Samantyylinen kohde hakattiin samalla lailla 9 vuotta sitten, silloin sanoin että 15 vuoden päästä uusi hakkuu. Käytiin kesällä katsomassa ja todettiin että jos markkinat jatkuu hyvänä, voisi hakkuun tehdä jo nyt. Lähetin siitä myös kuvan silloin ,mutta taisi jäädä pois palstan uudistuksen myötä. Voin joskus lähettää kuvan uudestaan, jos löydän, ja käydä kuvaamassa myös nykytilanteen.
Jos oikealle pohjalle uudistushakkuun jälkeen isketään hyvärotuiset Raudukset, on 15 vuoden kuluttua enska aika lähellä. Ja tehtynä alaharvennuksena seuraava hakkuu on 5 -10 vuoden päässä ja kolmikymppisenä sileäksi. Uudet raudukset vain kasvamaan…
Innostuin laittamaan tämän kuvan tänne metsälehden jatkuvan kasvatuksen jutun takia. Meillä hakataan tänäpäivänä aika paljon JK hakkuita. Siihen on erikoistunut useita koneketjuja ja ne oikeasti osaa sen homman. Tilastoissa ei JK hakkuut näy, koska melkein kaikki ilmoittaa sen normaalina kasvatushakkuuna, ilmeisesti muistissa on vielä vanhat ajat kun ”metsäpoliisit” kulkivat kyttäämässä hakkuita.
Valitettavasti kuvasta näkyy selvästi, että puolet noista pystyyn jätetyistä puista ei tule jatkossa juuri kasvamaan, jos ylipäänsä pysyvät hengissä tai pystyssäkään.
Kuvan perusteella ammattilainen ollut asialla,kohtalaisen hyvä lopputulos.Rehevällä maapohjalla puut eivät yleensä ole ikäloppuja,joten ne lihoo ja piristyy yllättävästi.10-15 vuoden päästä metsä täyttynyt,jos ovat pystyssä ja hengissä siihen asti selvinneet.
Visakallon kanssa samaa mieltä. Ainakin meillä päin runsas auringonvalo on myrkkyä tuon näköisille kuusille. Tietysti toinen on tuuli. Voivathan jotkut selvitäkin. Tosiasia on kuitenkin se, että jaksollinen normaalisti hoidettu kuusikko kasvaa vähintään 50 % enemmän kuin mikään normaalisti käsitelty jatkuvan kasvatuksen kuvio.
Jos jotain olen vuosikymmenten aikana oppinut, niin metsässä ei kannata uskoa ihmeisiin. Kuvan puista vain puolet jatkaa kasvuaan, ja puolet kituu tai kuolee.
Kyllähän nuo havut noin surkeana kauan haukottelee. Eikä kaikki haukottele vaan osa kuupahtaakin. Enpä myös tuota voi mitenkään kovin elinvoimaisena metsänä pitää. Vaikka kovasti yritänkin. Aika helposti noihin kirjanpainajakin innostuu.
Joskus elämässä sitä ihmettelee, miten yksisilmäisiä ja itsevarmoja ihmiset voivatkaan olla. Ja miten joskus maailmassa käy niin, ettei valta välttämättä tule sille, jolla on fiksuimmat ajatukset, vaan sille, jolla on kovin ääni. Erityisesti on säälittävää, kun jotkut ihmiset vanhetessaan urautuvat ja vanhuuden heikkous saa ihmisen turvautumaan oman itsensä korostamiseen ja vanhoihin turvallisiin mielipiteisiin tarttumiseen sen sijasta, että enää uskaltaisi haastaa itseään. Ennen kaikki oli paremmin, tekniikalla ei tee mitään ja vain minä tiedän, miten asiat pitää tehdä ja miten metsää pitää hoitaa. Asiat ovat pysyviä, ikuisia totuuksia.
Jokainen sukupolvi toistaa metsissä samat virheet, vaikka oikeaa tietoa on koko ajan tarjolla. Palataan tosiaan tuohon kuvaan 5-10 vuoden päästä, jos hengissä ollaan!
