Sehän ei vielä ole kovin paljoa. Mutta onhan se selvä merkki! Kai kantokäsittely tehtiin, ettei mene niinkuin Harjavallassa, että laki ei koske metsäliiton omistajajäseniä.
Visakallon arvaus osui nappiin. Kyseessä on 2,3 hehtaarin kuvio, jossa edelliset omistajat ovat noin hehtaarin alueella hääränneet.
Lahomäärä on käytännössä tuolta hehtaarin alalta, josta seuraakin kysymykseni arvon raadille että minkälaisilla lahomäärillä uudistaisitte/ olette uudistaneet metsän vielä kuuselle ilman suurta pelkoa lahon siirtymisestä seuraavaan sukupolveen?
Olisikohan kenties käynyt niin, että tällä hehtaarin alueella oli jo lahotartunta ja puita kuoli yksitellen pystyyn tai alkoi näyttää huonolta, ja sitten nämä häärääjät olisivat käyneet poistelemassa niitä vinssinsä kanssa, ettei tauti leviäisi tai näyttäisi potentiaalisen ostajan silmissä huonolta?
Puulajivalinta riippuu lahon lisäksi siitäkin, paljonko on taimikon syöjiä. Varmintahan olisi vaihtaa vaikka koivulle lahon leviämisen estämiseksi mutta mutta… Omien metsien alueella kuusi on nykyään ainoa mahdollinen valinta, jos aikoo saada jotain ehjänä kasvamaan. Eikä kuusikaan aina selviä ilman kuoren kalvamista. Nopealla kierrolla voi yrittää vähentää tulevia lahovikoja, kulotus taitaa olla jo hyvin harvinainen torjuntakeino.
Minä en usko kierron nopeuden olevan lääke lahoon. Kun kasvu nopeutuu, myös lahon eteneminen nopeutuu. Laho tarttuu juuriyhteyksien kautta nuoreenkin puuhun ja tällöin taudilla on aikaa edetä runkoon saakka.
Metsätieteen aikakauslehdessä olleen artikkelin mukaan lahon määrä kasvaa n. 1,5-kertaiseksi seuraavalla kiertoajalla.
Tuolta pohjalta voi yrittää laskea kannattavuutta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Sehän ei vielä ole kovin paljoa. Mutta onhan se selvä merkki! Kai kantokäsittely tehtiin, ettei mene niinkuin Harjavallassa, että laki ei koske metsäliiton omistajajäseniä.
Kyllä on ison harmin paikka, 10 % tukkitilistä siirtymänä 10 €:n lahokuusi pinoon. Itä-Suomessa lahonmäärä on toistaiseksi ollut 3-6 %:n paikkeilla.
On aikalailla erikokoisia puita tuossa lahopinossa. Onkohan aikaisemmat omistajat hääränneet alueella maataloustraktorin ja vinssin kanssa?
Visakallon arvaus osui nappiin. Kyseessä on 2,3 hehtaarin kuvio, jossa edelliset omistajat ovat noin hehtaarin alueella hääränneet.
Lahomäärä on käytännössä tuolta hehtaarin alalta, josta seuraakin kysymykseni arvon raadille että minkälaisilla lahomäärillä uudistaisitte/ olette uudistaneet metsän vielä kuuselle ilman suurta pelkoa lahon siirtymisestä seuraavaan sukupolveen?
Olisikohan kenties käynyt niin, että tällä hehtaarin alueella oli jo lahotartunta ja puita kuoli yksitellen pystyyn tai alkoi näyttää huonolta, ja sitten nämä häärääjät olisivat käyneet poistelemassa niitä vinssinsä kanssa, ettei tauti leviäisi tai näyttäisi potentiaalisen ostajan silmissä huonolta?
Puulajivalinta riippuu lahon lisäksi siitäkin, paljonko on taimikon syöjiä. Varmintahan olisi vaihtaa vaikka koivulle lahon leviämisen estämiseksi mutta mutta… Omien metsien alueella kuusi on nykyään ainoa mahdollinen valinta, jos aikoo saada jotain ehjänä kasvamaan. Eikä kuusikaan aina selviä ilman kuoren kalvamista. Nopealla kierrolla voi yrittää vähentää tulevia lahovikoja, kulotus taitaa olla jo hyvin harvinainen torjuntakeino.
Minä en usko kierron nopeuden olevan lääke lahoon. Kun kasvu nopeutuu, myös lahon eteneminen nopeutuu. Laho tarttuu juuriyhteyksien kautta nuoreenkin puuhun ja tällöin taudilla on aikaa edetä runkoon saakka.
Metsätieteen aikakauslehdessä olleen artikkelin mukaan lahon määrä kasvaa n. 1,5-kertaiseksi seuraavalla kiertoajalla.
Tuolta pohjalta voi yrittää laskea kannattavuutta.