksin syylliseksi ilmastonmuutokseen, vaikka ihminen ja teollisuus on vaikuttanut maapallolla hyvin lyhyen aikaa. Metsäpaloja/tulivuorten purkauksia ollut aina. Mitä kauemmas historiassa mennään, sen enemmän muutosta on maapallolla ollut. Esim. Saharassa ollut 50m syvä meri ja alue ollut hyvin viljavaa.
jokkesill: ”Miksi yleensäkään mesota katoavista lajeista. Miten ne sinun elämääsi vaikuttavat, jos tunnet, että vaikuttaa, niin on lääkkeiden oton aika.”
Toivottavasti multa jäi taas sarkasmi tai trollaus ymmärtämättä, mutta tämä on kyllä typerin kommentti mikä kuunaan on täällä tullut vastaan!