Poro on poronhoitoalueella rauduksen vihollinen numero yksi. Sankassakin koivun taimikossa porot napsivat mieluummin etupäässä rauduksen latvakasvuja ja jättävät hieskoivujen latvat usein rauhaan. Raudus kyllä kasvaa järeäksi tukiksi Rovaniemeä myöten, varsinkin jalostetut raudukset. Tukkikoivikoita alkaa jo pelloilla näkyä istutuksista melko pohjoisessakin. Se että markkinoita ei ole, on suurin este kasvatukselle.
Makuasioita,mutta omassa metsässäni olen oppinut,että jatkuvakasvatus sopii erittäin harvaan paikkaan .Tykkään kasvuvoimaisista ja eläväisistä metsistä,kun metsä aneemiselta näyttää,eikä sellaiselle metsissäni ole sijaa, ”haukottelu” muiden juttu.
”Tieteellistä” näyttöä löytyy sikäli, että tiedän miten kasvavat istutuspuut, joiden vaiheet ovat tiedossa ja myös miten kasvavat harsintavaiheen metsät Istutuskuusikoiden kiertoajan keskikasvu on helposti yli 6 m3/ha/v, mutta näiden harsintametsien enintään 4 m3/ha/v. Joskus vain 2-3 m3/ha/v.
Kun noiden omienkin hurjia kasvuprosentteja nyt seurailee en aivan kovasti ”liputtaisi” kuvan metsän onnelasta. Kyllä se uudistuksen jälkeen nousevan metsän hurja taistelu valosta ja vallasta on vain NIIN mahtavaa menoa.
Yhtä tuollaista olen seuraillut, kun rajanaapuri hakkautti neljä vuotta sitten. Aika surullisen näköistä katsottavaa nyt. Onneksi omalla puolella on mäntymetsä rajalla. Pöytä on katettu kirjanpainajille.
Eroa kokonaiskasvussa syntyy varmasti, kun harvennusreaktio tulee varsin myöhään kuitenkin eikä puita alkuun ole niin paljon, että maan kasvupotentiaali tulisi hyödynnetyksi (pieni PPA). Mutta suht. lyhyessä ajassa arvokasvu% nousee huomattvasti, jos puut vain selviää kunnolla . Siinä pitää laskea myydyn puun arvo ja erot muissa kuluissa (unohtamatta korkoa), että voi verrata tulosta vastaavan kohteen tasaikäiseen. Helposti kok.kasvuero on n. 30% istutuspuuston hyväksi.
”Lähetin siitä myös kuvan silloin ,mutta taisi jäädä pois palstan uudistuksen myötä”
Näet kaikki omat kuvasi kootusti, kun klikkaat nimeäsi ja valitset sen jälkeen omat kuvat. Oletko katsonut sieltä?
Voi olla, ettei yksi kuva avaa todellisuutta tuon kuvion tilanteesta ja siksi pitää kommentoida vain kuvan näkymää. Minusta tuo näyttää suhteellisen tasarakenteiselta puustolta. Taimia ei ole tulossa, vaikka oppikirjan mukaan niiden määrä pitäisi olla suurempi kuin varttuneen puuston eli kun tuo puusto tuosta pääsee kasvuun ja saavuttaa seuraavan harvennusvaiheen, on metsä päätehakkuuasennossa.
Tuollaisista metsistä on peräisin meidän kasvumallit, joita on pitänyt päivittää viljelymetsien kovan kasvun takia. Motti-ohjelmistokin vielä jokin aika sitten esitti mt-kuusikon ensiharvennusta 1250-1300 lämpösummalla 39 vuotiaana. Kannattaako sellaista kasvua tavoitella, se onkin oman keskustelunsa aihe.
Gla: ”Minusta tuo näyttää suhteellisen tasarakenteiselta puustolta. Taimia ei ole tulossa, vaikka oppikirjan mukaan niiden määrä pitäisi olla suurempi kuin varttuneen puuston eli kun tuo puusto tuosta pääsee kasvuun ja saavuttaa seuraavan harvennusvaiheen, on metsä päätehakkuuasennossa.”
Täytyy olla samaa mieltä. On jo maku-asia millä tuota näkymää nimittäisi.Etu-alan uralla ei eivät tule mänty ja raudus menestymään.Aikain saatossa kuusta ilmaantuu.
Joku kehui että 15v päästä tehdään viljelymetsään ensimmäinen harvennus. Tuntuu uskomattomalta ainaskin meidän korkeuksilla. tuossa on naapurissa 10vuotias viljelytaimikko, käynpä ottamassa siitä kuvan….
Kyllä Raudus kasvaa hyvällä pohjalla kiistatta yli sentin vahvuutta vuodessa. Silloin sen D-1,3 on yli 15 cm, jolloin aivan varmasti on jo suorastaan kiire enskalle.
Katselin tuossa aamusella Metsään.fi:n 14 vuotisen palstan tietoja. Siis aika oudosti kyllä oli merkkailtu kun puulajikohtaisesti oli myös kuusi ja mänty merkattu 17 ja 16 vuotisiksi. On kyllä kyse alasta johon taimetin jonkinverran mäntyä silloin mutta hirvethän niistä suurimman osan tuhosivat. Koivua oli raudusta ja hiestä luontaisesti tullut ja siinä kyllä vahvuus tämän kuvion kaikilla puulajeilla huippi 14-17 välillä. Eli oletan koivun mukaan että se alkaisi olla jo ensiharvennuskelpoinen toisen kuvion mukana josta aiemmin olen jo maininnutkin. Ja oikeastaan sen tarpeessakin olisi surkeasti ettei koivut riispaisi noita mäntyjä ja kuusia etukasvuisina. Että kyllä, ensiharvennus voi olla ainakin täällä Satakunnassa jo 15 vuotiaanakin. Jätkä siinä oikealla linjalla. Kyllä rauduskoivu varsinkin tuuppaa todella lujaa alkuvuotensa sekä pituutta että vahvuutta.
Ei ole Keski-Suomessa vielä 15-vuotiaaseen koivikkoon tehty ensiharvennusta. Mutta vähän yli 20-vuotiaaseen kylläkin.
Kuusikoissa ensiharvennus tehdään n 30-vuotiaaseen, jossa puuta 150-190 m3. Siitähän se kasvu vaan kiihtyy.
Kuvassa puhutaan jk:sta ja heitin ettei mänty tai raudus lähde kuvan ”pienaukosta” tiettävistä syistä. Voitaneen lopettaa tasaikäisten metsien horinat puupelloista.?!
Se, joka näkee tuossa kuvassa pienaukon, on pöhlö.
Tuo metsähän on yläharvennettu ja siellä on paljon keskikokoista kuusta jäljellä ja muutama isompi koivu. Nyt tuon annetaan olla se 15 vuotta jonka jälkeen hakataan loput isot puut pois.
Sen jälkeen jäljelle jää harvahko kuusikko, jossa valtapituus on noin 12 metriä ja sitten siihen vaiheeseen odotetaan niitä taimia tulevaksi.
Kyllä mielestäni on ”pöhlö”, joka uskoo tuosta kunnon metsää kasvavan noiden isojen puiden hakkuun jälkeen. Joku aika lähetin kuvasarjan vähän saman näköisestä kohteesta, johon ei 6 vuodessa ollut syntynyt taimikkoa isojen puiden poiston jälkeen.
Tuossa kohtaa voi olettaa, että koivun ympäristöön ilmestyy jokunen kuusen taimi tulevaisuudessa seur. 10 vuoden aikana. Niiden kasvunopeus ei ole kovin häävi. Voi mennä muutama kymmenen vuotta rk-ikään kasvaessa. Siitä eh-kokoon kasvaminen kestää sitten n. 25-30 vuotta. Mutta mihinpä se kiire olisi, ”valamiissa mualimassa.”
Miksikähän maailmalla hehkutetaan parasta metsänhoitoa suomessa? En usko että noilla kuvilla kyllä oltas edes Top100-listalla. Pihkaniskan ja suorittavan kuvia katellen. Kyllä, tuossa on edelleen Visakallo enemmän kuin varmasti oikeassa, ei aleta tuolle harsintalinjalle enää kun ei ole ainakaan vielä pakko. Kasvatetaan tehokkaasti metsäteollisuudelle alkutuotetta josta jalostaa. Voimme olle ylpeitä vielä seuraavatkin sata vuotta.
Luulotauti tosiaan jyllää! Jk:ssa olevinaan uusi hakkuu-ura tehdään uuteen paikkaan siksi että entinen toivotaan taimettuvan.Onko tuollakaan puuttomalla ylileveällä uralla sitten mikä nimi hyvänsä, se on se ja sama: kun monenkymmenen vuoden odottelun jälkeen siinä on joku kuusen hattara,omistaja lepäileen jo montun pohjalla.
Kasvuolosuhteistahan se paljolti riippuu onko kannattavaa jatkaa esim. tuossa kuitupuukokoisten puiden kasvatusta vai ei. Näyttäisi olevan tuoretta kangasta tai vastaavaa turvemaata kuvassa. Olisi mielenkiintoista tietää hakkuupoistumat puutavaralajeittain nm. pihkaniskan jk-kuvioilta. Keskikasvun putoaminen verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen heikentää tuottoa liiaksi johonkin rajaan asti ; kun kasvupaikka on sellainen, että sen kasvukyky johtaa liian pitkään kiertoaikaan , ei istutusinvestointi ole enää tod.näk. kannattava.
Mutta elpymiskykyinen kuusialikasvos, jossa ei ole juurikääpäriskiä kannattaa yleensä hyödyntää tilanteesta riippuen (ei esim. kuivalla kankaalla).
Ei tuo minusta huonolta näytä. Näitä pitää osata katsoa ainakin 10 vuoden päähän. Nuorta kuitukoon metsää jolla pituuskasvua saavuttamatta, 4-5 vuotta aurinko kiusaa ja vähän kituu mutta kuusihan on sitkeä puu ja 5 vuoden jälkeen neulasmäärä tuplaantuu ja alkaa lähteä kasvuun toisinkuin muut puulajit. Niinhän ne ovat surkean näköisiä auringon polttamia taimet avohakkuussakin jos jätetään luontainen kuusentaimikko, mutta kun menee 15 vuoden päästä katsomaan löytyy tukkirunkoja ja metriset vuosikasvut. Lähteehän koivun alla latvansa menettänyt kuusikin useimmiten hyvään kasvuun kun koivu kaadetaan eikä monesti mutkaakaan tule vaikka koivu olisi ollut monta kymmentä vuotta pituuskasvun esteenä.
Metsänhoito
Onhan tuossa se hyvä puoli, että ei tarvitse ihan heti mennä metsään uudestaan ainakaan puutavaran hakkuuseen.
Niin Jätkä, mites tuollainen tavanomainen päätehakkuu, milloinkas sen jälkeen mennään metsään uudestaan?
Näyttää mun mielestä ihan hyvältä.
Samantyylinen kohde hakattiin samalla lailla 9 vuotta sitten, silloin sanoin että 15 vuoden päästä uusi hakkuu. Käytiin kesällä katsomassa ja todettiin että jos markkinat jatkuu hyvänä, voisi hakkuun tehdä jo nyt. Lähetin siitä myös kuvan silloin ,mutta taisi jäädä pois palstan uudistuksen myötä. Voin joskus lähettää kuvan uudestaan, jos löydän, ja käydä kuvaamassa myös nykytilanteen.
Jos oikealle pohjalle uudistushakkuun jälkeen isketään hyvärotuiset Raudukset, on 15 vuoden kuluttua enska aika lähellä. Ja tehtynä alaharvennuksena seuraava hakkuu on 5 -10 vuoden päässä ja kolmikymppisenä sileäksi. Uudet raudukset vain kasvamaan…
Meillä täällä pohjoispohjanmaalla on rauduksen kasvatuksessa kaksi ongelmaa, toinen on hirvet ja toinen on ettei meillä ole markkinoita koivutukille.
Innostuin laittamaan tämän kuvan tänne metsälehden jatkuvan kasvatuksen jutun takia. Meillä hakataan tänäpäivänä aika paljon JK hakkuita. Siihen on erikoistunut useita koneketjuja ja ne oikeasti osaa sen homman. Tilastoissa ei JK hakkuut näy, koska melkein kaikki ilmoittaa sen normaalina kasvatushakkuuna, ilmeisesti muistissa on vielä vanhat ajat kun ”metsäpoliisit” kulkivat kyttäämässä hakkuita.
Valitettavasti kuvasta näkyy selvästi, että puolet noista pystyyn jätetyistä puista ei tule jatkossa juuri kasvamaan, jos ylipäänsä pysyvät hengissä tai pystyssäkään.
Muistutappas visakallo että käyn kymmenen tai viiden vuoden päästä ottamassa kuvan samasta paikasta, niin totuus selviää.
Kuvan perusteella ammattilainen ollut asialla,kohtalaisen hyvä lopputulos.Rehevällä maapohjalla puut eivät yleensä ole ikäloppuja,joten ne lihoo ja piristyy yllättävästi.10-15 vuoden päästä metsä täyttynyt,jos ovat pystyssä ja hengissä siihen asti selvinneet.
Visakallon kanssa samaa mieltä. Ainakin meillä päin runsas auringonvalo on myrkkyä tuon näköisille kuusille. Tietysti toinen on tuuli. Voivathan jotkut selvitäkin. Tosiasia on kuitenkin se, että jaksollinen normaalisti hoidettu kuusikko kasvaa vähintään 50 % enemmän kuin mikään normaalisti käsitelty jatkuvan kasvatuksen kuvio.
Jos jotain olen vuosikymmenten aikana oppinut, niin metsässä ei kannata uskoa ihmeisiin. Kuvan puista vain puolet jatkaa kasvuaan, ja puolet kituu tai kuolee.
Löytyykö Timpalta mitään tieteellistä näyttöä ”tosiasian” tueksi.
Kyllähän nuo havut noin surkeana kauan haukottelee. Eikä kaikki haukottele vaan osa kuupahtaakin. Enpä myös tuota voi mitenkään kovin elinvoimaisena metsänä pitää. Vaikka kovasti yritänkin. Aika helposti noihin kirjanpainajakin innostuu.
Joskus elämässä sitä ihmettelee, miten yksisilmäisiä ja itsevarmoja ihmiset voivatkaan olla. Ja miten joskus maailmassa käy niin, ettei valta välttämättä tule sille, jolla on fiksuimmat ajatukset, vaan sille, jolla on kovin ääni. Erityisesti on säälittävää, kun jotkut ihmiset vanhetessaan urautuvat ja vanhuuden heikkous saa ihmisen turvautumaan oman itsensä korostamiseen ja vanhoihin turvallisiin mielipiteisiin tarttumiseen sen sijasta, että enää uskaltaisi haastaa itseään. Ennen kaikki oli paremmin, tekniikalla ei tee mitään ja vain minä tiedän, miten asiat pitää tehdä ja miten metsää pitää hoitaa. Asiat ovat pysyviä, ikuisia totuuksia.
Otapa kuva latvoistakin.
Jokainen sukupolvi toistaa metsissä samat virheet, vaikka oikeaa tietoa on koko ajan tarjolla. Palataan tosiaan tuohon kuvaan 5-10 vuoden päästä, jos hengissä ollaan!
Poro on poronhoitoalueella rauduksen vihollinen numero yksi. Sankassakin koivun taimikossa porot napsivat mieluummin etupäässä rauduksen latvakasvuja ja jättävät hieskoivujen latvat usein rauhaan. Raudus kyllä kasvaa järeäksi tukiksi Rovaniemeä myöten, varsinkin jalostetut raudukset. Tukkikoivikoita alkaa jo pelloilla näkyä istutuksista melko pohjoisessakin. Se että markkinoita ei ole, on suurin este kasvatukselle.
Makuasioita,mutta omassa metsässäni olen oppinut,että jatkuvakasvatus sopii erittäin harvaan paikkaan .Tykkään kasvuvoimaisista ja eläväisistä metsistä,kun metsä aneemiselta näyttää,eikä sellaiselle metsissäni ole sijaa, ”haukottelu” muiden juttu.
Paljonko hakkuussa tuli tukkia/kuitua hehtaarilta?
Jätkä vai on se 30v nykyään rauduksen kiertoaika?
”Tieteellistä” näyttöä löytyy sikäli, että tiedän miten kasvavat istutuspuut, joiden vaiheet ovat tiedossa ja myös miten kasvavat harsintavaiheen metsät Istutuskuusikoiden kiertoajan keskikasvu on helposti yli 6 m3/ha/v, mutta näiden harsintametsien enintään 4 m3/ha/v. Joskus vain 2-3 m3/ha/v.
Riippuu hieman siitä, kuinka järeäksi ne haluaa kasvattaa. Alkaa järeimmät olla rinnantasalta 35 senttisiä ja ikää tuo 25 vuotta.
Kun noiden omienkin hurjia kasvuprosentteja nyt seurailee en aivan kovasti ”liputtaisi” kuvan metsän onnelasta. Kyllä se uudistuksen jälkeen nousevan metsän hurja taistelu valosta ja vallasta on vain NIIN mahtavaa menoa.
Yhtä tuollaista olen seuraillut, kun rajanaapuri hakkautti neljä vuotta sitten. Aika surullisen näköistä katsottavaa nyt. Onneksi omalla puolella on mäntymetsä rajalla. Pöytä on katettu kirjanpainajille.
Eroa kokonaiskasvussa syntyy varmasti, kun harvennusreaktio tulee varsin myöhään kuitenkin eikä puita alkuun ole niin paljon, että maan kasvupotentiaali tulisi hyödynnetyksi (pieni PPA). Mutta suht. lyhyessä ajassa arvokasvu% nousee huomattvasti, jos puut vain selviää kunnolla . Siinä pitää laskea myydyn puun arvo ja erot muissa kuluissa (unohtamatta korkoa), että voi verrata tulosta vastaavan kohteen tasaikäiseen. Helposti kok.kasvuero on n. 30% istutuspuuston hyväksi.
Näyttää ihan hyvältä.
”Lähetin siitä myös kuvan silloin ,mutta taisi jäädä pois palstan uudistuksen myötä”
Näet kaikki omat kuvasi kootusti, kun klikkaat nimeäsi ja valitset sen jälkeen omat kuvat. Oletko katsonut sieltä?
Voi olla, ettei yksi kuva avaa todellisuutta tuon kuvion tilanteesta ja siksi pitää kommentoida vain kuvan näkymää. Minusta tuo näyttää suhteellisen tasarakenteiselta puustolta. Taimia ei ole tulossa, vaikka oppikirjan mukaan niiden määrä pitäisi olla suurempi kuin varttuneen puuston eli kun tuo puusto tuosta pääsee kasvuun ja saavuttaa seuraavan harvennusvaiheen, on metsä päätehakkuuasennossa.
Tuollaisista metsistä on peräisin meidän kasvumallit, joita on pitänyt päivittää viljelymetsien kovan kasvun takia. Motti-ohjelmistokin vielä jokin aika sitten esitti mt-kuusikon ensiharvennusta 1250-1300 lämpösummalla 39 vuotiaana. Kannattaako sellaista kasvua tavoitella, se onkin oman keskustelunsa aihe.
Gla: ”Minusta tuo näyttää suhteellisen tasarakenteiselta puustolta. Taimia ei ole tulossa, vaikka oppikirjan mukaan niiden määrä pitäisi olla suurempi kuin varttuneen puuston eli kun tuo puusto tuosta pääsee kasvuun ja saavuttaa seuraavan harvennusvaiheen, on metsä päätehakkuuasennossa.”
Täytyy olla samaa mieltä. On jo maku-asia millä tuota näkymää nimittäisi.Etu-alan uralla ei eivät tule mänty ja raudus menestymään.Aikain saatossa kuusta ilmaantuu.
Joku kehui että 15v päästä tehdään viljelymetsään ensimmäinen harvennus. Tuntuu uskomattomalta ainaskin meidän korkeuksilla. tuossa on naapurissa 10vuotias viljelytaimikko, käynpä ottamassa siitä kuvan….
Eivät menesty raudus tai mänty, vaan ei tarvitsekaan. Kuusen maatahan tuo on.
Kyllä Raudus kasvaa hyvällä pohjalla kiistatta yli sentin vahvuutta vuodessa. Silloin sen D-1,3 on yli 15 cm, jolloin aivan varmasti on jo suorastaan kiire enskalle.
Kiitos GLA, sieltähän ne kuvat löytyi mutta vanhimmat on jääneet pois.
Katselin tuossa aamusella Metsään.fi:n 14 vuotisen palstan tietoja. Siis aika oudosti kyllä oli merkkailtu kun puulajikohtaisesti oli myös kuusi ja mänty merkattu 17 ja 16 vuotisiksi. On kyllä kyse alasta johon taimetin jonkinverran mäntyä silloin mutta hirvethän niistä suurimman osan tuhosivat. Koivua oli raudusta ja hiestä luontaisesti tullut ja siinä kyllä vahvuus tämän kuvion kaikilla puulajeilla huippi 14-17 välillä. Eli oletan koivun mukaan että se alkaisi olla jo ensiharvennuskelpoinen toisen kuvion mukana josta aiemmin olen jo maininnutkin. Ja oikeastaan sen tarpeessakin olisi surkeasti ettei koivut riispaisi noita mäntyjä ja kuusia etukasvuisina. Että kyllä, ensiharvennus voi olla ainakin täällä Satakunnassa jo 15 vuotiaanakin. Jätkä siinä oikealla linjalla. Kyllä rauduskoivu varsinkin tuuppaa todella lujaa alkuvuotensa sekä pituutta että vahvuutta.
Ei ole Keski-Suomessa vielä 15-vuotiaaseen koivikkoon tehty ensiharvennusta. Mutta vähän yli 20-vuotiaaseen kylläkin.
Kuusikoissa ensiharvennus tehdään n 30-vuotiaaseen, jossa puuta 150-190 m3. Siitähän se kasvu vaan kiihtyy.
Kuvassa puhutaan jk:sta ja heitin ettei mänty tai raudus lähde kuvan ”pienaukosta” tiettävistä syistä. Voitaneen lopettaa tasaikäisten metsien horinat puupelloista.?!
Se, joka näkee tuossa kuvassa pienaukon, on pöhlö.
Tuo metsähän on yläharvennettu ja siellä on paljon keskikokoista kuusta jäljellä ja muutama isompi koivu. Nyt tuon annetaan olla se 15 vuotta jonka jälkeen hakataan loput isot puut pois.
Sen jälkeen jäljelle jää harvahko kuusikko, jossa valtapituus on noin 12 metriä ja sitten siihen vaiheeseen odotetaan niitä taimia tulevaksi.
Kyllä mielestäni on ”pöhlö”, joka uskoo tuosta kunnon metsää kasvavan noiden isojen puiden hakkuun jälkeen. Joku aika lähetin kuvasarjan vähän saman näköisestä kohteesta, johon ei 6 vuodessa ollut syntynyt taimikkoa isojen puiden poiston jälkeen.
Tuossa kohtaa voi olettaa, että koivun ympäristöön ilmestyy jokunen kuusen taimi tulevaisuudessa seur. 10 vuoden aikana. Niiden kasvunopeus ei ole kovin häävi. Voi mennä muutama kymmenen vuotta rk-ikään kasvaessa. Siitä eh-kokoon kasvaminen kestää sitten n. 25-30 vuotta. Mutta mihinpä se kiire olisi, ”valamiissa mualimassa.”
Kuvan metsä ei saavuta ikinä enää sitä valtapituutta mitä normaali tasaikäinen ja kokoinen kuusikko. Ei vaikka se saisi olla rauhassa satoja vuosia.
Ei millään pahalla Jean S, mutta sinä odotat oikeasti ihmettä tapahtuvaksi. Meikäläinen sortui aikoinaan aivan samaan halpaan.
Miksikähän maailmalla hehkutetaan parasta metsänhoitoa suomessa? En usko että noilla kuvilla kyllä oltas edes Top100-listalla. Pihkaniskan ja suorittavan kuvia katellen. Kyllä, tuossa on edelleen Visakallo enemmän kuin varmasti oikeassa, ei aleta tuolle harsintalinjalle enää kun ei ole ainakaan vielä pakko. Kasvatetaan tehokkaasti metsäteollisuudelle alkutuotetta josta jalostaa. Voimme olle ylpeitä vielä seuraavatkin sata vuotta.
Luulotauti tosiaan jyllää! Jk:ssa olevinaan uusi hakkuu-ura tehdään uuteen paikkaan siksi että entinen toivotaan taimettuvan.Onko tuollakaan puuttomalla ylileveällä uralla sitten mikä nimi hyvänsä, se on se ja sama: kun monenkymmenen vuoden odottelun jälkeen siinä on joku kuusen hattara,omistaja lepäileen jo montun pohjalla.
Kasvuolosuhteistahan se paljolti riippuu onko kannattavaa jatkaa esim. tuossa kuitupuukokoisten puiden kasvatusta vai ei. Näyttäisi olevan tuoretta kangasta tai vastaavaa turvemaata kuvassa. Olisi mielenkiintoista tietää hakkuupoistumat puutavaralajeittain nm. pihkaniskan jk-kuvioilta. Keskikasvun putoaminen verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen heikentää tuottoa liiaksi johonkin rajaan asti ; kun kasvupaikka on sellainen, että sen kasvukyky johtaa liian pitkään kiertoaikaan , ei istutusinvestointi ole enää tod.näk. kannattava.
Mutta elpymiskykyinen kuusialikasvos, jossa ei ole juurikääpäriskiä kannattaa yleensä hyödyntää tilanteesta riippuen (ei esim. kuivalla kankaalla).
Ei tuo minusta huonolta näytä. Näitä pitää osata katsoa ainakin 10 vuoden päähän. Nuorta kuitukoon metsää jolla pituuskasvua saavuttamatta, 4-5 vuotta aurinko kiusaa ja vähän kituu mutta kuusihan on sitkeä puu ja 5 vuoden jälkeen neulasmäärä tuplaantuu ja alkaa lähteä kasvuun toisinkuin muut puulajit. Niinhän ne ovat surkean näköisiä auringon polttamia taimet avohakkuussakin jos jätetään luontainen kuusentaimikko, mutta kun menee 15 vuoden päästä katsomaan löytyy tukkirunkoja ja metriset vuosikasvut. Lähteehän koivun alla latvansa menettänyt kuusikin useimmiten hyvään kasvuun kun koivu kaadetaan eikä monesti mutkaakaan tule vaikka koivu olisi ollut monta kymmentä vuotta pituuskasvun esteenä.
Kymmenen vuoden kuluttua tuo näkymä vieläkin huonompi.
hyvä kun on tehty monella mollaajalla on metsätyöt tekemättä
Tuollaisia kuvittelemalla varmaan tulee itselle hyvä mieli.